Kiitos kysymyksestä. En ole lukenut kyseistä kirjaa, mutta takakannen kuvailun perusteella kirjan hyllyluokka on uskoakseni oikea. Muuten mihin itse sijoittaisit kirjan kirjastossa?
Luokka 14.8. ei ole vain psykologian osasto vaan siihen kuuluvat myös psykologiaan ja ihmissuhteisiin liittyvät ilmiöt, joita tämäkin kirja käsittelee (sinkut, ihmissuhteet, seurustelu ym.). Hyllyluokan sisällä on monenlaista ja -tasoista aineistoa.
Kirjastoluokituksesta saat lisätietoa osoitteesta: ykl.kirjastot.fi
Pienellä alkukirjaimella, koska ruokien ja ruokalajien nimet kirjoitetaan pienellä, vaikka niihin sisältyisi erisnimi (esim. pariisinperunat, bostonkakku).
Lähde
Kielitoimiston ohjepankki: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/alkukirjain-esimerkkeja-pienes…
Koulukodit (aiemmin vuoteen 1946 asti kasvatuslaitokset) ovat lastensuojelulaitoksia, joissa annetaan opetusta, kasvatusta ja hoitoa sopeutumisvaikeuksien vuoksi huostaan otetuille lapsille ja nuorille. Laitoksia on kutsuttu myös turvakodeiksi sekä tyttökodeiksi tai poikakodeiksi. Oppilaat ovat suorittaneet niissä kansakoulun tai peruskoulun. Ammattikoulukodeissa on voinut saada ohjausta eri ammatteihin. Oppilaiden ikä on eri aikoina vaihdellut 7-21 vuoden välillä. Kasvatuslaitoksia ovat ylläpitäneet valtio, kunnat sekä yksityiset yhteisöt.Kasvatuslaitosten esivaiheita olivat 1800-luvulla syntyneet orpo- ja lastenkodit, joista osa oli luonteeltaan kasvatuslaitoksia. Yksityisten kasvatuslaitosten ja koulukotien määrä on…
Ylen Elävän arkiston kautta löytyy paljonkin Hannu Karpon ohjelmia:
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/henkil%C3%B6/Hannu%20Karpo
Tätä kysymääsi ei kuitenkaan löytynyt. Voit kysyä asiaa Ylestä:
http://yle.fi/yleisradio/ota-yhteytta
Onko sinulla kyseisen yliopiston kirjastokortti, jolla pääset kirjautumaan sisään yliopiston verkkokirjastoon? Yliopistojen kirjastot ovat tieteellisiä kirjastoja, joten niiden kokoelmien varaaminen/lainaaminen ei onnistu paikallisen yleisen kirjaston kirjastokortilla. Lisäksi joitain kirjaston kirjoja voi lukea vain kirjaston tiloissa, jolloin niihin ei edes voi tehdä varauksia. Lisää tietoa saa ottamalla yhteyttä yliopiston kirjastoon.
Hyvönen kuuluu Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan niihin sukunimiin, jotka ovat hyvä-sanan johdoksia. Hyvä-kannasta on meillä ollut käytössä esimerkiksi sellaisia nimiä kuin Hyvöi, Hyvikkä, Hyväkkä, Hyväri, Hyvätti ja Hyvänen. Nykyisiä sukunimiä ovat Hyväkkä, Hyvättinen, Hyvärinen ja Hyvönen. Ryhmän nimiä on käytetty todennäköisesti esikristillisinä yksilönniminä koko suomenkielisellä alueella ja lappalaistenkin keskuudessa, mutta sukunimet Hyvärinen ja Hyvönen ovat yleistyneet erikoisesti Karjalassa ja Savossa. Ne molemmat ovat kuuluneet Matti Kuusen vertailujen perusteella "varsinaisiin savolaisnimiin". Molemmat nimet olivat levinneet jo 1500-luvulla lähes kaikkiin Savon pitäjiin, ainoastaan Mikkelin tienoilta ne…
Laulun nimi on: "Meille aurinko paistaa". Sen on säveltänyt Pekka Simojoki ja sanat on tehnyt Anna-Mari Kaskinen.
Laulun alkusanat: Laulu valtaa hiljaisuuden, aavistaa voin salaisuuden, joka tänään meitä piirittää...
Kertosäkeen alku: Meille aurinko paistaa, meille hymyilee kuu...
Laulussa on kolme säkeistöä.
Laulun nuotit ja sanat löytyvät Lasten keskuksen julkaisemasta nuottikokoelmasta "Laulutuuli" (ilmestynyt 2003, 2011 ja 2018). Laulu löytyy myös samannimiseltä CD-levyltä (Laulutuuli, julkaistu vuosina 2002, 2011 ja 2019).
Kyseisen nuotin ja CD-levyn löydät Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastolta, lastenosastolta. Halutessasi voit tehdä varauksen verkkokirjastossa:
https://keski.finna.fi
E-kirjaston sivuilla vastataan kysymykseen näin:"E-kirjaston käyttöön ei tarvita kirjastokorttia, vaan sovellukseen tunnistaudutaan vahvalla tunnistautumisella (pankkitunnukset tai mobiilivarmenne). Vahva tunnistautuminen vastaa kirjastokorttihakemuksen henkilötodistusta ja allekirjoitusta. Vahvalla tunnistautumisella varmistetaan asiakkaan henkilöllisyys ja oikeus rekisteröityä asiakkaksi. Vahvalla tunnistautumisella asiakas hyväksyy henkilötietojen päivityksen väestörekisterijärjestelmästä. Asiakkaasta vahvalla tunnistautumisella kerättävät tiedot ovat nimi, osoite, henkilötunnus ja huollettavat.E-kirjastoa voivat käyttää ne henkilöt, joiden kotikunta on liittynyt E-kirjastoon. Vahvan tunnistautumisen avulla tarkistetaan henkilön…
Vanamo-kirjastoista löytyisi Teemu Oinosen novelli Ennen juhannusta (vuodelta 1977), mutta siitä ei varmaankaan ole tässä kyse? Voisiko kyseessä olla novelliantologia jostain aiheesta, jossa yhden novellin tekijänä on Teemu -niminen kirjailija? Tällaisiä ovat esim. Helsinki Noir -jännitysnovellikokoelma, jossa yhtenä tekijänä on Teemu Kaskinen, Juhannusmorsian (Teemu Korpijärvi), Kilkinkuoret ja muita äyriäiskauhukertomuksia (Teemu Korpijärvi), Rikoksia ja rangaistuksia (Teemu Paarlahti) ja Vuosiviisari ja muita aikamatkustustarinoita (Teemu Itkonen). Jos hakua laajentaa tietokirjoihin, löytyy esim. Teemu Laajasalon toimittama kirjoituskokoelma Uusi alku: elämä kulkutaudin muuttamassa maailmassa ja Teemu Keskisarjan Vääpeli T:n…
Valitettavasti Oulun kaupunginkirjaston aineistossa ei ole kysymykseesi liittyvää materiaalia. Tietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/ asiasanoilla sairaanhoito sota-aika löytyneet viitteet käsittelevät Suomen sairaanhoitoa. Haulla lääketiede sota-aika taas ei tullut viitteitä lainkaan. Hieman enemmän aineistoa löytyi sanoilla lääketiede historia.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta https://finna.fi hakusanoilla lääketiede Iso-britannia 1800-luku löytyi esimerkiksi teos Hardy, Anne: Health and medicine in Britain since 1860 (2001). Ja haulla Isobritannian ja Egyptin historiasta teos: Marlowe, John: History of modern Egypt and Anglo-Egyptian relations 1800-1956 (1965).
Englanninkielisiä artikkeleita voi katsoa…
Kysymääsi Annie Modesittin teosta ei löydy Suomen maakuntakirjastoista. Ainoastaan mainitsemasi "100 knitted hats" on hankittu pääkaupunkiseudulle. Teos ei löytynyt myöskään Suomalaisen kirjakaupan eikä Akateemisen kirjakaupan tietokannoista, mutta amerikkalaisen verkkokaupan, Amazonin tiedoista se löytyy (Amazon.com)
Teosten sijaintitietoja eri kirjastoissa voi tarkistaa Frank-monihausta (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/).
Voit tehdä teoksesta hankintaehdotuksen omaan lähikirjastoosi.
Koulun oppiaineiden historiasta löytyy esitys mm. teoksesta Hellström (2008): Sata sanaa opetuksesta: keskeisten käsitteiden käsikirja (s.246-248). Suomalaisen koulutuksen ja opetuksen historiasta tietoa löytyy esim. teoksista Heikkinen (1983): Perinneyhteisöstä kansalaisyhteiskuntaan: koulutuksen historia Suomessa esihistorialliselta ajalta itsenäisyyden aikaan, Mikael Agricolasta opin ja tutkimuksen tielle 2006 (2007) ja Rinne (1984) Suomen oppivelvollisuuskoulun opetussuunnitelman muutokset vuosina 1916-1970: opetussuunnitelman intentioiden ja lähtökohtien teoreettis-historiallinen tarkastelu. Myös didaktiikkaa ja eri oppiaineiden historiaa käsittelevistä teoksista löytyy tietoa aiheesta. Nykyiset perusopetuksen opetussuunnitelman…
Sinun pitää maksaa maksusi ennen kuin voit saada uutta kirjastokorttia ja alle 15-vuotiaana tarvitset huoltajasi suostumuksen saadaksesi uuden kirjastokortin, joten olisi hyvä että huoltajasi on mukana ja sinulla itselläsi olisi mukana joku henkilöllisyyskortti.
Aamulehdellä on maksullinen arkisto. Tarkempia tietoja arkiston käytöstä ja maksuista löydät Aamulehden verkkosivuilta, http://www.aamulehti.fi/.
Tampereen kaupunginkirjaston työasemilla on asiakkaiden käytössä Suomen Media-arkisto, josta löytyy Aamulehden artikkeleita kattavasti vuodesta 1995 alkaen.
Lauri Pihlaja oli Koo-Veen puheenjohtajana 1946-1951.
Kunniapuheenjohtajana hän oli ainakin jo vuonna 1969. Täyttäessään 75 vuotta vuonna 1965 hän sai seuran numeroidun standardiviirin. Vuonna 1969 seura täytti 40 vuotta ja Pihlajasta saatettiin tehdä kunniapuheenjohtaja silloin. Täyttä varmuutta asiaan en löytänyt Jyrki Rantalan hienosta historiikista Koo-Vee: monen lajin mestarit 1929-2004. Tampereen kaupunginkirjaston varastosta löytyy myös Matti Hietasen teos Koo-Vee 1929-79. Olisikohan siinä tarkempi tieto Pihlajan kunniapuheenjohtajaksi nimittämisestä.
Koo-Veen johtokunnan jäsenenä Lauri Pihkala oli vuosina 1929-1933, sitten vuonna 1935 27.11. alkaen ja vuodesta 1939 vuoteen 1945 johtokunnan varapuheenjohtajana. Vuosina 1934 ja 1938…
Tämähän kuulostaa aivan Vilijonkalta, mutta Muuminpeikon jaksossa 14, jossa Vilijonkka muuttaa Muumilaaksoon, sitä ei ollut. Muumi-sitaateista sitä ei myöskään löytynyt. Vilijonkan hahmo perustuu Muumi-sarjakuviin, hän ilmestyy osassa 6 Muumilaaksoon, mutta en pääse tarkistamaan tekstiä, koska sarjakuva ei ole kirjastossamme saatavilla.
Ehkä joku lukijamme osaa paikallistaa lauseen?
https://sitaatit.fi/muumi-sitaatit/
https://www.moomin.com/fi/quotes/
Kari Litmasen (salanimellä Kalevi Huttu) säveltämä ja Jorma Toiviaisen sanoittama "Liian pitkä matka kotiin" sisältyy nuottiin Litmanen, Kari: "Muuttolinnut : 26 Kari Litmasen hittiä" (BMG, 1999).
Valinnanvaraa ei juuri taida olla: ainoa suhteellisen tuore kirjastosanasto on Miguel Beniton Bibliotekstermer, jossa ruotsin ja suomen lisäksi termit ovat englanniksi, ranskaksi, espanjaksi ja saksaksi. 2. painos ilmestyi 1997.
Hei! Voit noutaa kirjan pääsiäisen jälkeen. Kirja on lainattu nyt jo sinun kortille ja eräpäivä on 16.4. Kun haet kirjan, sen laina-aikaa voidaan jatkaa, jos kirjaan ei ole varauksia.
