Voit lukea vanhoja Tekniikan maailma -lehtiä Pasilan kirjastossa, jossa on säilytetty esimerkiksi tämän lehden vuosikerrat vuodesta 1953. Numeroita ei lainata, mutta voit lukea niitä paikan päällä.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilla on tietoa vuotuisjuhlista ja nuuttipukeista http://www.finlit.fi/tietopal...utti.htm Parhainta kuvitettua tietoa Nuutista löydät teoksesta Bregenhöj, Carsten: Nuutti: suomalainen karnevaali.
Hei,
Nämä ovat tietysti subjektiivisia asioita, mutta esimerkiksi vuonna 2006 Harper-kustantamo julkaisi uudelleen neljä heidän käsityksensä mukaan suosituinta Victoria Holt -kirjaa. Nämä on suomennettu nimillä Mellynin valtiatar, Pimeä enkeli, Aamu varjojen linnassa ja Täysikuun metsästäjä.
http://www.genealogia.fi/ (Suomen sukututkimusseura)
Sivulta löytyy myös Hiski-tietokanta, jossa voi etsiä tietoja sukunimen mukaan.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (voi saada selville nimen alkuperästä)
Kirjassa: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet: ei löydy muuta tietoa ko. sukunimesta, kuin että joku Vinqvist vaihtoi sukunimensä Valoksi 1906.
Kirjassa: Paikkala, Sirkka: Se tavallinen Virtanen: suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 mainitaan sivulla 66 seuraavaa: "Esimerkiksi kun talonnimi-lisänimistä tuli talonnimi-sukunimiä, eivät kaikki talonnimi-lisänimet muuttuneet sukunimiksi, mutta ajan mittaan kaikki talonnimi-lisänimet korvautuivat sukunimillä, joko talonnimi-…
En löydä epileptisestä shokista mitään, mutta epilepsiasta löytyy meiltä m.m.
perusvideo, CD-rom että kymmenkunta kirjaa esim.:
EPILEPSIA
videokas., C1997
KIRKKONUMMI (1 kpl) Luokka 59.55
EPILEPSIA
kirja, 1994
KIRKKONUMMI (1 kpl) Luokka 59.55
ISOJÄRVI, JOUKO : NAINEN JA EPILEPSIA
kirja, [2000]
KIRKKONUMMI (2 kpl) Luokka 59.55
Internetistä löytyy tietoa osoitteesta:
http://www.epilepsia.fi/ .
Painettua ohjekirjaa ei löydy.
Valtran sivuilta
http://www.valtra.fi/extras/332.asp
lähin malli on 865. Sen ohjekirja löytyy sieltä PDF-tiedostona.
Mallista 860 löysimme Vikipedian kautta seuraavanlaista tietoa:
http://www.komatsuforest.fi/default.aspx?id=13650
eli ei varsinaista ohjekirjaa.
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan konsti tarkoittaa nokkelaa temppua, keinoa, niksiä yms., ja on lainasana ruotsin sanasta konst, joka puolestaan merkitsee mm. taitoa, taidetta, keinoa ja viisautta. Sanakirja kertoo myös, että suomen kirjakielessä konsti on esiintynyt jo Agricolasta alkaen. Keinoa tai temppua tarkoittava konsti on siis yhteydessä taidetta tarkoittavaan konstiin, sillä molempien merkitys pohjautuu jonkin tekemisen taitoon.
Kotus: Suomen etymologinen sanakirja: konsti
Häkkinen, K. (2004). Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY.
Varaamossa pitäisi olla jokaisen tilan kohdalla käyttötarkoituksen lisäksi myös muut tilaa koskevat oleelliset tiedot, esimerkiksi maininta siitä että tila on lukittu. Asian voi varmistaa olemalla suoraan yhteydessä siihen kirjastoon, jota asia koskee.
Ruotsinkielinen sanakirja selittää brutalismin näin:"brutalism, stilart inom den moderna arkitekturen, mest utpräglad under 1960- o. -70-t. Mottot för b. var "ärlighet mot materialet", d.v.s. det gällde att öppet visa materialet i konstruktioner och byggnadsdelar, utan ytbehandling eller övrig finish. B. vann insteg särskilt i samband med den armerade betongens genombrott i byggandet. Betongen visade sig som material vara plastisk och formbar, vilket inspirerade de modernistiska arkitekterna till fantasifulla, ibland brutalt kantiga och ibland plastiskt mjuka formationer.B:s pionjär i Europa var Le Corbusier, som introducerade begreppet "breton brut" (rå betong). Bland de främsta finländska exemplen på den brutalistiska byggnadsstilen…
Clavellin kirjat ovat sen verran itsenäisiä, että ne voi lukea missä järjestyksessä tahansa; esimerkiksi teoksessa Aikuisten jatko- ja sarjakirjat Clavellin teoksia ei mainita ollenkaan. Encyclopedia Britannicasta, joka on kirjaston työasemilla käytössä, selviää englanninkielisten alkuperäisteosten järjestys: Tai-Pan 1966, Shogun 1975, Noble-House 1981, Whirlwind(Pyörretuuli) 1986 ja Gai-Jin 1993. Fennican eli Suomen kansallisbibliografian mukaan ne ovat ilmestynet vähän eri järjestyksessä: Shogun ennen Tai-Pania, muuten samoin.
En onnistunut tunnistamaan tällaista joululaulua. Muistatteko enempää sanoja? Kotimaisia lauluja voi yleensä etsiä laulujen nimien ja alkusanojen perusteella, joskus myös kertosäe auttaa. Esittäjätieto auttaisi myös.
Ehkä joku tämän lukijoista tunnistaa laulun!
"Romanssi" -nimellä löytyy useitakin kappaleita, oletettavasti tässä tarkoitetaan elokuvassa ''Katariina ja Munkkiniemen kreivi'' Leif Wagerin esittämää kappaletta.
(''sua vain yli kaiken mä rakastan...'') Tähän kappaleeseen sanat ja nuotit löytyvät Suuren Toivelaulukirjan 1 -osasta, sivulta 32.
Myös Tsaikovskin säveltämä ''Romanssi'' löytyy (''kun yöhyt seudun peitti varjollaan...) jonka löytää esim. Suuren Toivelaulukirjan kakkososasta,
sivu 145.
Löydät Suomen ajantasaisen lainsäädännön verkko-osoitteesta www.finlex.fi ja sieltä ->Lainsäädäntö ->ajantasainen lainsäädäntö -> sitten voit joko kirjoittaa hakusanaksi kirjastolaki tai etsiä sen aakkosellisesta hakemistosta. Uusi versio on vuodelta 1998 ei 1993. Painamalla kuvaketta jossa on kirjan kuva pääset ajantasalla olevaan lakitekstiin. Lakitekstin sisällä on viitteet muutoksiin - muutoksia voi tarkastella myös luettlokortinnäköisen kuvakkeen takaan. Finlex on helppokäyttöinen ja siellä on jokaiseen kohtaan tarkat ohjeet.
Kohdasta Sähköinen säädöskokoelma saat vuoden ja säädöksen (904/1998) numerolla esiin pdf-muotoisena ao. lain eli siinä painoasussa kuin se alunperin on julkaistu.
Säädöskäännöksistä löytyvät ne Suomen…
Kuopion kaupunginkirjastosta löytyy useita kansallispukuja käsitteleviä teoksia. Monet kirjoista keskittyvät jonkin tietyn alueen kansallispukujen kuvaamiseen. Yleisteoksiakin kansallispuvuista löytyy, esim: Kansallispukuja kuvina (1987); Kaukonen, Toini-Inkeri: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut (1985); Kurula, Mervi: Kansallispukuja Suomesta (2004); Lehikoinen, Leena-Liisa: Kansallispukuja Suomesta (1994); Sirelius, Uuno: Suomen kansallispukujen historia (1990); Swantz-Rydberg, Eva: Suomalaisia kansallispukuja ja saamelaisia kansanpukuja kuvina (1984).
Aleksi-lehtitietokannasta löytyy kansallispuvuista joitakin lehtiartikkeliviitteitä. Asiaa on käsitelty esim. Taito-lehdessä 1999: 6 (Wallin, Sirkka: "Pukeudutaan kansallispukuun:…
Hei, ajokorttilaki 386/2911 nojalla liikenne- ja viestintävirasto (Traficom) on autokouluopetuksen vastuuvirasto. Kannattaa tiedustella insinööriajon ajoneuvon hallinnan teknistä historiatietoja heiltä. Toivottavasti pääset sieltä ainakin alkuun kysymyksissäsi.
Kyseessä on yksi kirja, joka koostuu 16 eri kirjoittajan kirjoittamasta novellista tai pienestä kertomuksesta. Ne käsittelevät ainakin perhettä, yhtävyyttä ja rakkautta, mutta ovat yhteisistä aiheista huolimatta erillisiä kertomuksia. Eli ymmärtääkseni esseen kirjoittaminen yhdestä tarinasta on aivan mahdollista.
