Suomalainen Riffi-lehti on tätä varten. Sen kotisivulta löytyy erinomaisia linkkejä (www.riffi.com > linkkisivu > tietoa, teoriaa ja vinkkejä). Riffi tulee useisiin Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoihin.
Margit Sandemo syntyi 23.4.1924 Ostre Totenissa, Valdresissa, Norjassa. Hänen äitinsä oli ruotsalainen ja hänen isänsä norjalainen runoilija. Sandemon isoisä oli kuuluisa näytelmäkirjailija Bjornstjerne Bjornson. Aftenposten-lehden mukaan hän on Norjan tunnetuin kirjailija. Sandemo kirjoittaa kirjansa ruotsiksi ja hän on kasvanut Ruotsissa, mutta muutti aikuisena takaisin Norjaan. Hänen kirjailijanuransa alkoi myöhäisellä iällä vuonna 1964. Sandemon kirjoja on myyty enemmän kuin kenenkään muun pohjoismaisen kirjailijan. Vuoteen 1994 mennessä hänen kirjojaan oli painettu 15 miljoonaa kappaletta. Kirjailijan tunnetuimpia sarjoja ovat Sandemo-sarja, Jääkansan tarina (1982-1989, 47 osaa), Noitamestari (15 osaa), Valon valtakunnan legenda (…
Hei,
Eduskunnan kirjasto on tehnyt verkkosivuilleen tietopaketin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin:
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/eu/suomen-liittyminen-eu/Sivut/default.aspx
Sen kirjallisuusluettelosta on poimittavissa esimerkiksi seuraavat teokset:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993817524006250
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.991711264006250
Näiden takakansissa tai sisällysluetteloissa ei kuitenkaan ole mainintoja nimettömistä kyllä-puolen kampanjantekijöiden haastatteluista.
Voisiko kyseessä olla jompikumpi seuraavista teoksista?
Kansa euromyllyssä : journalismi, kampanjat ja kansalaisten mediamaisemat Suomen EU-jäsenyysprosessissa https://…
Signeerauksia on usein vaikea tunnistaa. Ovathan ne allekirjoituksia.
Samantapaiseen kysymykseen on vastattu tällä palstalla jo 19.7.2021 sekä 17.6.2022.
Signeerausten tunnistaminen vaatii asiantuntijan. Heitä voi helposti löytää esim. taidehuutokaupoista.
Kuvataiteilijamatrikkelista sekä Art Signature Dictionary palvelujen kautta voi myös hakea taiteilijoita.
http://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/auctions/upcoming
https://www.artsignaturedictionary.com/
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html
Laajimman hakutuloksen saavuttaa tässä tapauksessa kirjoittamalla "teoksen nimi" -kenttään teoksen alkuperäiskielinen nimi "Phantom of the opera" ja rajaamalla hakua esim. aineistotyypin mukaan (cd/dvd jne.) sivun yläreunassa olevan "rajaa/järjestä" -ikkunan kautta. Cd-formaatissa pk-seudun kokoelmista löytyvät mm. sekä Misha Segalin samannimiseen elokuvaan säveltämä musiikki sekä Andrew Lloyd Webberin
alkuperäinen musikaalilevytys.
1.Jauhiainen
1500-luvulla Etelä-Karjalassa oli useita Jauho-Jauhoinen-Jauhia-Jauhiainen -nimisiä. Nimi on kulkeutunut Kannakselta myös Savoon ja Pohjois-Karjalaan.
2. Muje
Nimi on lähinnä pohjoiskarjalainen ja se tunnetaan ainakin 1700-luvulta. Nimi liittyy ehkä muikku-sanaan.
3. Kokkonen
Kokko –muodossa nimi on esiintynyt koko maassa jo 1500-luvulla. Kokko on kehittynyt ”kotkaa” merkitsevästä linnunnimestä. Kokkonen muodossa nimi on esiintynyt sekä Kannaksella että Savossa.
4.Wetterstrandt
Valitettavasti en pysty tästä nimestä antamaan tietoa.
5.Pyykönen
Pyykkö-Pyykkönen on tunnettu Kannaksella 1500-luvun puolivälistä, nimeä on esiintynyt myös Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla, Oulun seudulla. Nimi saattaa olla…
Aulis Helttusen säveltämä ja Pentti Kelavirran sanoittama Kultalankaa-nuotti löytyy Meidän musiikkimme 8 -nimisestä nuotista. Nuotti on vuodelta 1980, eikä sitä valitettavasti enää löydy kirjastoista.
Hannu Koskelaisen säveltämä ja sanoittama Karjavalssi löytyy Tyttö Karjalasta -äänitteltä (1986), mutta nuottia valsiin ei löytynyt.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissakin on tehty monista lasten elämään liittyvistä aiheista aihepaketteja. Ne löytyvät Helmetin sivuilta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Lapsen_kanssa/Kuvakirjat_eri_aihepiir…
Omia listoja voi tehdä myös Helmet-haun kautta. Voit hakea lapsille kirjoja esimerkiksi surusta seuraavalla tavalla. Klikkaa auki Helmet-haun Tarkennettu haku. Kirjoita hakuruutuun sana suru ja valitse viereisestä ruudusta sana Aihe ja Kokoelma-valikosta Lasten kokoelma. Voit halutessasi jatkaa hakua tulosluettelon saatuasi valitsemalla esimerkiksi kokoelmaksi joko kauno- tai tietokirjat.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Satakirjastojen kokoelmissa ovat mm. seuraavat kirjat, joihin kannattaisi tutustua: Almgren, Päivi: Kirjasto 2011; Kirjasto 2.0; Kirjasto 2012. Verkkotiedon ja -palvelujen saavutettavuutta käsitellään myös julkaisussa Digimaan kartta. Kirjojen saatavuuden näkee Web-Origosta osoitteessa http://www.satakirjastot.fi/.
Linda-tietokannasta löytyy asiasanoilla kirjastot ja verkkopalvelu englanninkielisiä julkaisuja, joissa käsitellään aihetta. Mm. kirja Marketing and promoting electronic resources kuulostaa mielenkiintoiselta. Linda on osoitteessa http://finna.fi
Jos lehden säilytysaika on kuluva vuosi, lehtiä ei laiteta lainattavaksi.
Ilmoitin lehtiasioista päättäville, että Elonkehä -lehdille toivotaan pitempää säilytysaikaa.
Kirjassa Maailman kauneimmat eläinsadut on puolalainen kansansatu "Kuinka kaksi sammakkoa käyttäytyi kermaruukussa", sen on suomentanut Kaija Pakkanen.
Nettiosoitteesta http://www.lib.hel.fi/kallio/sadut/ löydät satuhakemiston, josta voit hakea satuja hakusanoilla. Muita satuhakemistoja on osoitteissa
http://www.tampere.fi/cgi-bin/satuhaku/ sekä http://www.tornio.fi/kirjasto/satuluet.htm
Eduskunnan verkkosivuilta löytyvien tietojen mukaan kansanedustaja Risto Ahonen kuoli 10. elokuuta 2008.
Lähde:
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/106.aspx
Gustave Flaubertin novelleja on kokoelmassa Kolme kertomusta (1955). Tässä kokoelmassa on novellit Yksinkertainen sydän, Pyhän Julianus Vieraanvaraisen legenda ja Herodias. Lyhyt kertomus on myös Bibliomania (2012).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9434
https://kiiltomato.net/gustave-flaubert-bibliomania/
Quidquid Volueris -novellia ei näytä olevan suomennettu.
Kysy kirjallisuudesta on osa valtakunnallista Kysy kirjastonhoitajalta -palvelua. Meillä ei ole pääsyä Kirjasammon ylläpitoon. Kirjasammon sisällöistä voi lähettää palautetta lomakkeella, https://www.kirjasampo.fi/fi/palaute.
Kun varaus on tilassa "matkalla noutopisteeseen", varauksen voi perua, eikä siitä tulee noutamattoman varauksen maksua. Varauksen voi perua myös sen viikon aikana, kun varaus pitäisi noutaa kirjastosta. Tästäkään ei peritä maksua.
Oulun kaupunginkirjaston kirjastokortin ja PIN-koodin voi hankkia vain käymällä henkilökohtaisesti paikan päällä missä tahansa OUTI-kirjastosta tai kirjastoautosta. Kortti on ilmainen, ja sitä hakiessa on todistettava henkilöllisyys virallisella henkilöllisyystodistuksella tai passilla. Tarvitset kortin tunnuksen ja PIN-koodin myös kirjautuessasi verkkokirjastoon.
Kirjaston salasanan saa valitettavasti vain käymällä kirjastossa henkilökohtaisesti. Lainat voi uusia myös käymällä kirjastossa tai soittamalla kirjaston asiakaspalveluun. Alla lisää tietoa:
http://www.kemi.fi/kirjasto/palvelut/
Hyvä tiedonlähde tässä tapauksessa on EBSCO-tietokanta, joka sisältää englanninkielisiä aikakauslehtiartikkeleita, ja sitä voi käyttää Helsingin kaupunginkirjaston työasemilta. Esimerkiksi tietokantaan kuuluvat julkaisut American Journal of Public Health ja Nation's Health käsittelevät Yhdysvaltojen terveyspalveluja. Koska artikkeleita on hyvin runsaasti ja niissä käsitellään asiaa hyvin erilaisista näkökulmista, neuvoisin että tarkastelisit itse tietokantaa, henkilökuntakin opastaa. Hakusanat public health, public health service, medical care, United States, American Public Health Association käyvät hyvin.
American Public Health Associationin nettiosoite on http://www.apha.org/ . Yhdysvaltojen virallinen kansanterveyttä ja terveysoloja…
