Suomeksi ei Internetissä todellakaan ole paljoa tietoa kysymästäsi aiheesta. Joudut etsimään tietoa tavallisista hakuteoksista. Jos sinulle kävisi myös englanninkielinen aineisto, voisit kokeilla vaikkapa uutta hakupalvelua Googlea, http://www.google.com/. Kirjoita hakulaatikkoon falkland war. Sillä tavoin löytyy kyllä runsaasti kiinnostavaa aineistoa (esimerkiksi http://www.yendor.com/vanished/falklands-war.html).
Myös muista hakupalveluista, vaikkapa Altavistasta (http://www.altavista.com), englanninkielistä aineistoa kyllä löytyy. Tietoa etsiessä kannatta muistaa myös espanjankielinen nimi Malvinas.
Suomenkielisen tiedon hakemisen voit aloittaa Mitä Missä Milloin -kirjasta, jos voit saada vanhoja vuosikirjoja käsiisi vaikkapa…
HelMet-verkkokirjaston kautta asiakas ei itse pysty muuttamaan "Ei tarvita jälkeen" -päivämäärää. Siksi onkin suosoteltavaa, että varausta tehdessä tätä päivämäärää ei käytettäisi, ellei varaaja nimenomaan tiedä, että ei tarvitse lainaa enää tietyn (esim. tenttipäivän) jälkeen.
Kirjaston henkilökunta kuitenkin pystyy kyseistä päivämäärää muuttamaan. Olisin jo nyt saman tien vaihtanut päivän, mutta sinulla näyttää olevan niin paljon varauksia joissa kaikissa tuo päivämäärä on merkittynä, että en tiennyt, mistä varauksesta on kyse. Sinun olisi siis parasta joko ottaa yhteyttä suoraan johonkin kirjastoon ja pyytää muuttamaan päivämäärä, tai, jos lähetät minulle uuden viestin ja kerrot tarkemmat tiedot, niin muutan päivän.
Ystävällisin…
Asiaan on mahdotonta antaa vastausta kovin tarkkaan, koska se riippuu ihan kirjasta. Hankintaosastolla oleva kollega arveli, että saapumisessa voi hyvin kulua toiveen jättämisestä pari kuukautta, koska kirja tulee ensin kirjastojen valintalistalle, lähtee vasta listan sulkeuduttua tilauksena, toimituksessa menee oma aikansa ja sitten vielä aineiston käsittelyssä lainauskuntoonkin vielä kestää.
Pahimmillaan kirjan saapumisessa voi mennä montakin kuukautta, mutta se tosiaan riippuu ihan kokonaan siitä, mistä kirja hankitaan ja miten eri vaiheet sattuvat osumaan kohdalleen. Jos tilattuja kirjoja tulee kerralla suuri määrä, osa saattaa odottaa pidempään käsittelyä lainauskuntoon. Toisaalta kysytyt kirjat saatetaan käsitellä nopeutetusti.…
Kirja ei valitettavasti ollut omassa kirjastossani hyllyssä, mutta soitin kirjastoon, jossa se oli paikalla. Kirjaa tutkiskellut työntekijä sanoi, että hän ei kovin hyvin osaa ruotsia ja hänen arvionsa oli, että hän pystyy sitä kyllä lukemaan, ettei teos vaikuta sietämättömän vaikealta, mutta ei hirvittävän helpoltakaan. Paras tapa on kokeilla, olisiko tuo sopivan tasoista tekstiä omalle kielitaidolle. Kirja ainakin vaikuttaa kiinnostavalta.
I am he that aches with love on yksi Walt Whitmanin runoista, joka ei sisälly mihinkään tähän mennessä suomennettuun Whitman-valikoimaan: Ruohonlehtiä (1954; suomentanut Viljo Laitinen), Ruohoa (1965; suomentanut Arvo Turtiainen) ja Valitut runot (2007; suomentanut Markus Jääskeläinen). Vaikka kirjojen nimien perusteella voisi niin ajatellakin, Laitisen ja Turtiaisen käännökset eivät sisällä Leaves of grassia kokonaisuudessaan, vaan ainoastaan poimintoja runoilijan lähes kuolemaansa saakka paranteleman alkuperäisen kokoelman lopullisen version runoista.
Tarkoittanet Julia Cameronin kehittämää luovuusharjoitusta, aamusivuja. Harjoituksessa kirjoitetaan aamuisin kolme sivua tajunnanvirtaa.
https://orivedenkulttuuri.fi/aamusivut-toimivat-seka-arjen-etta-kirjoit…
https://juliacameronlive.com/the-artists-way/
https://kukkalaakso.com/aamusivut/
Henry Millerin teos Salamurhaajien aika : proosallinen tutkielma Rimbaud'sta (suom. Einari Aaltonen ja Seppo Lahtinen, Sammakko 2000) kuuluu lukuisien krijastojen kokoelmiin. Teosta on saatavana myös oman kirjastoverkkosi kokoelmissa.
https://finna.fi/Record/vaski.372569
Mikäli oli kyse siitä, että haluaisit hankkia kirjan omaksi, niin kannattaa tutkia nettiantikvariaatteja tai nettikirjakauppoja. Joissakin nettikirjakaupoissa teosta näyttäisi olevan vielä saatavana.
Helmet-kirjaston säännöissä sanotaan näin:
"Saat postitse tai sähköpostitse ilmoituksen, kun aineisto odottaa sinua noutokirjastossa. Voit valita ilmoitustavan itse kirjautumalla asiakastietoihisi kohdassa Muuta tietojasi. Aineistoa säilytetään sinulle varattuna 6 arkipäivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa kirjautumalla asiakastietoihisi. Jos olet valinnut noutopaikaksi kirjastoauton, varaamasi aineisto otetaan mukaan pysäkille kahdella seuraavalla käyntikerralla."
Lisäksi sinulle lähetetyssä puhelin- tai tekstiviestissä myös ilmoitetaan viimeinen noutopäivä.
Hei,
Bukowskilla myydyn tuotteen tiedoissa (linkki: https://www.bukowskis.com/fi/lots/940006-vaateteline-fratelli-reguitti-…) on ainakin puulajiksi merkitty pyökki.
Muuallakin törmää tuohon pyökkiin (eng. beechwood), joten näyttäisi, että he käyttivät pääasiassa sitä.
Kirja on todennäköisesti Kerstin Thorvallin Hyvänyön satuja (Godnattsagor om Anders, nästan 4, 1985). Kirjasta on kuvia ja tietoa Lapsuusmuistelua-blogissa.
Lisätietoja
Lapsuusmuistelua: https://lapsuusmuistelua.vuodatus.net/lue/2015/01/hyvanyon-satuja-antti…
"Kohtalon korttipöytä" kappaleesta ei ole julkaistu nuottia. Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Esko Kangasjärvi. Kappaleen ovat levyttäneet Köpi Koski & Projekti (2000) ja Pentti Kumpulainen (2011).
”Mystinen nainen” nimisiä kappaleita löytyy useampi. Näistä ei ole julkaistu nuottia.
Peter Yellowstone on säveltänyt kappaleen "Mysterious Lady", suomenkielisen version ”Mystinen nainen” on sanoittanut Pertti Reponen. Kappaleen on levyttänyt Frederik.
K. Tuominen on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen ”Mystinen nainen”. Tämän on levyttänyt Jani Niemi & Wiima (yhtye) v. 2011.
Myös Pedro de Pajaro on säveltänyt kappaleen ”Mystinen nainen”. Suomenkieliset sanat siihen on tehnyt Eero Aven, ja hän on myös levyttänyt sen vuonna…
Ainakin Espanjan Amazon myy ristikkolehtiä: https://www.amazon.es/s?k=Crucigramas&i=stripbooks&__mk_es_ES=%C3%85M%C3%85%C5%BD%C3%95%C3%91&crid=8D81KRTTJH00&sprefix=crucigramas%2Cstripbooks%2C103&ref=nb_sb_noss_1.
Oikeassa olet, satakielen nimi tulee nimenomaan sen monipuolisesta laulusta. Voit lukea lisää lintujen nimien alkuperästä Kaisa Häkkisen teoksesta Suomalaisen linnunnimistön etymologinen sanakirja (Turun yliopisto, 2013).
Esimerkiksi Töölön kirjaston musiikkiosastolla voi katsoa kirjaston kokoelmiin kuuluvia videoita. Kirjastoon pääsee pyörätuolilla Humalistonkadun puolelta.
Katseluajan voi varata ennakkoon Musiikkiosastolta; 31085725.
http://kartta.hel.fi/opas/main/default.asp?n=99513&e=40772&o=1&l=1&q=Hu…
Videoiden ja dvd -levyjen laina-aika on HelMet -kirjastoissa 7 vrk. Jos eräpäivä osuu lomallesi voit uusia lainasi internetissä http://www.helmet.fi/ (kohdassa omat tiedot) tai puhelimitse. Lainat voi uusia näin kolme kertaa, mutta uusiminen ei kuitenkaan onnistu jos aineistosta on varauksia.
Eli jos lähdet lomalle ja tiedät jo etukäteen, että voi palauttaa lainoja ajoissa on ehkä parempi, ettet lainaa lomallasi.
Jos kuitenkin lomailet…
Vastasin juuri samantapaiseen kysymykseen.
Tässä siis linkki edelliseen vastaukseen:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=acbdb478-5e7…
Kyseisen kappaleen nimi on "Mamman pikku pipana". Kipparikvartetti on tehnyt kappaleen Suomessa tunnetuksi. Se löytyy esim. seuraavalta levyltä :
TEKIJÄ 110 2 Kipparikvartetti,|eesittäjä
TEOS 245 1 0 20 suosikkia :|bSaimaan valssi /|cKipparikvartetti
Julkaisutiedot 260 [S.l.] :|bWarner Music Finland,|cp2000
ULKOASU 300 1 CD-äänilevy (57 min 59 sek) +|eesiteliite
SARJA 490 0 …
Kankaat kiertoon -kirja on jo saatavissa HelMet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=kankaat+kiertoon&searchscop…
Hurmaavat kangaskorut -teosta on tilattu HelMet-kirjastoihin 16.1.12, eikä se vielä ole ehtinyt tulla kirjakaupasta kirjastoihin. Tilannetta kannattaa siis seurata HelMet-verkkokirjaston kautta.
Õõtsub mandri ja mere vahel sisältyy alunperin Jaan Kaplinskin vuonna 1967 julkaistuun kokoelmaan Tolmust ja värvidest, jonka runoja suomeksi tulkittuina löytyy Kaplinski-valikoimasta Sama meri kaikissa meissä (Otava, 1984). Tätä nimenomaista runoa ei kuitenkaan ole tähän kirjaan otettujen runojen joukossa, eikä sitä löytynyt Kaplinskin runoja sisältävistä antologioistakaan (esimerkiksi 20 nykyvirolaista runoilijaa ja Uusien sulkien kasvaminen : kymmenen nykyvirolaista runoilijaa). Erinomainen Linkki maailman runouteen -runotietokantakaan ei onnistunut ohjaamaan sen suomennoksen äärelle.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
Graafikko ja piirtäjä Maija Karma ei ollut naimisissa eikä hänellä ollut lapsia. Hän vaihtoi alkuperäisen sukunimensä Gustafson nimeksi Karma sisarustensa tapaan. Hänen etunimensäkään ei ollut virallisesti Maija vaan Ann-Maj Kaarina.
Lähde: Kansallisbiografia:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1401
Seppo Heiskanen, Maija Karma - sadun kuvaaja, 1992
