Valitettavasti kirjastoilla ei ole ainakaan vielä striimauspalvelua, jonka kautta voisi katsoa suomenkielisiä/suomalaisia sarjoja. Sen sijaan joidenkin kirjastojen asiakkaat voivat katsoa Kirjastokinon elokuvatarjontaa, johon kuuluu kotimaisiakin elokuvia, myös ulkomailla. Voit tarkistaa täältä, minkä kirjastojen asiakkaille kyseinen palvelu on tarjolla: https://www.kirjastokino.fi/fi/faq;jsessionid=DC436671A16D7294F50BAAD30…
Yle Areenassa on kotimaisia sarjoja, joita voi katsoa maksutta myös ulkomailla. Lisätietoa täällä: https://ohjeet.areena.yle.fi/hc/fi/articles/360014591554-Areenan-k%C3%A…
Termit ovat rinnasteisia. Lähikirjasto vain kuulostaa lähempänä ja paremmin saavutettavissa olevalta kuin sivussa oleva sivukirjasto. Siksi nykyisin suositaan termiä Lähikirjastot. (Asiasanana yhä Fintossa sivukirjastot.)
Samantapaiseen kysymykseen on vastattu tässä palvelussa elokuussa 2006. Silloin oli terminä myös lainausasema: "Lähikirjastoa (aikaisemmin sivukirjastoa) käytetään nimityksenä pääkirjaston alaiselle kiinteälle kirjastolle. Sivukirjastoa ei nykyinen kirjastolainsäädäntö enää tunne. Lainausasemista puhuttaessa on kyse ns. kevennetyistä palveluista. Lainausasemaa voi hoitaa myös henkilö, joka ei ole saanut kirjastokoulutusta. Nämä tiedot sisältyvät Maija-Liisa Mäkelän ja Hilkka Oravan teokseen Kirjastotoimen taskutieto (…
Hei,
Kannattaa lähteä liikkeelle Suomen kielen etymologiaa ja leksikologiaa käsittelevistä teoksista. Seuraavilla pääset hyvään alkuun:
Häkkinen, Kaisa: Mistä sanat tulevat (SKS, 1990)
Kotilainen, Lari: Kielen elämä : Suomen kieli eilisestä huomiseen (Siltala, 2016)
Puhelinvartio - tai oikeastaan puhelinvahti - oli henkilö, joka toimi ikään kuin puhelinvastaajana ennen kuin ko. laitteet olivat käytössä. Häneltä pystyi tilaamaan palvelun, jossa hän vastasi tiettyyn numeroon tulleisiin puheluihin ja kirjoitti ylös viestejä.Ks. tarkemmin Ilta-Sanomat 21.12.1032 ja Teknillisiä tiedoituksia 1.12.1933.
Seuraavista teoksista löytyy tietoa 1950-luvun pukeutumisesta ym.:
-Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia (Könemann, 2001)
-Muoti: suunnittelijoiden vuosisata : 1900-1999 , toim. Charlotte Seeling ym. (Könemann, 2001)
-Ettinger, Roseann: 50s popular fashion : for men, women, boys, & girls (Schiffer, 1995)
-Peacock, John: Fashion sourcebooks: The 1950s (Thames and Hudson, 1997)
-Ruby, Jennifer: The 1940s and 1950s. repr.: costume in context (Batsford, 1992)
-Skinner, Tina: Fashionable clothing from the Sears catalogs : mid 1950s (Schiffer Publishing, 2002)
Seuraavalta www-sivulta löytyy myös tietoa aiheesta:
http://www.oulu.ouka.fi/ppm/1950/3_2.html (Opetushallituksen ja Pohjois-Pohjanmaan museon yhteistyönä tekemät sivut)
1990-luvulla lama vaikutti suuresti erityisesti kuntien kirjastojen toimintaan. Kirjastopalvelujen kysyntä kasvoi lama-aikana, mutta kunnat joutuivat silti vähentämään kirjastojen resursseja tinkimällä aineistohankinnoissa ja lisähenkilöstön palkkaamisessa. Kirjastolaitos säilyi tästäkin huolimatta kansainvälisessä vertailussa korkeatasoisena, mutta yksittäisten kuntien väliset erot ovat kasvaneet. Vuonna 1999 voimaan astunut uusi kirjastolaki takaa edelleenkin maksuttomat kirjastopalvelut joka kuntaan.
Toinen merkittävä tekijä 1990- ja 2000-luvuilla on ollut tietoyhteiskuntakehitys, jossa kirjastojen merkitys on ollut keskeinen. Kirjastot ovat siirtäneet tietokantojaan, aineistojaan ja palvelujaan verkkoon sekä tarjonneet asiakkailleen…
Kello se käydä niksuttaa -laulu löytyy nuottikokoelmasta Dallapé-orkesteri: 30-luvun suosituimmat humppasävelmät. N:o 3. (vihko 70). Laulu on nuotissa nimellä Kello niksuttaa. Asiakkaasi voi tilata nuotin kaukolainaksi, se on lainattavana ainakin Jyväskylän ja Kouvolan kaupunginkirjastoissa.
Kappaleen Katse vain ja kainaloon on säveltänyt Jussi Rasinkangas ja sanoittanut Chrisse Johansson. Siihen ei valitettavasti löytynyt nuottia suomalaisista kirjastoista tai kansallisdiskografia Violasta; luultavasti sellaista ei ole julkaistukaan.
Täsmälleen Turun kansallisen kirjakaupan ilmoituksessa 4.2.1908 mainitun nimistä peliä en onnistunut löytämään. Otaksuisin kuitenkin, että kyseessä voisi olla esimerkiksi alun perin vuonna 1890 Ruotsissa valmistettu "Sveaborg." Nytt historiskt sällskapsspel. Plan öfver finska kriget 1808-1809 tai ainakin hyvin paljon sitä muistuttava noppapeli.
https://finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:TMM16114
http://kaponieeri.blogspot.fi/2012/01/sveaborg-seurapeli-suomen-sodasta…
Galingala voisi ehkä tarkoittaa samaa kuin galingale. Sanakirjan mukaan galingale tarkoittaa sädekaislaa, joka kuitenkin luetaan myrkyllisiin huonekasveihin, joten kyseessä ei ehkä sittenkään ole sama kasvi.
Internetin mukaan kyseessä olisi indonesialainen juurikasvi, samantapainen kuin inkivääri, mutta mausteisempi ja voimakkaampi. Lisätietoa seuraavalta sivulta http://www.gallowglass.org/jadwiga/herbs/Easternspice.html .
Eino Leinon runokokoelmista on ruotsinnettu kokoelmat Helkavirsiä (Helkasånger) ja Runoja (Lyriskt urval). Helkavirsien ensimmäisessä sarjassa on runo Merenkylpijä-neidot, jonka loppupuolella on seuraavat säkeet:
hymy hyytyi, silmä sammui,
pois kulki kultainen elämä,
muuttui mieli nuoren miehen
Sama teksti on käännetty näin:
löjet istes, ögat släcktes,
dän drog livet det gyllene,
svennen ändrade sitt sinne.
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta selvisi, että Dan Anderssonin runotuotannosta on suomennettu 2 kokoelmaa:
Miilunvartijan lauluja ynnä muita runoja. Porvoo : WSOY , 1948. ja
Lauluja elämälle / Nils Ferlin, Dan Andersson ; [kääntänyt Aappo I. Piippo]. Tukholma : Finn-Kirja , 1980.
Suoraan en saanut mistään selville, onko runoa suomennettu, joten kannattaa tutkia onko sitä em. kokoelmissa.
Carl Slotte syntyi vuonna 1878 ja kuoli vuonna 1946. Hänen maalarinliikkeensä Carl Slotte Stuccatur & Måleriaffär urakoi tuomiokirkon maalaus- ja koristelutyön.
Lisätietoja ja kuva koristemaalari ja "stukkatööri" Carl Slottesta löytyy Paula Kivisen teoksesta Tampereen tuomiokirkko (WSOY, 1986, s. 190-191).
Asiasanoilla siirtolaisuus, maahanmuutto, maastamuutto ja paluumuutto löytyy paljon kirjallisuutta pääkaupunkiseuden Helmet-tietokannasta. Pääpaino aihepiirin kirjallisuudessa on kuitenkin ehkä uudemmassa kirjallisuudessa.
Aihepiirin klassikoksi voisi kutsua Vilhelm Mobergin Maastamuuttajat-sarjaa (Maastamuuttajat, Uuteen maahan, Raivaajat, Viimeinen kirje Ruotsiin). Sarjan pohjalta on tehty myös huippusuosittu musikaali Kristina från Duvemåla. Yhdysvaltoihin lähdetään siirtolaisiksi myös Antti Tuurin Pohjanmaa-sarjassa (Pohjanmaa, Talvisota, Ameriikan raitti, Uusi Jerusalem, Maan avaruus ja Lakeuden kutsu). Siirtolaisuutta Amerikassa kuvataan myös Tuure Vierroksen Kankaanpää-sarjassa (Taivaassa torpan maa, Kultasantainen raitti, Valhetta…
Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla on kysytty Anni Polvasta aiemminkin, katso mm. seuraavat linkit:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-anni-polvasta-kirjoittu-jotain
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-anni-polvan-tyylisuunta
https://www.kirjastot.fi/kysy/tarvitsisin-tietoa-anni-polvasta-jos
Voit etsiä Kysy kirjastonhoitajalta -palstan kaikki Anni Polvaa koskevat kysymykset ja vastukset hakemalla palvelun hausta sanalla Anni Polva:
https://www.kirjastot.fi/kysy
(hakulaatikko on sivun vasemmassa yläreunassa)
Kotkan kirjastoista löytyy mm. seuraavat teokset:
-Kokkonen, Sara: Rasavillejä ja romantikkoja : rakkaat suomalaiset tyttökirjat
-Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta…
Kansallisbibliografian mukaan liiketaloustieteen professori Martti Saario oli suorittanut Helsingin yliopistossa alemman oikeustutkinnon sekä Kauppakorkeakoulussa ekonomin, kauppatieteiden kandidaatin ja kauppatieteiden lisensiaatin tutkinnot:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/7356
Vaski-kirjastoista löytyy venäjänkielisiä kaunokirjallisuuden lukemistoja. Nämä ovat lyhennettyjä ja yksinkertaistettuja versioita täyspitkistä romaaneista, ja ne on tarkoitettu kielen opiskelun tueksi.
Löydät venäjänkieliset lukemistot Vaski-verkkokirjastosta hakusanalla "lukemistot" ja haun tehtyäsi rajaamalla kieleksi "venäjä" sivun oikeasta sivupalkista.
Voit myös lisätä hakukenttään hakusanoiksi teoksen tai kirjailijan nimen.
Vaski-verkkokirjasto: https://vaski.finna.fi/
