Aineistotietokanta HelMetistä http://www.helmet.fi/ löydät aihehaulla agility paljonkin aineistoa lajista. Viitteitä klikkaamalla näet saatavuuden. Esimerkiksi viime vuonna ilmestynyt Pertti Vilanderin kirja Agility : alkeista huipulle on suosittu. Verkosta löytyy myös aineistoa samoin kuin Koiramme- ja Lemmikit ja eläinmaailma -lehdistä. Laitan tähän yhden osoitteen, jossa on paljon aiheeseen liittyviä linkkejä http://www.tunturisusi.com/agility/saannot.html .
Marjaana Aumastosta kerrotaan kirjassa Kotimaisia nykykertojia 2, joka löytyy kaikista yleisistä kirjastoista. Hän on syntynyt vuonna 1958 Virroilla ja hän asuu Helsingissä. Hänen esikoisteoksensa, Kuningatar ja muita naisia, oli Runeberg-palkintoehdokas vuonna 1989. Marjaana Aumasto on julkaissut neljä teosta.
Aumastosta ja hänen kirjoistaan on kirjoitettu muutamia lehtijuttuja, mm. :
1)Kukkola, Liisa: Onnellisia loppuja ei ole olemassakaan: Marjaana Aumaston kirjoissa naiset eivät ole aina sankareita (Kirjavat sivut ; 2); Etelä-Suomen sanomat 1999-02-16
2)Stenius, Tiina: Mustaa naurua naisten maasta; Kotiliesi 1996, nro 20, sivut 18-19, 21
3)Ingström, Pia: Att angripa en "amorf massa en möjligheter" : ett exempel på feministisk läsning…
Kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2020 : keräilijän opas (2019) löytyy kuvia erilaisista 500 markan seteleistä ja tiedot niiden arvoista.
Arvo riippuu useammasta asiasta: kuinka paljon säilyneitä seteleitä on vielä olemassa ja kuinka yleisiä ne ovat tietyssä kuntoluokassa. Kuntoluokkaan taas vaikuttavat esimerkiksi mahdolliset taitokset, repeytymät ja likatahrat. Lähde: Seteleiden arvo ja kuntoluokitus - Oulun Numismaattinen Kerho r.y. (oulunnumismaatikot.fi)
Setelin arvoa voi tiedustella tarkemmin esimerkiksi Suomen Numismaattiselta Yhdistykseltä (SNY): Arviointipalvelu | Suomen Numismaattinen Yhdistys ry (snynumis.fi).
Taiteilija H. Faustista näyttäisi löytyvän erittäin niukasti mitään tietoja. Nimen H saattaisi kylläkin viitata taiteilija Heinrich Faustiin (1910-1981), mutta hänestäkään ei valitettavasti löydy muuta tietoa kuin nuo syntymä- ja kuolinvuodet.
Lisätietoja kyseisestä taiteilijasta voisi yrittää tiedustella esim. taidegallerioista tai taidehuutokaupoista.
Etsimäsi kirja voisi olla Charlotte Rochen Kosteikkoja (Feuchtgebiete, suom. Jenni Rautio, 2009).https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9721https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1894641?sid=4886440899
Tutkimistani tietokannoista ei ainakaan löytynyt tietoa tuota aihetta käsittelevistä opinnäytetöistä. On toki pieni mahdollisuus, että siitä olisi tehty opinnäytetyö, joka ei näy tietokannoissa tai jota ei pysty löytämään suoraan kirjapainon nimellä.
Muutenkin Kursiivin tuhopoltosta näytti olevan huonosti materiaalia. Luultavasti ajan sanomalehdet ja mahdollisesti oikeudenkäyntiasiakirjat tarjoaisivat siitä parhaiten tietoa.
Käsitinkö oikein, että haluat lainata sanakirjan - dictionaires finnois-francais-finnois? Sanakirjoja löytyy lähikirjastostasi, esimerkiksi seuraava teos on pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi
NIMEKE/TITEL: Gummeruksen suomi-ranska-suomi sanakirja--Les petits dictionaires jaunes de Gummerus finnois-francais-finnois / Helene Lattunen, Kari Viljanen Gummerus, Jyväskylä, 1998, 6. p., 896 s., 13 cm, nid. LUOKKA/KLASS: H: 866.03 E: 89.61038 V: 89.61038
ASIAS/ÄMNESORD: sanakirjat,suomen kieli,ranskan kieli
Sanakirjoja löytyy myös verkosta, verkossa sanakirjan kielet ovat useimmiten englanti-ranska-englanti http://www.uwasa.fi/comm/termino/collect/
Kanervakirjoluteesta löytyy perustietoa Mikko Rintalan ja Veikko Rinteen kirjasta Suomen luteet (Tibiale, 2. p. 2011). Siinä elinpaikoiksi mainitaan kuivat kangasmaat, harjut ja paahdekentät. Pääasialliseksi ravinnoksi on kirjassa kerrottu kanervan siemenet. Kirja ei kuitenkaan tarjoa yksiselitteistä vastausta siihen, onko kanervakirjoluteesta jotakin haittaa tai onko sen tapaaminen sisätiloissa tavanomaista.
Tarkistin vielä mitä luteista kerrotaan Lasse Janssonin, Bengt Lindqvistin ja Irmeli Markkulan teoksessa Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta (Kasvinsuojeluseura 2012). Kirjassa ei ole mainintoja kanervakirjoluteesta, ainoat siinä mainitut ludelajit ovat lutikka/seinälude, kyyhkylude, pääskylude ja lepakkolude.
Molemmat…
Tässä muutama aihetta hieman eri näkökulmista tarkasteleva tiedeartikkeli:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2527715/
https://www.researchgate.net/publication/299599996_The_Rationality_of_a_Social_Animal
https://link.springer.com/article/10.1007%2FBF00143286
Pääkaupunkiseudun ja Vantaan kirjastoista löytyy runsaasti pop-musiikkia sisältäviä piano-nuottikirjoja. Vantaalla parhaat kokoelmat löytyvät Tikkurilan ja Myyrmäen kirjastojen musiikkiosastoilta. Niiden henkilökunta auttaa mielellään etsimään toivotunlaisia nuotteja.
Kirja on tilattu Helsingin kirjastoihin jo kustantajan antamien ennakkotietojen perusteella 6.6.11. Yhtään kappaletta ei vielä näköjään ole tullut kirjastoihin, mutta tulossa on, joten tilannetta kannattaa seurata HelMet-verkkokirjastosta. Kirjat saattavat tulla jo aivan lähiaikoina.
Minulla on sinulle kaksi ehdotusta:
Lapsia eri maista 1-2 / kuvittanut Kristiina Forsell ; teksti: Ulla Ratia. Paletti, 1972
Molemmat osat ovat 14-sivuisia
Toinen ehdokas on sarja Lapsia eri maissa. Sarjan kirjojen tekstit on kirjoittanut Kirsi Kunnas, kuvitus Mance Post
Sarjan on julkaissut WSOY, 1973
Sarjan osat ovat vihkoja pahvikotelossa, vihkoissa on yhteensä 96 s.
Vihkojen nimekkeet: Afrikassa; Australiassa; Grönlannissa; Intiassa; Kiinassa & Perussa.
Jos asut Helsingin seudulla, voit tilata kirjat luettavaksi Kansalliskirjaston lukusaliin. Muuten voit yrittää tilata kirjoja oman kirjastosi kaukopalvelun kautta.
Kansalliskirjasto: http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut.html
Mikkelin seudulla ilmestyvä Länsi-Savo on luettavissa Kansalliskirjastossa mikrofilmattuna. Myös Mikkelin seudun viikkolehteä Viikkosia voi lukea Kansalliskirjastossa mikrofilmeiltä.
Tarkemmat tiedot voit tarkistaa kansallisbibliografia Fennicasta.
Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät kirjaston kotisivulta.
https://finna.fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/
http://digi.kansalliskirjasto.fi/
www.äänitearkisto.fi- sivustolla oli tieto, että Katri Helena Kalaoja on säveltänyt kappaleen Sinistä silkkiä ja sanoittanu Elina Kalenius.
Kyseinen kappale sisältyy Katri Helenan Anna mulla tähtitaivas levylle.
Tässä Museoviraston jutussa käsitellään myös Huvilakadun rakennusten historiaa. Mukana on myös kirjallisuusviitteitä.
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1551
Hakusanalla "Ullanlinna" löytyy monia alueesta kirjoitettuja teoksia. Voin suositella esimerkiksi seuraavia teoksia:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1848762?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1859250?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1916333?lang=fin
Esimerkiksi Ritva Virtasen sota-ajan sairaanhoitajia käsittelevässä väitöskirjassa todetaan, että sotasairaaloissa tärkeä työmuoto oli henkilökohtainen keskustelu ja potilaiden kokemusten ja huolien kuunteleminen. Muina toimintamuotoina olivat jumalanpalvelukset, hartaushetket osastoilla, raamattupiirit ja hengelliset juhlatilaisuudet. Sosiaalinen kuntoutus näkyi ryhmässä toimimisena erilaisten pelien, konserttien ja jopa elokuvissa käymisen keinoin. Potilaiden mielialaa nostettiin myös huumorilla ja hauskuuttamalla potilaita. Myös potilaiden kanssa tai puolesta rukoileminen katsottiin kuuluvan lottien velvollisuuksiin.
Käsillä olevassa aineistossa ei juurikaan nimetä tiettyjä rukouksia tai lauluja, mutta esim. iltarukouksenakin käytetty…
Voisiko kyseessä olla Tiina Eskolan ja Katri Vuorisen kirja Meidän perhe (Pieni karhu, 2016). Kirjan kuvituksena on Matti Lintusen valokuvia.Kirjassa esitellään vauva-, monilapsinen, kolmos-, yhden vanhemman perhe sekä ero-, vammais-, vastaanotto-, sijoituslapsi, adoptio-, romani-, sateenkaari-, maahanmuuttaja-, pakolais- ja kahden kulttuurin perhe.Kirjan tiedot Kirjasammossa:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auc09d60f6-e6af-4753-9002-c42c07e1c062
1990-luvun alussa luotiin pääkaupunkiseudun kirjastojen Plus-tietokanta ja siirryttiin Plus-kirjastojärjestelmään.
PLUS-TIETOKANNAN HISTORIAA
Plus-tietokanta on rakennettu vaiheittain eri lähteistä saaduista tiedoista, minkä seurauksena tietokannan eri tietueiden (nimekkeiden) ulkoasu ja tietosisältö poikkeavat jonkin verran toisistaan. Seuraavassa tietokannan kehitys vaiheittain.
Pääsky I:n nimekerekisteri
Pääsky I:n nimekerekisterin luonti aloitettiin 1970-luvun lopulla pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteistyönä. Pääsky I:n nimekerekisteri oli kirjastojen yhteinen, niderekisteri kuntakohtainen. Pääsky I:n tietokanta luotiin lähinnä lainauksenvalvonnan tarpeisiin; se toimi eräajoin toimivan lainausjärjestelmän pohjana, ja siitä…
Hämeenlinnassa ilmestyvät seuraavat sanoma- ja kaupunkilehdet:
Hämeen Sanomat http://www.hameensanomat.fi/index.jsp
Viikko-Häme http://www.viikko-hame.fi/
Hämeenlinnan kaupunkiuutiset http://www.kaupunkiuutiset.com/
Muita Etelä-Suomessa ilmestyviä lehtiä voi etsiä Suomen sanomalehtien liiton sivulta. Sieltä löydät ainakin tiedot niistä sanomalehdistä, jotka ovat kyseisen liiton jäsenia, ja lehtiä voi etsiä myös maakunnittain.
( http://www.sanomalehdet.fi/fi/lehdet/index.shtml )
Muita kattavia luetteloita ei liene, joitain suppeampia luetteloita netistä löytyy. Esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloissa osoitteessa: http://www.makupalat.fi/viesti2a.htm#hakemistot on luetteloita sanomalehdistä ja kaupunkilehdistä ja linkit lehtien…
