Setä tai setäpuoli ovat käyttökelpoisia nimityksiä. Kielikellon artikkeli valaisee sukulaisuussuhteiden nimityksiä https://www.kielikello.fi/-/puoliveli-ja-bonusaiti-uusperheen-nimitysten-kirjoa
Väestörekisterin etunimitilastosta voi hakea väestötietojärjestelmään tallennettujen etunimien lukumääriä Suomessa. Etunimien lukumäärissä ovat mukana kaikki väestötietojärjestelmään tallennetut voimassaolevat etunimet sekä kuolleiden henkilöiden osalta kuolinhetkellä voimassaolleet nimet.
Tilastosta ei siis saa ajantasaista tietoa tietyn nimen kantajista tällä hetkellä. Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei myöskään näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän. Solmu-etunimi on varsin harvinainen.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Jos haluat lainata aineistoa, jota ei ole Kirkes-kirjastoissa, voit tehdä kirjaston kautta kaukolainapyynnön. Kaukolainat ovat maksullisia. Kaukolainatilauksen voit tehdä verkossa. Kaikkien Kirkes-kirjastojen kaukolainojen tilausohjeet löydät täältä: https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle#kaukolainat.
Helluntaikirkko järjestää hieman rippileirien tapaisia fifteen-leirejä, joiden lopuksi uskoon tulleilla nuorilla on mahdollisuus kasteeseen. Alaikäisen kasteeseen tarvitaan vanhempien lupa.
Lähde: https://www.ristinvoitto.fi/uutiset/fifteen-leireilla_kesalla_155_kaste…
Kuvaus sopisi tarinaan "Ankka, joka ei osannut sanoa ei" ks. https://inducks.org/story.php?c=D+2005-118 . Tarina on ilmestynyt Aku Ankan numerossa 18/2008.
Teoksen Tuuli ja pilvet ja männynlatvat (on kirjastoissa)henkilöhakemistossa on mainittu mm. nämä kuuluisat henkilöt, heistä on teoksessa usealla sivulla.
Yhtä vakiintunutta ilmaisua ei ole käytössä Internetin tiedonlähteisiin viittamisessa. Nopea suomenkielisten väitöskirjojen lähdeluetteloiden selailu paljastaa ainakin neljä tapaa:
1. Tarkistettu 21.10.2009.
2. Katsottu 21.10.2009
3. Käyttöpäivämäärä 21.10.2009
4. (21.10.2009) eli pelkkä päivämäärä suluissa
Tämän lisäksi osa tutkijoista ei ilmoita lainkaan mitään päivämäärää, vaan tyytyy vain ilmoittamaan linkin. Tämäkin lienee sallittua varsinkin, jos kyseessä on vanha ja vakiintunut osoite tai pysyväisosoite eli URN (tai DOI).
Lapinlahden kirjastosta kerrottiin, että hyllyssä olevasta aineistosta on mahdollista tehdä seutuvaraus ja valita noutopaikaksi esim. Iisalmen kirjasto, mutta jos DVD on lainassa, voi varauksen noutaa vain sen omistajakirjastosta. Voit kuitenkin mennä Iisalmen kirjastoon ja pyytää henkilökuntaa tekemään varauksen. Tällöin on mahdollista noutaa varaus Iisalmen kirjastosta.
WSOY:n sivuilta en löytänyt mainintaa kyseisestä sarjasta, mutta 1960-luvulta ainakin vielä vuoteen 2010 se on ollut käännöskirjallisuutta esittelevä sarja "A-kertojat". Siihen kuului mm. Salman Rushdien Firenzen lumoojatar ja Paolo Giordanon Alkulukujen yksinäisyys. Muita sarjaan kuuluneita kirjailijoita ovat olleet mm. John Bath, Jorge Luis Borges ja Mihail Bulgakov.
Lähde
HS WSOY:n A-kertojat terästi sarjaluonnettaan 17.1.2010: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004705542.html
Samaa on kysytty jo kerran tänä vuonna 2.6.2025 Linkki vastaukseen.Vastaaja oli löytänyt kirjan Yo-reaalikoe 1975-1989 ja edelleen Varastokirjaston kokoelmista. Linkki Finna-hakuun.
Elvi Sinervon runo Kymmenkesäisen käynti Manalassa on kokoelmasta Neidonkaivo (1956).Runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Runot 1931-56 ; Kirjailijan vastuusta (2021).
Kysymääsi tarinaa tai runoa ei valitettavasti löytynyt. Se voi kuitenkin liittyä juuri kansanperinteeseen. Monien kansojen, myös suomalaisten, kansanperinteeseen liittyy ajatus linnunhahmoisesta sielusta. Uskomuksen mukaan linnut esimerkiksi vievät kuolleen ihmisen sielun tuonpuoleiseen, joka joidenkin kertomusten mukaan on kaiken hyvän maailma, lintukoto. Vainaja saattoi myös palata linnunhahmossa omaisiaan tapaamaan.
Nämä tiedot ovat peräisin Antero Järvisen kirjasta Linnut liitävi sanoja: romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä (1991) ja Marjo Meriluoto-Jaakkolan toimittamasta kirjasta Lennossa: suomalainen lintu historian siivillä (2012).
Kyseessä on portugalilainen vaha-animaatio Eloisat esineet (Livfulla ting), jota esitettiin Ylen TV-2:ssa vuonna 2008. Sarjan portugalinkielinen nimi on As Coisas Lá de Casa ja englanniksi sitä on esitetty nimellä Home thing. Osat ovat muutaman minuutin pituisia.
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/6007243
Yle Arkisto
Haastattelin hiukan kollegoja. Se perusteella erityisen suosittuja lehtiä ovat mm. Demi, elokuvalehdet, Suosikki ja Manga-lehdet. 7-10 -vuotiaat pitävät paljon Risto Räppääjä -kirjoista. Vähän vanhemmat, 11-14 -vuotiaat suosivat fantasiakirjoja, Harry Potter -kirjoja sekä Ilkka Remeksen nuortenkirjoja. Tuija lehtisen kirjat kuuluvat isompien tyttöjen suosikkeihin.
HelMet - verkkokirjastosta löytyy yksi suomennettu teos:
Kirjallisuuden luokitusopas : sovitelma Melvil Deweyn kymmenjärjestelmästä. http://www.helmet.fi/record=b1050467~S9*fin
Deweyn luokittelu wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Deweyn_luokittelu
Deweyn luokitus on pohjalla yleensä kymmenluokituksissa. Mm. Suomen yleisissä kirjastoissa käytetty YKL-luokitusjärjestelmä, http://ykl.kirjastot.fi/ , ja Helsingin kaupunginkirjaston HKLJ-luokitusjärjestelmä, http://hklj.kirjastot.fi/ , ovat molemmat sovelluksia Deweyn kymmenluokituksesta.
Valitettavasti tällä hetkellä Vantaan kaupungin kirjastoihin ei oteta oppisopimuskoulutettavia. Harjoittelupaikkoja tarjotaan mahdollisuuksien mukaan. Suosittelen, että otatte suoraan yhteyttä siihen kirjastoon, jossa toivoisitte voivanne suorittaa harjoittelun ja tiedustelette mahdollisuuksia.
Vanhat Kauppalehdet ovat mikrofilmimuodossa luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvan on mahdollista saada mikrofilmejä kaukolainaan oman lähikirjastonsa kautta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1695618__Skauppalehti__P0%…
Pääkirjaston kahvila on auki kirjaston aukioloaikoina, mutta sunnuntaiaamuisin kahvila aukeaa vasta klo 10 ja maanantaisin menee kiinni jo klo 19. Kahvilanpitäjänä on Kaks´kättä työpaja.
https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/kahvila/
Tässä vielä pääkirjaston aukioloajat:
ma 9–20 (itsepalvelu klo 9–10)
ti–pe 9–19 (itsepalvelu klo 9–10)
la 9–15 (itsepalvelu klo 9–10)
su 9–15 (itsepalvelu)
arkipyhien aattoina 9–16 (itsepalvelu klo 9–10)
