Hei,
valitettavasti en ole löytänyt aivan vastaavaa piirilaululeikkiä. Kysyin neuvoa Suomen Kirjallisuuden seurasta, josta sain seuraavan vastauksen:
SKS:n arkistosta löytyy muutamia hieman toisistaan poikkeavia toisintoja tuosta piirileikkilaulusta, mutta aivan täysosumaa eli ihan kysyttyä versiota emme tähän hätään löytäneet. Tällainen variaatio on tyypillistä kansanlauluille.
Erilaisia versioita on julkaistu nuotteineen ainakin Ilmari Krohnin toimittamassa teoksessa Suomen Kansan Sävelmiä. 2. jakso, Laulusävelmiä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1904–1933).
Jyväskylän yliopiston Musiikin laitoksella on tehty Suomen Kansan Sävelmiä -teossarjasta verkkopalvelu (http://esavelmat.jyu.fi/i), jossa voi etsiä lauluja esimerkiksi…
Kaivattu kohta löytyy kolmannen näytöksen kuudennesta kohtauksesta. Otto Mannisen (WSOY 1959) suomennos Célimènen virkkeestä kuuluu näin: "Alceste, mun täytyy pikkuinen kirje piirtää, sitä syyllä ei millään tuonnemmaks sovi siirtää; te neitiä huvittakaa, hän on mielellään epäkohteliaisuuden anteeks antava tään."
Pashamuotin teko-ohjeet voi löytää esimerkiksi Risto Lehmusoksan kirjasta Venäjän keittiö. Kannattaa toki ottaa huomioon myös Valamon ystävien julkaiseman Pasha-vihkosen ohje, jonka mukaan "tarkoitukseen voi hätätilassa käyttää esimerkiksi keraamista kukkaruukkua".
Totta se on. Hiekka on maailman toiseksi käytetyin luonnonvara veden jälkeen. Hiekkaa tarvitaan valtavat määrät mm. kaupunkien ja teiden rakentamisessa. Hiekkaa käytetään betonin, asfaltin, lasin ja piisirujen valmistuksessa. Hiekkaa käyttää myös öljy- ja maakaasuteollisuus. Jo vuonna 2014 YK:n ympäristöohjelmassa todettiin, että hiekkaa ja soraa kaivetaan nopeammin kuin niitä syntyy ja siksi ihmisen toimiin käyttökelpoinen hiekka uhkaa loppua. Hiekan ylisuuri kysyntä on johtanut myös heikkarikollisuuteen ja hiekan hallitsematon hankinta aiheuttaa niin ympäristötuhoja kuin sosiaalisia ongelmia. Hiekan korvaamiseksi etsitään keinoja betonin, kaivosjätteiden ja lasin kierrätyksestä.
Seuraava katastrofi: Hiekka loppuu - Suomenkuvalehti.fi…
Emme löytäneet tietoa säkeiden alkuperäisestä tekijästä. Kaikki löytämämme lähteet viittasivat lehdissä julkaistuihin muistovärssyihin. Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa säkeet ja niiden kirjoittajan, tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Jos varaus on hyllyssä jossain aukiolevassa kirjastossa, saa varauksen lähikirjastoon noin viikon odottelulla. Lauantaisin ja sunnuntaisin sekä arkipyhinä kirjaston kuormat eivät kulje.Jos varattuun aineistoon on jonoa, saattaa odottelu kestää hyvinkin pitkään. Joskus varatun teoksen voi löytää lähikirjaston bestseller hyllystä.Varauksen viipyessä kannattaa kysellä viiveen syytä kirjaston asiakaspalvelusta. Omatoimikirjaston tapauksessa lähimmästä isosta kirjastosta.
Teoksesta Uusi Zoo 9: selkärangattomat (WSOY, 1991)saat tietoa skorpioneista. Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa aineistotietokannastamme http://www.helmet.fi/
Internetin kautta löydät myös tietoa skorpioneista mm. osoitteesta:
http://edu.vantaa.fi/vasamanet/sisalto/suomen%20elaimet/niveljalkaiset/…
Suomalaisilta nettisivuilta löytyy kaksi kirjakauppaa, joista voi ostaa mainitsemasi Haynesin korjausoppaan Mercedes Benz W123.
Toinen on Alfamer (http://www.alfamer.fi ). Liikkeen yhteystiedot löytyvät etusivun alareunan sinisestä palkista. Korjausoppaan voi tilata myös internetin kautta.
Toinen nettikirjakauppa, josta kyseinen korjausopas löytyy, on Ago Oy (http://www.ago.fi ). Sen kotisivuilta löytyy sekä puhelinnumero että lomake, jolla oston voi tehdä netistä.
Teos Haasio, Ari: Pulpetit virtuaalivirrassa, Helsinki, BTJ, 2008 näyttäisi asiasanojen perusteella olevan paras nimenomaan kysymästäsi näkökulmasta verkkoviestintää käsittelevä teos, joka löytyy pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-verkkokirjastosta. Haasion teoksen asiasanoina on mm.internet, verkkoviestintä, koti, koulu, yhteistyö. Lisäksi Helmetistä saa käyttäen hakulauseketta verkkoviestintä ja (opettajat tai opetus) tulokseksi seuraavat teokset: Karevaara, Samuli: Moodlen perusteet :opettajan ja opiskelijan opas, Helsinki, Finn Lectura, 2009; Tutkielmamatka verkkoviestintään, Helsinki, Yliopistopaino 2006. Lisäksi aihetta sivuaa teos Alasilta, Anja: Verkkokirjoittajan käsikirja, Helsinki, Inforviestintä, 2002. Teosten…
Kouvolan kirjastoihin lehteä ei tule, mutta Kotkan pääkirjastoon se näyttää tulevan. Hankintatoive-lomake löytyy WWW.Kyyti.fi-sivulta ja sen kautta on mahdollista toivoa lehteä tilattavaksi.
Taistelevista metsoista on tehty useita kopioita https://www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/taiku_opiskelu/kurssit/klassikot… "Teos on eniten kopioitu suomalainen maalaus, josta löytyy lukemattomia toisintoja. Taistelevia metsoja löytyy niin harrastajien näyttelyistä käsintehtyinä kopioina, painokuvajäljennöksinä kuin kanava-töinä ja kuvakudoksina useiden suomalaisten kotien seiniltäkin."
Kannattaa olla yhteydessä Ateneumin taidemuseoon. Ateneumiin on tulossa veljekset von Wrightin teosten näyttely. Tähän kerätään tauluja myös yksityiskokoelmista https://yle.fi/uutiset/3-8955269 .
Ruuvi Kiemurainen ja Naula Lättäpää seikkailevat Sirkka Valkola-Laineen säveltämässä ja sanoittamassa musiikkisadussa "Seikkailu karamellitehtaassa". Satu alkaa laululla: "Tehtaassa pyörät pyörii ja kone suklaata valmistaa".
Nuottia tähän musiikkisatuun en löytänyt, mutta se on tallennettu vuonna 1960 äänilevylle, jossa toisena kappaleena on "Pieni veturi" (Musiikki Fazer, Decca-Pekka DP2004). Sadun esittävät Maininki Sippola-Wilska, Kaija Aho, Ossi Runne ja Satulaulajat sekä orkesteri, jota johtaa Ensio Kosta. Tämä äänilevy löytyy Kansalliskirjastosta, mutta musiikkisatu näyttää tällä hetkellä löytyvän myös YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=r7JTLCKeHqc) ja Spotifysta.
Decca-Pekka oli levymerkki, jolla…
Hei!
Se maksaa 25 €, voitte myös tuoda saman kirjan tilalle, jos löydätte halvemmalla. Tällaiset käytännön kirjastoasiat kannattaa hoitaa puhelimitse tai käymällä lähikirjastossa.
Valitettavasti valtion oppikouluista ei ole tehty vastaavaa luetteloa. Kansallisarkistosta kerrottiin, että vuosittain julkaistavassa Suomen Valtiokalenterissa luetellaan mm. valtion oppikoulut. Suomen valtiokalenterit myös 1930- ja 1940-luvuilta löytyvät Jyväskylän kaupungin pääkirjastosta:
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR_arenaportlets&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_r_p_687834046_facet_queries=&p_r_p_687834046_search_query=suomen+valtiokalenteri&p_r_p_687834046_search_type=solr&p_r_p_687834046_sort_advice=field%3DRelevance%26direction%3DDescending
Tekijänoikeudet ovat edelleen Agatha Christien perikunnalla. Kirjailija Sophie Hannah on kuitenkin saanut perikunnalta luvan käyttää teoksissaan Hercule Poirot -hahmoa.
https://www.wsoy.fi/uutiset/uusi-hercule-poirot-mysteeri-on-julkaistu
https://en.wikipedia.org/wiki/Hercule_Poirot_in_literature
Tekijänoikeus.fi-sivustolta löytyy tietoa tekijänoikeuksien voimassaolosta:
Teosten, jotka ovat peräisin Euroopan Talousalueelta eli ETA-alueelta (EU:n jäsenmaat sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein), suoja-aika on voimassa tekijän koko eliniän sekä 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä.
Muualta peräisin olevien teosten tekijänoikeudet ovat voimassa yleensä 50 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Jos teoksen…
Voit ottaa yhteyttä Digi-ja väestötietovirastoon ja kysyä, saatko sukulaisiisi liittyvän osoitetiedon. Väestötietojärjestelmään on tallennettu kaikki osoitteet, joista on ilmoitettu sinne. Kun kyse on vanhoista osoitteista, joita ei löydy väestötietojärjestelmästä, Digi-ja väestötietovirastosta ohjataan kysymään evankelisluterilaisen tai ortodoksisen seurakunnan alueellisilta keskusrekistereiltä, jos henkilö on ollut seurakunnan jäsen. Kuitenkin Keski-Porin seurakuntatoimiston mukaan Porin aluekeskusrekisterissä ei ole näin vanhoja tietoja. DVV https://dvv.fi/tarkasta-omat-henkilotietosiYksi vaihtoehto olisi tarkistaa 1940-luvun puhelinluetteloista, löytyykö isovanhempiesi osoitetieto sieltä, jos sinulla on mahdollisuus mennä Porin…
