Johanna Nilssonilla on ruotsinkielinen kotisivu http://www.johannanilsson.com/index2.html
ja kustantajansa Wahlström & Widstrandin sivu http://www.wwd.se/forfattare/nilsson.htm
Saarelaisten sukukirjassa on sivulla 260 taulu, jossa ovat Dorothea Saarelaisen(Sarelain)vanhemmat. Siellä on tällaiset merkinnät isästä:
Clementz (Klemetti) Lementinp. Sarelain, s. Oulu/Oulun pitäjä/Pielisjärvi, k. 17.7.1693 Pielisjärvi(kuolinvuosi on ilmeisesti merkitty tähän väärin, pitäisi olla 1696?), Isäntänä Kontiovaara 2:ssa (erotettu 1:stä)vuodet 1679-1696.
Puoliso: Helga Safwolain, k. 16.3.17-- rk. 1723-45
Klemetistä on kerrottu muualla kirjan tekstissä ja siellä hänen kuolinvuotensa on 1696.
Hei!
Kyllä löytyy, voit kysellä lehteä pääkirjaston toisessa kerroksessa sijaitsevasta lukusalista. Siellä on myös kopiokone ja skanneri asiakkaiden käytössä.
Helsingin sanomia on myös tilattu seuraaviin lähikirjastoihin:
Ahtiala, Jalkaranta, Kiveriö, Kärpänen, Laune, Liipola, Mukkula, Renkomäki. Näistäkin ristikko saattaa vielä löytyä.
Pasilan kirjastossa, Myllypuron mediakirjastossa ja Kaupunkivertaalla on asiakkaiden käytössä VHS-DVD-digitointilaite. Samoin sellainen on Espoon Entressen, Sellon, Nöykkiön ja Tapiolan kirjastoissa, Vantaalla Tikkurilassa ja Kauniaisten kirjastossa. Tällä laitteella voi siis siirtää VHS-kasetilla nauhoittansa DVD-levylle. Opastusta alkuun pääsemiseksi saa kirjastosta. Alla vielä tiedot kirjastoista:
http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut?service=VHS-DVD+-dig…
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Kotimaista kirjallisuutta
Ellilä, Kirsti: Arpapeliä
Kivelä, Anneli: Katajamäki-sarja (1. osa Kotiin Katajamäelle)
Lindgren, Minna: Ehtoolehto-sarja (1. osa Kuolema Ehtoolehdossa)
Nuotio, Eppu: Mutta minä rakastan sinua
Vuori, Kristiina: Näkijän tytär + muu tuotanto
Käännöskirjallisuutta
Binchy, Maeve: koko tuotanto (suomennettu lukuisia erillisiä teoksia)
Dillon, Lucy: Eksyneiden sydänten koti
McKinley, Tamara: Australia-sarja (Merten taa, Pelottomien maa, Perintöosa)
Moyes, Jojo: Ole niin kiltti, älä rakasta häntä
Stockett, Kathryn: Piiat
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista Dr. Seussin "How the Grinch Stole Christmas" -kirjaa ei näytä löytyvän, mutta se on saatavissa ainakin Mikkelin pääkirjaston lastenosastolla. Voit tehdä kaukopalvelupyynnön lähimmässä kirjastossasi. Mikäli olet helsinkiläinen, voit tehdä kaukopalvelupyynnön myös verkon kautta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm .
Dr. Seussin kirjoja ei ole suomennettu.
Ihan noin tarkkoja tilastoja emme kerää.
Espoolaisia aikuisasiakkaita on 5886871 henkeä ja lapsia sekä nuoria 860848 henkeä.
Lisäksi asiakkaina on henkilökuntaa, laitoksia ja muita kirjastoja.
Yhteensä espoolaisia asiakkaita on 7344 589 kpl.
Kirjastojen yhteiseltä tietopalvelulistalta tuli joitakin ehdotuksia saduksi:
Yksi ehdotus olisi, että kyseessä olisivat Elsa Beskowin sadut Täti Vihreästä, Täti Ruskeasta ja Täti Sinipunaisesta sekä Setä Sinisestä. Lasten nimet ovat Petteri ja Lotta.
Toinen ehdotus olisi Anna-Mari Kaskisen lastenkirja Kummin paluu. Se kertoo takakannen mukaan ”lapsen ja aikuisen ystävyydestä”. Kummi palaa Afrikasta Suomeen.
Kolmanneksi ehdotettiin ihan vanhaa tuttua satua Prinsessa Ruusunen.
Toivottavasti joku noista olisi etsimäsi satu, mutta ilmoittele, jos mikään ei tunnu olevan oikea.
Näillä tiedoilla vaikuttaisi, että kyse on tanskalaisen taidemaalarin Carl Wentorfin (1863–1914) teoksesta otetusta valokuvasta tehdystä painokuvasta, jonka on julkaissut tanskalainen kustantaja Alex Vincent's Kunstforlag. Kyseinen taidekustantaja julkaisi taideteosten kuvia muun muassa postikortteina. Kustantaja Alex Vincent (1861-1916) perusti yrityksensä Kööpenhaminassa 1890. Yrityksen toiminta jatkui ainakin 1950-luvulle asti.
Tanskan kuninkaallisen kirjaston digitaalisissa kokoelmissa on kuvia useista Wentorfin teoksista, mutta ei valitettavasti juuri kyseisestä taulusta.
Lähteet:
Carl Wentorf Kunstindeks Danmark –sivustolla.
Alex Vincent's Kunstforlag Pia & Per Sørensenin kotisivulla.
Hei!
Hannu Hyttinen on ansiokkaasti kerännyt Tampereen murresanoja. Hänen teoksessaan Iso pipa vuodelta 2009 morkun sanotaan tarkoittavan huonokuntoista rakennusta. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta osoitteesta http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena .
Helsingin Sanomien vanhat numerot ovat luettavissa Pasilan kirjaston lehtiosastolla. Siellä voitte ottaa lehden artikkelista myös valokopion omaan käyttöönne.
Helmet-kirjastojen asiakkailleen tarjoamassa eMagz-palvelussa näköislehdet ovat luettavissa vuoden verran ilmestymispäivästään, joten vuoden 2014 lehtiä sieltä ei enää löydy.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(…
Ohjelman tuottajalta sain tiedon, että Kielletty rakkaus -sarjan tunnusmusiikki on Brice Davolin säveltämä ja se on nimeltään Alcove Symphony.
Kappaletta ei valitettavasti ole kuultavissa äänitteillä.
Century Films Oy
Voisiko kyseessä olla Merrimanin (Rolf Ståhlström) Prinsessa Empivä, joka oli kovin päättämätön?
Satu löytyy kokoelmasta Olipa kerran (Pohjolan kirja 1942), kuvitus Ulla Ståhlströmin, suomennos Elina Vaaran.
Sarjaa esitettiin Suomen televisiossa myöhään maanantai-iltaisin TV1-kanavalla. Ensimmäinen jakso nähtiin 19.5.1997 klo 23.10 nimellä Kauhun historia. Seuraava osa nähtiin 26.5.1997 klo 23.10. Kolmas osa jälleen viikon kuluttua 2.6.1997 klo 23.05. Viimeinen neljäs osa 9.6.1997 klo 23.15.
Lähde: Helsingin Sanomat aikakone, lehtien näköisversiot.
En löytänyt tietoa Disaronnon sivulta, https://www.disaronno.com/en/heritage. Siellä kerrotaan, että likööri on peräisin 1600-luvulta ja että ohje on salainen. Disaronno on korkean luokan likööri ja resepti vanha, joten voisi olettaa, että siinä käytetään mantelia. Myös tällä tuotemerkillä on kuitenkin uusiakin muunnoksia, niitä voi tutkia heidän sivuiltaan. Alkon sivulla kerrottiin, että tarkat tuotetiedot ovat luettavissa pullon etiketistä.
Allergiaan liittyvistä asioista kannattaa kysyä terveydenhuollon ammattilaiselta, vaikkapa terveyskeskuksesta.
Hei, valitettavasti nyt edes kaverille kilauttaminen ei tuonut varmaa tietoa suurroisto Koistisesta kertovasta kirjasta. Kaksi vaihtoehtoa kuitenkin löysin. Toinen on Ata Hautamäen jännäri Paluu Käpylään, jossa on yhtenä päähenkilönä Kaarle Koistinen. Toinen on Seppo Porvalin teos Daltonit: euralaisten Koistisen veljesten karu tarina kaatopaikalta rikoskierteeseen.
Valitettavasti suomeksi on vain valittuja kappaleita teoksesta Parerga and Paralipomena. Suomennettu kirja on Pessimistin elämänviisaus : valittuja lukuja Schopenhauerin teoksista. Kirjassa ovat luvut: Die Welt als Wille und Vorstellung II, luvut 17, 31 ja 39, 46,Über den Willen in der NaturParerga und Paralipomena I.Parerga und Paralipomena II, luvut 8, 24 ja 28 Linkki Finna.fi.Muista teoksista kannattaa varmaan kysyä Filosofia.fi toimitukselta. Linkki sivulle.
