Valitettavasti silppuri ei kuulu Pikkulaivan kirjaston valikoimiin.
Lähin asiakirjojen tuhoamismahdollisuus löytyy Ison Omenan kirjastosta Palvelutorilta.
Kaikki kirjastot ovat suljettuina toistaiseksi. Mistään kirjastoista ei voi noutaa varauksia. Hyllyssä olevasta aineistosta ei voi myöskään tehdä varauksia. Aineistosta, josta on varausjono tai joka on vasta tulossa lainattavaksi, voi tehdä varauksen.
Jos sinulla on varaus, jonka noutoaika on 17.3. jälkeen, varaus odottaa noutokirjastossa vielä silloin, kun kirjastot taas avataan.
Mikäli sinulla on mielessäsi teos, jonka haluat varata myöhemmin, voit tallentaa kirjan tiedot omissa tiedoissasi muistilistalle. Täältä löydät ohjeet:
https://kirjtuo1.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#muistilistani
Töölön kirjaston kokoelmiin kuuluvat kirjat, jotka ovat sulkemishetkellä 27.7. lainassa, jäävät kiertoon ja ovat kaikkien kaupunkilaisten käytössä ja lainattavissa. Sulkemispäivänä hyllyssä olevat kirjat pakataan laatikoihin ja ne lähtevät kaupungin varastoon. Varastoon ei henkilökunnalla ole mahdollisuutta mennä ja kirjalaatikoita on monta päällekkäin, eli kirjoja olisi hankala löytääkin. Varastoon ei lähetetä kaupunginkirjaston viimeistä kappaletta, vaan se on aina löydettävissä ainakin Pasilassa sijaitsevasta kaupunginkirjaston yhteisestä kirjavarastosta. Töölön kirjaston laatikoissa oleviin kirjoihin ei myöskään kohdistu varauksia. Töölön kokoelman kirjoihin saa juhannuksen jälkeen 23.6 alkaen pitkän laina-ajan, eräpäiväksi tulee 27.…
Oletan, että tarkoitat dokumenttielokuvaa. Sellaista ei valitettavasti löydy Kokkolan kaupunginkirjaston kokoelmasta eikä muualtakaan Suomesta.
Kokkolan kaupunginkirjastossa on kirja Vesterinen, Ilmari: Geishat ja muita etnologisia kirjoituksia (1992), jossa on luku uskonnollisista yhteisöistä Yhdysvalloissa (mm. amishit).
Lisää tietoa amisheista löydät Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden Finnasta https://finna.fi/. Kirjoittamalla hakukenttään amishit OR amissit, saat 108 viitteen listan amisheihin liittyvästä aineistosta. Vasemmasta reunasta voit rajata hakua eri tavoin. Esim. rajaamalla haun Lehti/Artikkeli saat kuusi artikkelia.
Oletko kysellyt Kymijoen ICT:ltä? Muita Kouvolan seudulla toimivia alan yrityksiä löydät vaikka googlaamalla.Sen ottavatko he harjoittelijoita saat parhaiten selville kysymällä suoraan yrityksistä.
Sibelius-Akatemian kirjastossa selviteltiin asiaa. Tällaista ilmaisua ei heidän lähteistään kuitenkaan löytynyt. Joidenkin keskustelupalstojen perusteella arveltiin, että kyse olisi tenorin äänen hajoamisesta ylärekisterissä. Ilmaisu saattaa myös viitata pilkallisesti kohdehenkilön älyllisten lahjojen vähyyteen. ”Testa”-alkuiset ilmaisut ilmeisesti viittaavat italian kielessä juuri henkilön henkisiin ominaisuuksiin, enemmän tai vähemmän ivallisesti. Mutta varmuutta merkityksestä ei näiden tietojen perusteella saatu.
Olisiko jollakulla italian kielen taitajalla enemmän tietoa?
Tähän ei löytynyt suoraa vastausta. Kysymys sopisikin tietokilpailuun. Vastauksen voi selvittää oheisen Wiki-taulukon avulla:
https://en.wikipedia.org/wiki/Living_presidents_of_the_United_States
Siinä on listattu kronologisesti samanaikaisesti elossa olleet presidentit .Tarkastelukohtina ovat presidentin viran vastaanottohetket sekä presidenttien kuolinpäivät. Henkilönimien linkeistä pääsee katsomaan kunkin elinvuodet, mutta helpompaa lienee avata vierelle taulukko, johon on koottu presidenttien kuolinpäivät ja ikä tuolloin:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_presidents_of_the_United_States_b…
Kysymyksen kuvaama tilanne oli esimerkiksi Reaganin kaudella 1980-luvulla.
Iloiseen iltaan sopivia ja sellaista tukevia runoja löytyy loputtomasti, mutta ensimmäiseksi minulla tuli mieleen Edith Södergranin "Olemisen riemu". Kyseisen runon pääsee lukemaan kätevästi netistäkin: https://fi.wikisource.org/wiki/Olemisen_riemuKun itse luen runon, ovat keskeisiä kokemiani tunteita keveys, lämpö ja huolettomuus, ja tämänkaltaiset tuntemukset voivat sopia hyvin ilahduttamaan kesäistä sukujuhlaa.Myös puheiden pitämiseen löytyy runsaasti ohjemateriaalia; esimerkiksi tästä Ylen artikkelista saa moniäänisiä näkökulmia hyvään puheeseen: Edessä puheen pitäminen? Lue kokeneiden puhujien parhaat vinkit (Ojanperä 2014)
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on teos Savela, Ari: Viestikyyhkyt--harrastajan käsikirja. 2000.
Internetissä on hyvä sivusto "Viestikyyhky - viestikyyhkyt harrastuksena" http://www.viestikyyhky.fi
Aleksi-artikkelihaku antoi seuraavat viitteet:
Pöntinen, Petri: Luonnon lähetit (Kohtaamiset) Suomen kuvalehti 2001;(85);24;48
Lehtinen, Juha: Mustasukkaisuus tuo kyyhkyn kotiin. Aamulehti 1999-10-25
Hackman, Nina: Kirjekyyhkynen tuo viestin kotiin. Terve elämä 1997;7;30-31
Tiitola, Vappu: Köyhän miehen kilpahevosia: Pirkkalan viestikyyhkyt eivät pelkää lentokoneita, mutta säkkipimeä voi sekoittaa suuntavaiston. Aamulehti 1997-06-24
Puolakka, Reija: Ilmojen halki. Et-lehti 1995;10;104-108
Pentinpuro, Leila: Kun kyyhkyset pimentävät…
Maria on alkuperältään heprealais-aramealainen etunimi. Sen merkitys on epäselvä, mutta tutkijat ovat esittäneet sen tarkoittavan mm. toivottua lasta, näkijätärtä ja herratarta. Maria on kristikunnan yleisin naisen etunimi eri muunnoksineen. Näin pitkälti siksi, että se on Jeesuksen äidin etunimi.
Nimen alkuperä on siis kansainvälinen, mutta se on suomalaiseen almanakkaan kuuluva ja Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa yleinen etunimi. Täysin alkuperältään suomalaisiksi etunimiksi voidaan katsoa suomalaisen kansanperinteen nimet, joita löytyy esimerkiksi Suomen kansalliseepos Kalevalasta.
Sanna nimi on kutsumamuoto nimestä Susanna. Susanna tarkoittaa hepreaksi liljaa. Vanhan testamentin apokryfikirjoissa Susanna on…
Raija Orasella on kirjallisia teoksia yli 50. Lisäksi hän on kirjoittanut mm. näytelmä-, elokuva-, ooppera- ja tv-käsikirjoituksia.
Gummerus Kustannuksen internetsivulta löytyy Raija Orasen teokset http://www.gummerus.fi/default.asp?init=true&InitID=36;106
Helsingin kaupunginkirjaston kirjailijatietokannasta Sanojen aika voi etsiä tietoa sekä Raija Oraseseta että hänen tuotannostaan http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=1&pid=1576&lang=FI
Täydellisen ajantasaista tilastoa kirjastoautoista ei taida olla, mutta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/fi-fi/perustilastot.aspx?AreaKey=Y2010T1N1 löytyvien Suomen yleisten kirjastojen tilastojen mukaan Suomessa oli vuonna 2010 yhteensä 154 kirjastoautoa. Luku koskee siis kirjastokäytössä olevia kirjastoautoja, ei esimerkiksi käytöstä poistettuja. Pysäkkejä kirjastoautoilla oli peräti 12 606. Osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilastohaku.aspx löytyvällä tilastohaulla saa näkyviin myös sen, montako kirjastoautoa on missäkin kunnassa.
Merja Jalon Nummelan ponitalli -kirjoja on ilmestynyt tähän mennessä jo n. 70, joten tilanne on varmaankin vaihdellut aikojen kuluessa. Wikipedia sanoo asiasta näin:
"Kristianin poissa ollessa Kikka ihastuu tallin naistennaurettajaan Repeen, ja salasuhde kukoistaa..."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nummelan_ponitalli
Repen ja Kikan seurustelusta on kysytty palvelussa ennenkin. Löydät aiemmat vastaukset palvelun arkistosta kirjoittamalla hakuruutuun Nummelan ponitalli:
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto
Tapani Baggesta löytyy tietoa ainakin kirjoista Koskinen: Harkittu murha, Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 ja 3, Luovuuden lähteillä ja Miten rikoskirjani ovat syntyneet. Tervetuloa lainaamaan!
Arvioinnista on tarjolla todella monenlaista kirjallisuutta. Tietämättä tarkemmin tutkimusaiheestasi, antaisin seuraavan neuvon.
Mene internetissä maakuntakirjastojen yhteishakusivulle:
http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm
ja valitse täältä omaa kuntaasi lähellä oleva maakuntakirjasto. Kirjoita asiasanakenttään sana "arviointi" ja katso,mitä tuloksia saat. Uskon, että näin varmasti löydät itsellesi sopivaa kirjallisuutta. Kannattaa sitten aluksi kysellä kirjoja omasta kirjastostasi ja sen jälkeen esim. oman kirjaston kautta kaukolainaksi vaikkapa jostain maakuntakirjastosta.
Espoossa antaa ruoka- ym. apua esim. Hyvä arki -niminen yhdistys. Linkki nettisivulle: https://www.hyva-arki.fi/
Yhdistyksen yhteystiedot:
Hyvä Arki ry
Siltakuja 3b, 02770 Espoo
puh. 040 591 9698
fax. 020 741 8844
info@hyva-arki.fi
Toiminnanjohtaja
Hannu Hätönen
puh. 040 591 9698
hannu.hatonen@hyva-arki.fi
