Suomen yleisten kirjastojen tilastot vuodelta 2014 eivät vielä ole valmistuneet, joten nyt ovat käytettävissä vuoden 2013 tilastot.
Vuonna 2013 eniten lainoja asukaslukuun suhteutettuna oli Ranualla: 26,6 lainausta/asukasluku.
Koko maan keskiarvo samana vuonna oli 17,2 lainausta/asukasluku.
Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tilastot http://tilastot.kirjastot.fi
Sinun kannattaa tehdä haku Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta. Osoite on http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form.html Hakusanaksi voit laittaa esim. kyselytutkimus, haastattelututkimus tai haastattelut. Samasta osoitteesta näet myös kirjojen saatavuustiedot.
Etsitty kirja saattaisi olla Timothy Findleyn Suuri tulva (Gummerus, 1986).
"Mottyl ihmetteli: Eikö kukaan muu tiennyt? Se itsekö vain ja Jahve - osasivat sanoa, mitä kärpäskruunu tarkoitti?"
"Niin se oli. Astuessaan vaunuihinsa, istuutuessaan kärpästen sekaan ja sulkiessaan oven Kaikkien Luotujen Herra Jumala Isä oli hyväksynyt oman kuolemansa." (s. 132)
Kysymyksessä kuvailtu kirja voisi olla Marja-Leena Tiaisen Alex ja pelon aika (Tammi, 2006). Alexin tarina jatkuu kirjoissa Alex, Aisha ja Sam (Tammi, 2007) ja Alex, Aisha ja toivon aika (Tammi, 2008).
14-vuotias Alexander Sylvanov asuu maassa, jossa poljetaan ihmisoikeuksia. Alexin isä Anton on vallanpitäjien mustalla listalla, ja myös isoveli Zaza on sekaantunut politiikkaan. Alexin elämä on kuitenkin turvallisissa uomissa aina siihen päivään asti, kun Plataanikaupungissa räjähtää tuhoisa pommi. Isoveli Zaza lähtee karkuun, ja turvallisuuspoliisi pidättää Antonin. Alex on järkyttynyt ja peloissaan. Eivät kai isä ja veli mitään terroristeja sentään ole? Syksy kuluu, eivätkä isä ja veli palaa. Vuokraemäntä Lidia huolehtii Alexista, mutta…
Suomen kansallisbibliografiasta löytyy kaksi vuonna 1939 ilmestynyttä kausijulkaisua, joista on käytetty nimeä Suomen sotilas: 1. Vapaussodan invaliidien liiton julkaisema Suomen sotilas (numerot 1-20, 1939) ja 2. Upseeriliiton julkaisu(Suomen)Sotilasaikakauslehti (numerot 1-10, 1939).
Molempia lehtiä voi lukea Kansalliskirjaston lukusalissa, Kansalliskirjaston yhteystiedot: http://www.kansalliskirjasto.fi/ . Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston TAISTO-luettelosta löytyi vain Sotilasaikakauslehti, mutta tässä yhteystiedot myös sinne: http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/ .
Monilla internetsivuilla on tietoa Jorma Kurvisesta, tässä niistä muutamia:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kurvinenjorma.shtml
http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990607-085948.html
http://lyyra.kempele.fi/pv/kurvinen/kurvinen.html
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/kurvinen.html
Lisätietoja voi etsiä mm. seuraavista kirjoista:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (ISBN 951-692-447-6)
Otavan kirjallisuustieto (ISBN 951-1-09209-x)
Yleisistä kirjastoista löytyy seksiä käsitteleviä kirjoja ja muutama videokin. Mutta miten ne löytää? Kirjastossa kirjat sijoitetaan sisältönsä perusteella luokkiin. Seksologian luokka on 59.35. Kaikki aihetta käsittelevä kirjallisuus ei kuitenkaan välttämättä ole samassa ryhmässä. Esimerkiksi Raimo Jussilan suomen kielen seksisanakirja "Se siitä" löytyy suomen kielen luokasta.
Kätevimmin tutustut tätä aluetta käsittelevään aineistoon tekemällä aihehaun aineistotietokantaan. Käytä esimerkiksi hakusanoja seksuaalioppaat, sukupuolielämä, seksuaalisuus, seksuaalikasvatus. Myös luokka-numeroa voi käyttää hakuelementtinä. Huomaat että aineistoa löytyy runsaasti, mm. Jorma Palon monipuolinen tietokirja "Rakkaudesta seksiin" (1999) tai David…
Hei,
tuota vuoden 1982 produktiota "The Life and Adventures of Nicholas Nickleby" pystyy katselemaan YouTubesta kymmeneen osaan pilkottuna (https://www.youtube.com/watch?v=IieU_CjJK6w), joskin ilman suomenkielisiä tekstityksiä.
Mikäli haluaisi tuon 1982 version omaksi, niin silloin se löytyy parhaiten verkosta, mm. Amazonista ja Ebaysta, valitettavasti suomalaisista verkkokaupoista löytyi vain vuoden 1977 ja 2002 versiota.
Helmet-kirjastojen sivulta löytyivät tällaiset ohjeet tunnusluvun palauttamiseksi:
Tunnusluku ja omat asiakastiedot
Tunnusluku on kirjastokorttiin liittyvä nelinumeroinen salasana. Tunnusluvun avulla voit käyttää lainausautomaattia, katsoa omia lainojasi, uusia niitä tai varata aineistoa Helmet.fi-sivuilla. Tunnusluku tarvitaan myös joitakin muita verkkopalveluita varten sekä asiakastietokoneiden käyttöön. Tunnusluvun saat henkilökohtaisesti kirjastosta tai kirjastoautosta.
Jos olet antanut meille sähköpostiosoitteesi, voit käyttää kirjautumissivulta löytyvää tunnusluvun palautustoimintoa.
Palauta tunnuslukusi
Jos meillä ei ole sähköpostiosoitettasi, muutamme tunnusluvun kirjastossa. Ota henkilötodistus mukaan.
Kuntaliitosten takia vanhat nimitykset muuttuvat epävirallisiksi. Nilsiän kunnassa ennen kuntaliitosta asuneet kutsuvat todennäköisesti vielä pitkään itseään nilsiäläisiksi, eivät kuopiolaisiksi, vaikka juridisesti he ovat nyt kuopiolaisia eli Kuopion kaupungin asukkaita. Tällaisiin asioihin on äärimmäisen vaikea vaikuttaa, eikä asiaa ole uskoakseni koskaan yritetty säännellä. Jokainen saa siis kutsua itseään tässä suhteessa sillä nimellä millä haluaa.
Heikki Poroila
Valitettavasti kirjastoilla on Uuden Suomen vanhoista vuosikerroista vain mikrofilmatut versiot, ja nämäkin vain joissakin kirjastoissa.
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=0355-5461&type0%5B%5D=ISN&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20
Lisäksi vuoden 1919-1929 lehdet ovat vapaasti verkossa luettavisissa:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0355-5461?display=THUMB&year=1929
Tilastokeskus määrittelee kausivaihtelun: Kausivaihtelu on aikasarjan vuoden sisäistä vaihtelua, joka toistuu kutakuinkin säännöllisenä. Kausivaihtelua voivat aiheuttaa mm. lämpötila, sademäärä, pyhäpäivät, sesongit ja lomat. (Tilastokeskus, termit ja määritelmät) Verkosta löytyy myös Evellina Kuusniemeen opinnäytetyö Kysynnän kausivaihteluiden tasoittaminen, josta varmaan löytyy vastauksia noihin kysymyksiisi ja varmaan lähdeluettelosta teoksia, joista olisi apua. Myös muutama muu ammattikorkeakoulujen opinnäytetyö löytyi kun hakusanoina olivat kausivaihtelut ja liikevaihto.
Kuusisto on Länsi-Suomessa yleinen asutusnimi (eli kylän, talon tms. nimi). Sitä on käytetty sukunimenä jo 1800-luvulla. Lisäksi 1900-luvun alussa monet vaihtoivat alunperin ruotsinkielisen sukunimensä Kuusisto-nimeen.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000), s. 271
Lukijamme ehdotti Nedergårdin kesäsiirtolaa Porkkalassa. Lentokenttä on Porkkalan lentokenttä ja kartano Eerikinkartano.
Seuraavista kirjoista saattaisi olla apua:
"...Jos tulis..maailmanpyörä!" : toiminnan kehittämisestä Helsingin kaupungin kesäleirillä / Antti Kallio. Helsingin kaupunki 1998
Vuosisata kesävirkistystä : Helsinginkansa- ja peruskoululaisten kesäsiirtola- ja kasvitarhatoiminnan satavuotishistoria / Jouko Kauranne. Helsingin kaupunki 1995
Kirjoihin voi tutustua paikan päällä Pasilan kirjastossa, Helsinki-kokoelmassa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shelsingin%20kaupungin%20ke…
Myös Helsingin kaupungin arkistosta asiaa voi tiedustella.…
Näillä tiedoin on kyllä aika mahdotonta selvittää onko haastateltavan lausahdus hänen oma mietelmänsä, vai yleisemmin toistettu näkemys. Ainakaan verkkohauilla ei näyttäisi löytyvän suomen kielellä tällaista väittämää. Myöskään englanninkieliset, eri tavoin sanontaa mukailevat käännökset eivät tuottaneet tuloksia. Kyse voi olla myös haastateltavan omasta ajattelusta.
Kuvan perusteella ötökkä on enemmänkin ruskea kuin musta ja aika tavalla riisihärön näköinen. Riisihäröä on vaikea erottaa sukulaisestaan pähkinähäröstä, mutta ensin mainittu on meillä Suomessa tavallisempi härölaji.Riisihärö on elintarviketuholainen. Ne elävät ja lisääntyvät vain kuivatuotteissa (kaurahiutaleet, riisi, jauhot, kuivatut hedelmät). Ne eivät leviä elintarvikkeista esimerkiksi vaatteisiin, huonekaluihin tai eristeisiin. Jos tuholaisia on paljon, ne voivat kuitenkin levitä kaappien ulkopuolelle etsimään uusia ravinnonlähteitä.Riisihärö voi olla todella hankalasti torjuttavissa. Se edellyttää jatkuvaa tilojen ja tuotteiden tarkkailua sekä puhdistusta – mahdollisesti jopa tuholaistorjunnan ammattilaisen apua. Ensimmäisenä tulee…
Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastosta löytyy Knut Cannelinin Ruotsalais - suomalainen sanakirja vuodelta 1904. Kirjan lainattavissa oleva 3. painos on vuodelta 1921. Yhteydenotot kirjavarastoon tapahtuvat aikuisten osaston kautta puh. 09-31085001. Kirjaa ei löydy vielä Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi , koska kirjavaraston rekisteröinti aineistotietokantaan on vielä osittain työn alla.
Tietokanta Melindan (,jonka kautta toistaiseksi löytyy pääasiassa yliopistokirjastojen aineistoa: http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…) ja lehtiartikkelitietokanta Arton (https://finna.fi jonkin verran kalannahkaan liittyvää kirjallisuutta. Hyviä hakusanoja ovat ?-merkillä katkaistut hakusanat Kala? Nahka?, ja hakusnojen väliin and-operattori.
Kannattanee kuitenkin käyttää valmista Kalannahka-tietopankkia, johon on koottu suuri määrä aiheeseen liittyviä kirjallisuus-, lehtiartikkeli- ja nettilähteitä. Sivuston on koonnut Poukama-hanke:
http://www.poukama.eu/web/wp-content/uploads/2012/03/Kalannahka-tietopa…
Ainakin yksi nimenomaan mateen nahkaan liittyvä, Tee-nimisessä lehdessä oleva,…
