Arvelisin, että "kuonikka" voisi kuulua samaan sanaperheeseen kuin Suomen murteiden sanakirjan mainitsemat kuona-sanan johdannaiset "kuonakko", "kuoneikko" ja "kuonikko", joilla on sellaisia merkityksiä kuin "kuonainen maa", "kuonainen paikka", "järven kohta, jossa on runsaasti tai josta on nostettu järvimalmia, kuonaa".
Useimmat suomalaiset kuona-alkuiset paikannimet ovat vesistönimiä, otaksuttavasti juuri (järvi)kuonan eli järvimalmin vuoksi - sangen sujuvastihan yksi saarikin tähän niemien, lahtien, järvien ja ojien joukkoon mahtuu. Kukaties Kuonikkasaari on ollut paikka, jonne Saarijärvestä nostettua järvimalmia on viety jatkokäsiteltäväksi. Arkeologisissa kaivauksissa rautakuona ja järvimalmi viittaavat paikalla…
HelMet-kokoelmasta löhytyvät sekä vuoden 1989 että vuoden 2002 julkaisut, jotka lienevät identtisiä sisällöltään: http://luettelo.helmet.fi/record=b1458839~S9*fin ja http://luettelo.helmet.fi/record=b1458838~S9*fin.
Heikki Poroila
Armenialaiselta Ananjan Vahtangilta on suomennettu yksi teos, Sevanin rannalla : kertomus nuorista luonnontutkijoista (Na beregu Sevana, suom. Matti Vesvalo, 1956). Teos kuuluu joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin ja se on tilattavissa kaukolainaan sitten, kun kirjastot taas avataan asiakkaille.
https://finna.fi/Record/vaari.1436369?checkRoute=1
Rantanen: linkki aikaisempaan vastaukseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-sukunimi-rantanen-on-saanut?languag…
Hartonen: Hart-alku on peräisin germaanisista henkilönnimistä. Näitä nimiä olivat mm. Hartwig, Harteke, Hartich. Niistä on Suomeen tullut useita nimiä: esim. Harti, Harto ja Harttu. Keskiajalla nimimuotoja olivat mm. Hardus, Hardo, Hartulan Rawald, Gudmund Hardoinen, Hartuisten Madtz, Hardojoisten Madz. Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet, 2000. Sivu 101.
Aziza Hossainin novelli Punaiset pilvet ja sininen taivas sisältyy novellikokoelmaan Mikä ihmeen uussuomalainen? (Teos, 2009)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf0162bbe-9b04-4179-af2b-1…
Kirjakaupoista näin vanhaa teosta ei enää saa, mutta sinun kannattaa etsiskellä kokoelmaa esimerkiksi antikvariaateista ja nettiantikvariaateista.
Valitettavasti tähän kysymykseen ei löytynyt vastausta. Tunnistaminen vaatii usein alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista. Katso esimerkiksi:
- https://www.bukowskis.com/fi/valuation
- https://www.hagelstam.fi/osta-myy?SID=kn1t2uktksl0immd36mlq8plo6 (ks. Huutokaupassa myyminen)
- https://www.helander.com/myy/esinearvio/
Tangon "Vain sinulle" on säveltänyt alun perin toinen harmonikansoittaja Onni Laihanen. Kalle Palonen levytti sävellyksen vuonna 1961 ja kappale on myöhemmin julkaistu myös kokoelmalla Palosen Kalle ja poika.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei sävellyksestä ole julkaistu nuottia. Netistäkään ei löydy epävirallisia versioita. Näyttää myös siltä, ettei sävellyksestä ole sanoitettua versiota.
Helmet-sivun sanahakukin antaa valitettavasti tuloksena kovin pienen määrän viitteitä. Ilmeisesti sanaa Kotiäidit, joka on kuitenkin virallinen asiasana, ei ole juurikaan käytetty. Neuvoisinkin kääntymään elämäkertahyllyn puoleen, siellähän on useita kirjoja, jotka kuvaavat perhe-elämää 60- ja 70-luvuilla, joista osassa perheen äiti työskentelee kotona.
Varsinkin tietokirjallisuuden osalta neuvoisin Teitä ottamaan yhteyttä Yliopiston kirjastoon, http://www.helsinki.fi/kirjastot
Kyseessä voisi olla Paavo Rintalan runo Siltojen laulu, joka on julkaistu Oulun lyseon kirjallisuuskerhon julkaisussa Runon nuoruus, Oulu 1952, s. 79-80. Teoksessa on myös muita Rintalan nuoruudenrunoja. Paavo Rintalasta ja hänen teoksistaan löytyy tietoa Oulun kaupunginkirjaston tuottamassa Kirjailijat Oulussa -sivustossa, http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/rintala/ , myös lyseolaisajasta, http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/rintala/lyseo.htm .
Sinun kannattaa lähteä liikkeelle Frank-monihaun etsivulta, osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/, josta löydät
maakuntakirjastot-linkin. Maakuntakirjastojen listasta voit valita,
kohdistatko haun yhteen, useampaan (valitse haluamasi kirjastot control-näppäintä pohjassa pitäen) vai kaikkiin (listan ensimmäinen vaihtoehto Kaikki) maakuntakirjastoihin.
Kirjastoluettelon vieressä ovat hakuohjeet, mikäli niitä tarvitaan.
Jos löydät jonkun maakuntakirjaston kokoelmista teoksen, jonka haluaisit lainata Helsinkiin, sinun on tehtävä kirjasta kaukopalvelutilaus. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelulomake löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on joitakin tällaisia lehtiä. Niiden säilytysaika on 1-3 kuukautta, joten heinäkuun loppupuolen numeroita voisi vielä löytyä. Niiden etsiminen Helmet-tietokannasta (www.helmet.fi) on sikäli työlästä, että haku on tehtävä maittain. Kirjoita pääsivun vapaa sanahaku -ruutuun esim. sanomalehdet kiina. Tässä on tulos tästä hausta:
People's daily
China daily
Dajiyuan shibao
Toinen mahdollisuus on etsiä kirjastojen asiakastietokoneilla käytettävästä PressDisplay-tietokannasta. Sieltä löytyy hyvin monen maan lehtiä kokonaan luettavaksi, mutta myös niitä säilytetään siellä vain kolme kuukautta. Tietoa PressDisplaysta täältä:
http://www.lib.hel.fi/Page/f5dc7862-aba8-4f8b-84f4-16b13a316f98.aspx…
Seuraavista kirjoista on sinulle varmasti hyötyä.
Horn Effi, Tuoksujen kirja – hajuvesien lumoava maailma. Karisto 1968.
Drostel Janina, Laventeli, kaneli ja ruusupuu : aistillisten tuoksujen maailma. Arkki 2007
Wildwood Chrissie, Tuoksujen lumoa : luo yksilöllisiä tuoksuja eteerisistä öljyistä. Karisto 1995.
Ehkä kannattaa aloittaa Effi Hornin Tuoksujen kirjasta.
Jos aikaa ja kiinnostusta riittää, myös seuraavat kannattaa muistaa:
Ackerman Diana, Aistien historia. WSOY 1991.
Süskind Patrick, Parfyymi : erään murhaajan tarina’, mainio romaani hajuvesien maailmasta.
Otava 1986.
Kaikkia kirjoja löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta, saatavuuden voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta www.helmet.fi
Kappale on ilmestynyt heidän laulamanaan vain tuolla levyllä, ja sen lisäksi muiden laulamana muutamalla levyllä (Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola: https://finna.fi
Nuottina sitä ei kuitenkaan näytä julkaistun.
Nykysuomen sanakirja antaa TENKA-sanalle kaksi merkitystä.
1)puolen kopeekan raha
2)vanha tilan suuruuden mitta eli veroluku Pohjois-Karjalassa, 1/32 vanhaa manttaalia
Englannin kielellä pärjää varmastikin pääsääntöisesti perusarjessa ja matkustaessa, vaikka väärinymmärryksiä ja hankalia tilanteita voi syntyä.
En tiedä koskeeko mainitsemasi Liikasen toteamus Eurooppaa yleisesti vai Euroopan unionissa työskentelyä, mutta myös Euroopan unionin toimielimissä pärjää englannilla. Euroopan unionissa on 24 virallista kieltä, joista kolmea (englanti, ranska ja saksa) käytetään sisäisessä neuvottelussa ja viestinnässä. Toki monipuolinen kielitaito on suuri etu ja monessa tehtävässä toimiminen jopa vaatii sitä.
Ranskan kielellä on EU:ssa pitkät perinteet ja toimitilat sijaitsevat suurilta osin ranskankielisillä alueilla. Kuitenkin myös englannin kielellä on ollut…
Tässä vastauksena käännös sivulta:https://mythologycrafts.com/lemures-and-roman-bean-recieps/"Festivaali järjestettiin kolmena ei-peräkkäisenä päivänä toukokuussa (9., 11. ja 13. päivä). Festivaalin aikana ihmiset suorittivat erilaisia rituaaleja päästäkseen eroon pahoista hengistä ja varmistamaan, etteivät aaveet vahingoittaneet eläviä. Rituaaleihin sisältyi miespuolinen perheenpää (tunnetaan nimellä paterfamilias) kävelemässä paljain jaloin keskiyöllä ja heittäen tummia papuja olkapäälleen. Tummat pavut yhdistettiin alamaailmaan niiden värin ja kyvyn synnyttää uutta elämää vuoksi (lisätietoja alamaailman myyteistä Persephone- ja Cerberus-käsitöiden avulla.) Kun talon isä vaelsi ympäriinsä paljain jaloin heittäen papuja, hän…
Lapsen kasvua ja kehitystä seurataan neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Jos kasvussa huomataan poikkeamia, niitä tutkitaan tarvittaessa tarkemmin lasten kasvuun perehtyneen lastenlääkärin vastaanotolla.
Aiheesta voi lukea lisää https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00135
https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/tietoa-lasten-sairauksista/lapsen-kasvu-ja-hormonitoiminta/lapsen-kasvu/lapsen-poikkeavan-kasvun-tutkiminen
Valitettavasti kyseistä lehteä ei ole tilattu mihinkään Helsingin Kaupunginkirjaston toimipisteeseen ilmeisesti vähäisen kysynnän vuoksi. Lehden verkkosivut ovat osoitteessa http://www.pointdevue.fr.
Toimin kaksi vuotta oppisopimuskoulutuksessa (Suomen Liikemiesten Kauppaopisto) olleen työkaverini ohjaajana, hän valmistui tänä keväänä. He eivät käyttäneet mitään oppikirjoja kirjastoalan opiskelussa. Joitain kielten tehtäviä tms. oli monistettu oppikirjoista, mutta en muista mitään nimiä. SLK:n koulutus on kaksivuotinen, ensimmäisenä vuotena suoritettiin merkonomitutkintoon kuuluvat yleisopinnot (kirjanpitoa, markkinointia jne.) ja toisena vuonna kirjastoalan aineopinnot.
Oppisopimuskoulutuksessa opiskelu tapahtuu nimenomaan työssä oppien, ei kirjoista lukien. Siksi oppisopimuskoulutuksessa on eduksi työkokemus alalta. Osaaminen todistetaan kirjoittamalla omista työtehtävistä raportteja näyttökansioon, joka käydään läpi oppilaitoksen…
