Tarkoitatko nykyrunoutta vai muinaista, ja suomeksi käännettyä vai arabiankielistä, tai mahdollisesti muinaisella egyptin kielellä kirjoitettua?
Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämän Linkki maailman runouteen -runotietokannan (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) kautta löytyy tietoa joistakin suomeksi käännetyistä egyptiläisistä runoilijoista ja lähteitä heidän runoilleen. Joukossa on niin muinaisia kuin nykyrunoilijoitakin.
Tämän tietokannan kautta löytyvät egyptiläiset runoilijat Hafiz Ibrahim, Umar Ibn al-Farid, Ahmed Fouad Negm, Mahmud Sami al-Barudi, Abdarrahman al-Abnudi ja Dhul-Nun al-Misri. Runoja löytyy Kulttuurivihkot-julkaisusta (1980, nro 8, s. 23, 24 ja 26) sekä näistä kirjoista:
- Todellisuuden maailmat :…
Tästä osasta on julkaistu sovitus lauluäänelle ja pianolle, jossa on Bertel Gripenbergin tekemä ruotsinkielinen käännös Maurice Maeterlinckin alkuperäisestä tekstistä. Sovitus on julkaistu Breitkopf & Härtelin julkaisemassa Sibeliuksen Complete Works -nuottisarjassa osana 8:4 (löytyy ainakin HelMet-kirjaston kokoelmista Kirjasto 10:stä ja Sellon kirjastosta, mistä sen saa Haapavedelle kaukolainaksi, ellei lähempää löydy). Tämä teksti on varmuudella juuri se, mikä Sibeliuksen musiikkiin on kuulunut (orkesterisarjassa ei laulua ole).
Gripenberg vapautuu tekijänoikeudellisesti vuoden 2018 alusta, joten sen jälkeen hänen tekstejään todennäköisesti alkaa löytyy myös suoraan verkosta. Nyt en ainakaan itse tätä tekstiä netistä löytänyt.…
Kirjan "Varokaa merivettä" on kirjoittanut William Brinkley (1917-1993). Hakuteos (Contemporary Authors CD) tietää kertoa, että Brinkley kirjoitti kirjoja merestä ja laivastosta ja että "Varokaa merivettä", joka ilmestyi 1956, oli hänen suosituin kirjansa. Valitettavasti Brinkleyn kirjoista on suomennettu vain kaksi. Toinen on juuri "Varokaa merivettä" ja toinen "Yhtä vaille sata". "Varokaa merivettä" on Helsingin pääkirjastolla (puh. 310 85 001) ja "Yhtä vaille sata" Oulunkylän kirjastolla. (puh. 310 85 064). Ainakin tällä hetkellä molemmat kirjat ovat vapaana, joten halutessasi voit soittaa ja tilata ne lähikirjastoosi.
Elektra on elektronisessa muodossa olevien dokumenttien julkaisupalvelu, jonka tuottamiseen osallistuvat Kansalliskirjasto ja Kopiosto. Elektra-kokoelmalla on oma käyttöliittymänsä http://elektra.helsinki.fi, mutta Elektran aineisto löytyy myös Arto-tietokannan kautta. Aineisto on käytettävissä Suomen yleisissä kirjastoissa, ja myös Lappeenrannan maakuntakirjastosta on pääsy Elektraan. Artoon pääset kirjaston sivuilta http://www.lappeenranta.fi/kirjasto linkistä Neuvonta ja tietopalvelu.
Ikävä kyllä runoja ei ole tunnistettu. Pekka Peitsihän oli mm. presidentti Urho Kekkosen salanimi. Tiedot Urho Kekkosen, myös nimimerkeillä kirjoitetusta, tuotannosta löytyvät Doriasta, joka on Kansalliskirjaston ylläpitämä julkaisuarkisto. Sieltäkään ei tällaista tekstiä löytynyt:
http://www.doria.fi/handle/10024/7353;jsessionid=70E8A2D916EBEE1B46D113…
Tunnistaisiko joku lukijoista runot?
Kirja on jo hankittu joihinkin Suomen kirjastoihin (esim. Helsingin, Paraisten ja Turun). Mikäli haluat, että kirja hankittaisiin lähikirjastosi kokoelmiin, kannattaa esittää hankintaehdotus suoraan omaan kirjastoon.
Lähde
Things we never got over | Vaski-kirjastot | Finna.fi
Taidealoja voi opiskella ammattikoulussa. Ammattikoulut.fi sivusto listaa joukon opistoja ja taidekouluja, joissa esim. kuvataidetta voi opiskella. https://www.ammattikoulut.fi/koulutushaku/kuvataide
Opintopolku.fi sivustolta löytyy taas lista Ammattikorkeakouluista, joissa voi opiskella taidetta. AMKn pääsyvaatimuksena on lukion suorittaminen tai ammattitutkinto. https://opintopolku.fi/konfo/fi/toteutus/1.2.246.562.17.00000000000000002510
Tarkempia ohjeita kannattaa kysellä lähikoulun Opolta. Hänellä on neuvontaan parempi tieto ja kokemus.
Kirjassa Mary Olki: Kirjokintaista kauneimmat ja muita neuletöitä löytyy ainakin jotain maakunta-lapasten ohjeita. Kirjassa Eeva Haavisto: Sata kansanomaista kuviokudinmallia on jotain käsityömalleja ainakin Etelä-Pohjanmaasta ja Kymenlaaksosta. En pystynyt varmistamaan kirjojen sisältöä, mutta nämä kirjoihin kannattaa tutustua, mikäli etsit vanhempia perinnemalleja.En valitettavasti löytänyt teosta, johon on varmuudella koottu kaikkien maakuntalapasten ohjeet, sillä vanhojen kirjojen kuvailutiedot ovat suppeita. Tiedustelin maakuntalapasten kirjaa myös Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajilta ympäri Suomen, mutta en ole saanut vastausta ainakaan vielä.Maakuntalapaset ohjeet löytyvät koottuna verkosta esimerkiksi täältä: https://www.…
Kirja The People of Middle-Earth The History of Middle-Earth, osa 12) by J.R.R. Tolkien / Christopher Tolkien ei ole ainakaan vielä ole tulossa Helsingin kaupunginkirjastoon.
Jos haluat, voit tehdä siitä hankintaehdotuksen. Ehdotuksen voit tehdä täällä:
http://www.lib.hel.fi/forms/hankintaehdotus.asp
Salakarin ruotsintajan henkilöllisyys ei ole tiedossa. Canth tuskin on itse käännöstyötä tehnyt - siitä päätellen, että kirjeessään Werner Söderströmille 21.1.1888 hän viittaa Salakarin ruotsinkieliseen laitokseen seuraavasti: "Niinkuin jo kirjekortissa mainitsin, on hra Edlund pidättänyt itselleen oikeuden 'Salakarin' ruotsintamiseen, joten ei siis tällä kertaa voi tulla välillämme sopimusta." (Minna Canthin kirjeet)
Blindskär löytyy digitaalisena täältä, http://digi.kirjastot.fi/items/show/7878
Brittihallituksen liikenneasioista vastaava ministeriö (Department for Transport) julkaisi 13. lokakuuta päätöksen ajoneuvoja koskevista päästörajoituksista EU-eron jälkeen. Sen mukaan nykyinen päästönormeja säätelevä Euroopan unionin lainsäädäntö (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/631) tulee osaksi sikäläistä lainsäädäntöä.
Lähde: https://www.gov.uk/government/consultations/regulating-co2-emission-standards-for-new-cars-and-vans-after-transition/outcome/government-response-to-the-consultation-on-proposals-to-regulate-co2-emission-performance-standards-for-new-passenger-cars-and-light-commercial-vehic
Liikenneministeriön verkkosivut: https://www.gov.uk/government/organisations/department-for…
Valitettavasti Helmet-sivuille on jäänyt vanhentunutta tietoa. Espoossa on järjestetty kursseja aikaisemmin. Tällä hetkellä Helmet-kirjastoissa ei ole studionkäytön, äänittämisen, konemusiikin tai masteroinnin kursseja. Kannataa kuitenkin seurata Helmet-musiikkisivuja ja Keskustakirjasto Oodin sivuja tulevaisuudessa. Kursseja saatetaan jossain vaiheessa tuoda takaisin palveluihin.
Musiikki | Helmet
Etusivu - Oodi (oodihelsinki.fi)
Herttoniemen kirjastoa kohtaa pian remontti, ja se on suljettuna näillä näkymin 28.2.2007 asti. Koska kirjastossa asioiminen ei remontin aikana ole mahdollista, on Herttoniemen aineistolle annettu tavallista ruhtinaallisemmat eräpäivät.
Aineistoa voi tietysti palauttaa aikaisemminkin, suunnaksi täytyy silloin vaan ottaa jokin toinen kirjasto. Niin kuin normaalistikin, kaikki Helsingin, Espoon ja Vantaan kirjastot kelpaavat palautuspaikoiksi.
Teoksessa Lempiäinen, Pentti: Pyhät toimitukset on selostus kummiuden kehityksestä toiselta vuosisadalta nykypäivään.
Tietoa löytyy myös teoksista:
Parviainen, Jorma: Kodin kirkolliset juhlat
Lempiäinen, Pentti: Kirja kummeille
tarkista saatavuustiedot pääkaupunkiseudun aineistorekisteristä http://www.libplussa.fi
Se tarkoittaa sitä, että kyseisestä kirjasta / elokuvasta / cd-levystä jne. on tehty kaikkiaan 83 varausta. Sinun edelläsi jonossa on vielä 76 lainaajaa. Eli olet jonossa kohdassa 77. Luku muuttuu sitä mukaa kuin varausjono etenee. Voit seurata siitä, milloin varaus tulee sinulle.
Arviointi on hieman vaikeaa. Pitäisi tietää, kuinka monta kappaletta kaiken kaikkiaan kyseistä aineistoa on ja kuinka paljon on bestsellereitä (mikäli on kyse kirjasta). Jokainen lainattava kirja saattaa olla lainassa neljä viikkoa, elokuva taas viikon. Aineiston siirtymiseen lainaajalta toiselle on laskettava noin viikko. Kun ottaa huomioon kaikki nämä seikat, voi saada arvion siitä, kuinka pian saa varauksen käsiinsä.
Voisi luulla, että näin suosittu laulu - jota on virheellisesti pidetty venäläisenä kansanlauluna, kun se todellisuudessa on Jacques Halland -nimisen säveltäjän käsialaa - olisi julkaistu nuottina moneenkin kertaan. Valitettavasti laulusta on kuitenkin olemassa vain yksi nuottijulkaisu, Scandia-Musiikin vuonna 1962 julkaisema yksittäisnuotti Scandia KS510.
Tämän nuotin löytäminen julkisista kokoelmista voi olla hankalaa, mutta se löytyy onneksi Musiikkiarkisto JAPAn kokoelmasta (https://www.musiikkiarkisto.fi/). Sinne voi ottaa yhteyttä sähköpostilla (info@musiikkiarkisto.fi) tai puhelimitse (09 757 0040) ma-pe klo 10-16 välisenä aikana.
Heikki Poroila
