"Tango illalla" kappaleen nuotti on vain Kansalliskirjaston kokoelmassa. Sitä ei voi saada kotilainaan. Nuotti on käytettävissä vain Kansalliskirjaston lukusalissa.
Seuraavia voisi kokeilla: Tomi Kontio: Koira nimeltä Kissa ja joulun ihme, Andrus Kivirähk: Koiranne alkaa kohta kukkia tai Andrus Kivirähk: Kun Musti muni mummon.
Hanki -hankintajärjestelmän kehittäminen aloitettiin keväällä 1998 Helsingin kaupunginkirjaston ja Bitwise Oy:n (sittemmin RTS Networks Finland Oy) yhteistyönä. Hanki otettiin Helsingin kaupunginkirjaston hankintatoimistossa, kaikissa sivukirjastoissa, laitoskirjastoissa ja muissa toimipisteissä käyttöön marraskuussa 1998. Vantaan kaupunginkirjasto on ryhtynyt käyttämään Hankia alkuvuodesta 1999, ja Espoon ja Kauniaisten kaupunginkirjastot tulevat mukaan myöhemmin tänä vuonna. Käyttöönoton jälkeenkin Hankia on kehitetty ja siihen on lisätty uusia ominaisuuksia. Käyttäjät ovat yleensä oleet varsin tyytyväisiä Hankiin, koska sen avulla on päästy eroon monistettujen valintalistojen lähettämisestä edestakaisin hankintatoimiston ja kirjastojen…
Kirjoista en valitettavasti runoa löytänyt, selasin esim. Neuvostolyriikkaa osat 1-4. Tulenkantajat lehdessä vuodelta 1930 numerossa 4 löytää kyseinen runo Uuno Kailaan vapaasti suomentamana. Kyseinen lehti on luettavissa sekä Kaisatalossa että Kansalliskirjastossa. Jos runo jostakin kirjasta vielä löytysi, niin palaan asiaan.
Suoraa vastausta on vaikea saada muuten kuin kysymällä asiaa suoraan esimerkiksi sähköpostitse eri televisio-ohjelmayhtiöistä. Esimerkiksi BBC:n "HardTalk"-ohjelman tuotantotiimistä kerrottiin meille, että heillä on yhdessä keskustelussa maksimissaan 4 osallistujaa juontajan lisäksi. Heidän mukaansa tämäkin on jo liikaa.
Television keskusteluohjelmista on tehty myös tieteellisiä tutkimuksia, joista on julkaistu artikkeleita journalistiikan, mediatutkimuksen ja kulttuurintutkimuksen alojen lehdissä sekä artikkelikokoelmissa. Alla mainitusta kirjasta ja artikkeleista voi löytyä tietoa eri tyyppisten keskusteluohjelmien tavallisista osallistujamääristä. Viitteet on saatu ARTO-tietokannasta hakusanalla "keskusteluohjelmat" sekä EBSCO Master…
Olisikohan nyt sattunut jokin sekaannus?
Oletteko Helmet-kirjastojen asiakas? En löytänyt aivan Teidän
nimellänne olevaa asiakasta, mutta lähes samannimisen, jolla oli
tuo Kalavale lainassa.
Soitin Munkkiniemen kirjastoon, jonka kappale oli tuo rekisterissä
näkyvä teos. Kirja ei ollut hyllyssä.
Pyydän Teistä ystävällisesti kääntymään sen kirjaston puoleen,
josta olette lainannut ko. teoksen. Jos kyseessä on Munkkiniemen
kirjasto, ohessa yhteystiedot:
p. 09-31085033
Riihitie 22
00099 Helsingin kaupunki
sähköposti: munkkiniemen_kirjasto@hel.fi
Kofeiinia on yli 60 kasvin lehdissä, siemenissä tai hedelmissä. Sitä on luonnollisena aineosana mm. kaakaopavuissa, ja niiden kautta siis myös suklaassa.
Kaikkien kofeiinia sisältävien ruokien tai juomien nimeäminen on mahdotonta, koska samannimisissäkin ruoissa käytetään eri ruoka-aineita. Kofeiinia sisältävien kasvien lista löytyy täältä:
http://www.liberherbarum.com/In0952.HTM
Kofeiinia on lisättynä monissa elintarvikkeissa. Alla on listaa joistakin:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01…
Tässä myös muita kofeiinia ja sen lähteitä käsitteleviä sivuja:
http://www.kahvijaterveys.fi/kaikki-kofeiinista/kofeiinin-lahteet.html
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikkeista/el…
http://…
Hei,
Helvi Juvosen suomentama runo on julkaistu ainakin teoksessa "Valitsee sielu seuransa : Emily Dickinsonin runojen suomennoksia" (1992, ISBN 951-680-691-0).
Ei reininviini-tynnyrit
sellaista juomaa anna,
veroista maistamani, sen,
jota ei käymään panna!
Ilmasta olen juopunut,
kasteesta humalassa,
kun horjuin kesän sinisten
päivien kapakassa.
Kun mehiläiset päihtyneet
kukista potkitaan,
perhoset ryypyn torjuvat,
juon minä yhä vaan,
serafit kunnes tervehtii,
käy pyhät akkunaan
nähdäkseen juopon pikkuisen
aurinkoon nojallaan.
Neurotutkimusten mukaan rakastuminen on joukko aivoissa tapahtuvia kemiallisia reaktioita, jotka saavat aikaan psyykkisiä ja fyysisiä reaktioita. Yksi ihmiskehoon rakastuessamme vapautuvista kemikaaleista on adrenaliini, joka parantaa lihasten verenkiertoa. Tällä on oma merkityksellinen tehtävänsä osana pariutumisrituaalejamme, joiden tarkoitus viime kädessä on johtaa suvun ja ihmiskunnan jatkumiseen.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Tony Dunderfelt, Parisuhteen kemia : mitä oikeastaan tapahtuu miehen ja naisen välillä?
Tony Dunderfelt, Mitä on rakkaus?
Helen Fisher, Miksi rakastumme : romanttinen rakkaus ja miten säilytämme kipinän
Desmond Morris, Eläin nimeltä ihminen : henkilökohtainen näkemys ihmislajista
Allan & Barbara Pease,…
Kilotavu.com -sivuston säähavaintoarkiston päivätilastoissa on oma sarakkeensa lumensyvyydelle. Sen mukaan Helsingin Kaisaniemen säähavaintoasemalla oli esimerkiksi vielä 3.4.1986 lumensyvyys 2 cm. Toisaalta vaikkapa 20.4.1986 Kaisaniemen asemalla ei lunta enää ollut maassa.
Toukokuu on tavallisesti Helsingissä jo lumeton, eikä kilotavun tilastojen mukaan myöskään vuonna 1986 lunta toukokuussa Kaisaniemessä mitattu.
https://kilotavu.com/fmi-tilastot.php?paiva=01&kuukausi=05&vuosi=1986
Yle areenan vapun uutislähetyksessä 1986 on runsaasti kuvaa lumettoman Helsingin vapunvietosta https://areena.yle.fi/1-3436445
Valitettavasti en onnistunut jäljittämään etsimääsi kirjaa. Lähetin kysymyksen valtakunnalliselle kirjastolaisten tietolistalle. Jos joku siellä tunnistaa kirjan, saat vastauksen pikimmiten.
Jos joku lukijoistamme tunnistaa kirjan, vastauksen voi kirjoittaa alla olevaan kommenttikenttään.
Valitettavasti en löytänyt kyseistä runoa. Kävin Youtubessa sekä Ylen elävässä arkistossa. Laitoin Ylelle kyselyn, mutta en ole saanut vastausta. Silloiseen Ylen urheilutoimittajaan en saanut yhteyttä. Kaikkea muuta voiton tienoilta löytyi, katsoin urheilu-uutisetkin, muttarunoa ei.
Kyseessä olevalla henkilöllä on käytössään sekä Facebook-että LinkedIn-tilit, joten niitä käyttäen hänelle voi lähettää yksityisviestiä. Tilit löytyvät googlaamalla henkilön nimi. Mikäli sinulla ei ole Facebook- tai LinkedIn- tiliä käytössäsi, etkä ole ajatellut ottaa kumpaakaan käyttöösi, on etsintä vähän hankalampaa.Aiemmin vastaavanlaiseen kysymykseen on vastattu tässä palvelussa näin:https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-voisi-loytaa-ulkomailla-asuvan?language_content_entity=fi. Tämän vastauksen linkit ovat osittain toimimattomia.Toinen linkki, josta voi olla hyötyä:https://um.fi/asiakirjojen-ja-osoitetietojen-hankkiminen-ulkomailtaLisäksi netistä haulla "miten löytää ulkomaille muuttanut" löytyy myös tekoälyn avulla laaditut ohjeet AI-…
Lähinnä aihepiiriäsi lienee Suomen metsästysmuseon näyttelyjulkaisu "Ex libris--eräaiheisia kirjanomistajamerkkejä" vuodelta 1993. Helmiriitta Honkasen "Exlibris Suomi Finland" ,1987 ja Mirjam Kinoksen "Exlibris" 1989 saattavat myös olla selaamisen arvoisia.
Sentencediltä ei ole yhtään nuottia pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa.
Stratovariuksen nuotti "Visions - band score" on olemassa parissa Espoon kir-
jastossa, saatavuustiedot voit tarkistaa Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi/ ). Netistä löydät molempien bändien tabulatuureja
osoitteesta http://muusikoiden.net/tabulatuurit/ .
Voisit lähteä perkaamaan isolta listalta, jossa on hyvin laaja kirjo kirjallisuudenlajeja ja tekijöitä. Sen kirjailijan kriteerit ovat erilaiset kuin vaikkapa olisi Suomen kirjailijaliiton jäsenluettelossa. Mutta tietämättä kysymyksen yhteyttä tästä listasta voi kuitenkin lähteä liikkeelle.
http://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Kirjailijat,_teokset…
Myös Kirjasampo.fi:ssä on paljon vaasalaisia kirjailijoita 1800-luvulta nykypäivään. Hae Vaasa ja klikkaile hakutuloksesta lisää kirjailijoita.
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/vaasa
Hei
Valitettavasti en onnistunut löytämään kysymällesi muumihahmolle nimeä. Kyseistä hahmoa en onnistunut löytämään edes kuvana, lähteinä käyttämistäni kirjoista. Ehkäpä se on esiintynyt vain jossain TV-sarjassa? Hahmo voisi olla esimerkiksi joku Pikku Myyn sisaruksista.
Ehkäpä joku tämän sivuston lukijoista tietää enemmän.
Lähteet:
Tove Jansson: Muumilaakso juhlii 1 ja 2
Philip Ardagh: Tove Janssonin Muumilaakson maailma
Tässä joitakin romaaneja, jotka sijoittuvat 1960-90-lukujen Helsinkiin. Lisää teoksista ja niiden saatavuudesta saat Helmet.fi-aineistoluettelosta.
Pirkko Saisio: Elämänmeno, Vastavalo, Punainen erokirja, Pienin yhteinen jaettava ja Betoniyö
Enni Mustonen: Tekijä
Kauko Röyhkä: Lapsosen tie
Veijo Meri: Peiliin piirretty nainen
Raija Oranen: Leijonan osa
Katariina Souri: Polku
Marja Björk: Lainaa vain
Jenni Toivoniemi: Valtakausi
Tytti Parras: Jojo
Kari Hotakainen: Klassikko
Riitta S. Latvala: Tytöt
Kjell Westö: Leijat Helsingin yllä, Älä käy yöhön yksin & Rikinkeltainen taivas
Laura Honkasalo: Perillä kello kuusi & Sinun lapsesi eivät ole…
