Tilastokeskuksella on pysäköinninvalvonnasta tietoa rikos- ja pakkokeinotilastossa (https://stat.fi/tilasto/rpk) , joka kuvaa rikollisuutta alueittain sekä poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen käyttämiä pakkokeinoja. Tiedot saadaan sisäministeriön poliisiasiain tietojärjestelmästä. Tiedot julkaistaan neljä kertaa ja kerran vuodessa. Vuoden 2025 tiedot julkaistaan 27.5.2026: https://stat.fi/fi/tilasto/rpk#calendar.Tietoja löydät taulukosta Kunnallinen pysäköinninvalvonta vuodesta 2017 alkaen: https://stat.fi/fi/tilasto/rpk#tables-cl441lvrzw5dg0cw3ogospasxja maksuttomasta tietokantataulukosta 11yy -- Kunnallinen pysäköinninvalvonta, 2013-2024 https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__rpk/statfin_rpk_pxt_11yy.px/.…
Työpaikkoja voi etsiä yleisistä kirjastoista esim. seuraamalla Kirjastot.fi -portaalin avoimia työpaikkoja http://www.kirjastot.fi/FI/calendar/show_calendar_groups1.asp
Rekisteröitymällä sivun palveluun voi myös itse jättää työnhakuilmoituksen. Työministeriön avoimet työpaikat löytyvät ohesta http://www.mol.fi/tyopaikat/index.html ja kirjastoalan työt ko. sivuilta http://www.mol.fi/Tyovoimapalvelut/Paikat/0/8/
Lisää yleisiä työnhakumahdollisuuksia löytyy esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-linkeistä http://www.makupalat.fi/paikat1.htm
Suomen kielen taito on tietysti tärkeää, joten kielitaidon puute saattaa hankaloittaa työnhakua.
Meiltä löytyy useita kuvankäsittelyyn liittyviä kirjoja, joista kuitenkin moni on tällä hetkellä lainassa (mm.Kelbyn kirja). Hyllystä löytyisi mm. seuraavat kirjat: Daly, Tim: Digikuvaajan tietokirja, Linford, Chris: The complete guide to digital color, McClelland, Deke: Digikuvaus & kuvankäsittely, kaikki luokasta 75.72.
Jos peliä ei lainata, näin voi mielestäni tehdä.
Jos tarkoitus on myös lainata näitä pelejä, asia on hiukan monimutkaisempi. Laki ei erikseen mainitse pelejä itsenäisenä teoslajina, joten niitä on tarkasteltava joko kirjallisina teoksina tai nykyaikana myös tietokoneohjelmina. Pohjimmiltaan tietokonepelit koostuvat kirjoitetuista koodiriveistä, mutta laki rajoittaa tietokoneella luettavissa olevan tietokoneohjelman lainaamista kirjastosta.
Suomessa ei ole varsinaista ennakkotapausta siitä, onko tietokoneella käytettävä peli "kirjallinen teos" vai lain suojaama tietokoneohjelma. Meillä on sen sijaan tekijänoikeusneuvoston lausuntoja, joiden mukaan tietokonepeli ei ole elokuvateos eikä saa suojaa sellaisena. Neuvosto on myös linjannut, että…
Hakupalveluista ja hakukoneista löydät tietoa suomen kielellä mm. Kirjastot.fi -sivuilta osasta Verkkotiedonhaun perusteita. Tekstissä on myös viitteitä lähdeaineistoon, tosin englanninkieliseen enimmäkseen, onpa joukossa yksi suomenkielinenkin: Älykkäät agentit WWW:n tiedonhaussa (http://www.oulu.fi/library/virtuaalikirjasto/agentit/agent1.htm). Myös muualla netissä esitellään hakukoneita, mm. seuraavissa osoitteissa: http://www.oulu.fi/pohti/hakuindeksi.html , http://www.jyu.fi/library/internet_haku.html.
Hakukoneista on myös lehtiartikkeleita. ALEKSI-tietokannasta muutama esimerkki:Kemppainen, Teemu: Hakurobotit etsivät uupumatta - täysosumia kaaoksen keskeltä, MikroPC 2000:4. Järvinen, Petteri: Hakukoneet kompastelevat, Tietokone 2000…
Cd-levyt, videokasetit ja DVD-levyt lainataan mukavalta kirjaston virkailijalta lainaustiskilta. Lainausautomaattia voi hyödyntää kirjojen lainauksessa.
Linda on Suomen korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta, joka on maksullinen, mutta asiakkaat voivat käyttää sitä yliopiston kirjastoissa ja yleisissä kirjastoissa ilmaiseksi. Kotimaisia tietokantoja ja luetteloita löytyy tieteellisten kirjastojen verkkosivulta osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/tietokannatfi.html
Yleisillä kirjastoilla on omia tietokantoja verkossa ja niiden yhteystiedot on koottu yleisten kirjastojen yhteisille verkkosivuille osoitteeseen http://www.kirjastot.fi/kirjastot/aineistohaku.asp?hae_kaikki=true
Myös monien ulkomaisten kirjastojen tietokannat ovat verkossa ja niiden tietoja on koottu osoitteeseen http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=243
Voit myös antaa oman kotikirjastosi kaukopalvelun…
Useiltakin levyiltä löytyy ainakin jokunen aaria kyseisestä oopperasta, mutta tuskin on sellaista levyä, jolle olisi erikseen koottu aarioita vain ja ainoastaan siitä. Sen sijaan suosittelisin teoksen kokonaislevytystä; se löytyy tunnisteella cls0074251 ja näyttää tällä hetkellä olevan paikalla pääkirjaston musiikkiosastolla (puh. 31085701). Jos tahdot saada selville kaikki kaupunginkirjastosta löytyvät levyt, jotka sisältävät joitakin osia teoksesta, voit tehdä yksinkertaisen haun Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) kirjoittamalla nimekekenttään sanan Ernani.
Regine Deforgesin kirjasarjassa Sininen polkupyörä (La bicyclette bleue) on kaiken kaikkiaan kymmenen osaa, joista on suomennettu vain
viisi ensimmäistä.
Seuraavien osien suomennosaikeista ei löydy tietoa.
Sininen polkupyörä -sarjan viisi ensimmäistä suomennosta on kustantanut Gummerus Kustannus. Sinun kannattaa kääntyä kustantajan puoleen ja toivoa jatko-osien suomentamista.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175999478276
https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/
Yleiset kirjastot hankkivat tarjolla olevan aineiston välittäjien kautta. Suomenkielistä aineistoa tarjoaa pääsääntöisesti kaksi välittäjää, Ellibs, https://www.ellibs.com/fi/ ja Biblio, https://www.axiell.com/fi/ratkaisut/tuotteet/biblio-ax/ (osa Axiell Finland Oy:tä). Välittäjien rooli on siinä mielessä merkittävä, että ne hoitavat aineiston suojauksen, ja tarjoavat lainausalustan, jonka avulla asiakkaat voivat lainata ja varata teoksia.
Suomen yleiset kirjastot ovat siirtymässä kuntien yhteiseen e-kirjastoon kevään 2024 aikana. Aineistot hankitaan jatkossakin välittäjien kautta. Yhteinen e-kirjasto on jo kilpailuttanut aineiston välittäjät, suomenkielisen aineiston osalta välittäjäksi valittiin…
En löytänyt kirjallisuudesta tietoa, että kirjastoilla olisi ollut mainitsemasi kaltainen karenssiaika, ennen kuin saivat hankkia kirjoja. Kirjojen hankintatavat ovat kuitenkin olleet aikaisemmin erilaiset kuin nykyään. Mikko Laakson kirjoittamassa Helsingin kaupunginkirjaston historiassa Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi - Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005 (2010) kuvataan kirjastojen uusien kirjojen hankintaa 1950-luvulla: Kirjakaupoista saatiin uutuuskirjojen näytekappaleet määräajaksi kirjastoon esille. Kirjastonjohtaja oli kuitenkin jo ennen tätä tehnyt omaa karsintaansa. Suomenkielisten kirjojen kirjanäyttely vaihtui kahden viikon välein, ruotsinkielisten kerran kuussa. Henkilökunta kävi tutustumassa teoksiin ja…
Englanninkielisiä Suomen kirkkohistorian kokonaisesityksiä näyttää olevan kovin vähän. Eri aikakausia tai erilaisia kirkollisia liikkeitä käsittelevää kirjallisuutta löytyy enemmän. Tarkoituksiinne sopivia yleisteoksia voisivat olla esim. seuraavat:
Ruokanen, Tapani The Evangelical-Lutheran Church in Finland / text: Tapani Ruokanen ; photos and lay-out: Seppo J. J. Sirkka 2., rev. ed [Hki] : The Information Centre of the Evangelical-Lutheran Church of Finland, 1987 48 s. : kuv., kartt. ; 26 cm Käännnetty suom. käsikirjoituksesta. - Ilm. samanaikaisesti myös saksaksi ISBN: 951-96036-1-1
Paananen, Martti The Church of the Finns / [text: Martti Paananen] ; [published by The Department of Communications of the Evangelical Lutheran Church]…
Outi Merisalo kirjoittaa teoksessa Totutun tuolla puolen (toim. Blomberg, Hirsjärvi ja Kovala), että fantasia oli olennainen osa jo elokuvan esihistoriaa. 1700-luvulla käytettiin monenlaisia visuaalisia keinoja illuusion luomiseksi. Hänen mukaansa fantasian toi elokuvaan Georges Melies, jonka ensimmäinen tiedefantasiafilmi oli suomenkieliseltä nimeltään Matka kuuhun (1902).
Nykyajan fantasiaelokuvia on paljon. Esimerkiksi Taru sormusten herrasta, Harry Potter ja Narnia –elokuvat ovat fantasiaelokuvia. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen fantasiaelokuvista saat luettelon kirjoittamalla aihehakuun fantasiaelokuvat:
http://www.helmet.fi/search*fin/d
Verkkotietosanakirja Wikipediasta saa tällaisen luettelon fantasiaelokuvista:
http://fi.…
Vanhoista matrikkeleista (1909, 1926) kuvia ei valitettavasti löydy.
Kyseessä lienee
Fredrik Edvard Grönroos, syntynyt Kristiinankaupungissa 27.9.1849, ylioppilas 19.6.1868, tuomarin tutkinto 13.12.1872, varatuomari 31.5.1876, kuollut Seinäjoella 12.11.1920
Grönroos toimi vuosina 1884-1890 mm. Vaasan hovioikeudessa suomen kielen kääntäjänä, joten hän lienee ollut vahva molemmissa kotimaisissa kielissä (mitä tietysti edellytti hänen myöhempi toimintansa tuomarinakin ymmärtääkseni vahvasti suomenkielisellä alueella).
Grönroos toimi noin vuoteen 1914 Saloisten tuomiokunnan tuomarina (alueeseen kuuluivat Saloisten pitäjä, Salon ja Vihannin kappelit, Pyhäjoen pitäjä, Merijärven kappeli, Oulaisten pitäjä, Kalajoen ja Alavieskan pitäjät, Raution…
Tarkoittanet varausten lukitusta. Kyllä tämä mainio mahdollisuus on edelleen käytössä.
Mene omissa tiedoissasi sivulle, josta näet varauksesi. Lukitusruudut ovat varauslistan oikeassa laidassa. Kun olet lisännyt täpät valitsemiisi varauksiin, muista vielä tallentaa muutos sivun alalaidassa olevasta painikkeesta Tallenna muutokset. Tämän jälkeen muutos on vahvistettava vielä toisenkin kerran.
Lukitusta ei voi tehdä varaukseen, joka on jo lähtenyt matkaan noutokirjastoon eli se on tilassa "matkalla".
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/Juttu…
Seuraavista teoksista löytyy tietoa antiikin teatterista: Kaimio
Maarit/ Antiikin kirjallisuus ja sen vaikutus, Kaimio Maarit/ Antiikin kirjallisuus ja sen perintö sekä Oksala Päiviö/ Kreikkalaisia kirjailijakuvia. Saatavuustiedot selviää osoitteesta
http://www.libplussa.fi/
Suomenkielistä www-sivua ei löytynyt mutta tässä olisi yksi englannin kielellä http://www.theatre-museum.gr/indexe.htm
Musiikkiasiantuntijan vastaus:
Ks. https://www.elonet.fi/fi/elokuva/742570
Laulujen suomenkielisten sanojen takana lienee Pekka Lehtosaari. Oletan siis näin, koska tiedoissa ei mainita kuin tämä yksi kääntäjä.
Kokoomus on perustettu 9.12.1918 Helsingissä ja on siten Suomen kolmanneksi vanhin puolue.
https://www.kokoomus.fi/tietoa-kokoomuksesta/kokoomuksen-historia/
