Jonna Helinin suunnitteleman Lento-paidan ohje on julkaistu Laine-lehden numerossa 11 (kesä 2021). Suunnittelijan Seela-paidan ohjetta sen sijaan ei näytä julkaistun missään lehdessä, ohje on saatavilla vain digitaalisena Laine Publishing -kustantamon verkkosivuilta (https://lainepublishing.com/fi/products/seela) sekä joistakin suomalaisista käsityöliikkeistä.
Löysin tästä Matthias Claudiuksen runosta "Der Mond ist aufgegangen" kaksi suomenkielistä versiota. Kumpikin sisältyy nuottiin.Aale Tynnin käännös on nimeltään "Kuu paistaa metsän yllä". Se sisältyy nuottiin "Rouva Satakieli : keski- ja eteläeurooppalaisia kansanlauluja" (WSOY, 1985). Säveltäjä on Johann Abraham Peter Schulz. Säkeistöjä on neljä.Hilkka Norkamon käännös on nimeltään "Kuu nousi synkkään yöhön". Se sisältyy nuottiin "Carmina. 3 : hengellistä musiikkia sekakuorolle" (Musiikki Fazer, 1967). Säveltäjä on Johann Abraham Peter Schulz. Säkeistöjä on kolme.
Tarkoitatko intarsiaa? Intarsia on puun upotekoristelu, kuvioiden muodostaminen vars. eri puulajeja, mutta myös norsunluuta, helmiäistä tai metallia puun pintaan upottamalla. Euroopaan Aasiasta omaksuttu intarsia oli suosittua erityisesti 1400- ja 1500-luvulla Italiassa, missä sitä käytettiin etenkin huonekalujen, seinäpaneelien ja lattioiden koristelussa. Intarsia säilyi suosittuna huonekalujen koristeluna aina 1800-luvun alkuun saakka.
Lähde:
WSOY iso tietosanakirja. Porvoo 1995.
Seuraavassa lisää tietoa intarsiasta:
http://www.arsnet.net/ANK.asp?viewID=222&writeID=702&peopleID=674
Valitettavasti kirjastojen myyntiin menevistä poistokirjoista ei ole olemassa mitään yhteistä tietokantaa, joten en tuohon pysty vastaamaan. Gulla-kirjoja ei enää ole kovinkaan runsaasti kirjastoissa, joten niitä tuskin löytyy helposti kirjastojen myynnistäkään.
Kehottaisin ennemmin kääntymään antikvariaattien puoleen tässä asiassa. Helsingin Messukeskuksessa on kirjamessut ensi viikolla 27.-30.10. Siellä on hyvin edustettuina myös antikvariaatteja ympäri Suomea. Sieltä saattaisi jotakin löytyä tai ainakin voi saada tietoa, mistä Gulla-kirjoja kannattaisi kysyä.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista voi myös lainata Gulla-kirjoja. Helmet-sivustolta voi katsoa, mistä kirjastoista kirjoja löytyy (www.helmet.fi) tai kirjoja voi kysyä lähikirjastosta…
Verkkokirjastomme laajennetussa haussa saat listan kirjastomme kokoelmasta hakemalla teoksia asiasanoilla: Uusikirkko, Terijoki, Viipuri. Tee haku jokaisesta erikseen. Varsinkin Viipuria käsittelevää kirjallisuutta löytyy runsaasti, jos haluat voit vielä rajata hakuasi hakemalla sanoilla: Viipuri paikallishistoriat. Voit myös valita haetko vain tietokirjallisuutta ruksaamalla hakulomakkeella kategorian tietokirjallisuus.
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi
Tässä listattu muutamia teoksia, joiden saatavuuden voit tarkistaa verkkokirjastostamme:
Kaukjärvi : kyläkirja / Vilho Ranki. - [Tampere] : Pilot, 2005. - 239 s.
Uusikirkko / [julk.: Uusikirkko-Seura R.y.]. - [salo] : Uusikirkko-seura, 1979 (Sasap.). - 432 s.
Maailmojen rajalla :…
Näyttää siltä että tätä yksittäistä runoa on ainakin Suomesta hyvin hankala löytää. Ainoa Tarje Vesaasin runokirja minkä löysin oli Dikter i urval (1960, löytyy Oulun ja Joensuun maakuntakirjastoista) ei sisältänyt kyseistä runoa. Missä olet kuullut / tutustunut runoon? Lisätiedot olisivat tärkeitä jotta etsintää voisi jatkaa.
Kirjasta Standard catalog of world paper money. Volume 2 : General issues to 1960 / Colin R. Bruce II, senior editor (1997) löytyvät nämä tiedot: 1909 (1908 ei löytynyt) 10 ruplaa 0,20-12,50 Yhdysvaltain dollaria, 1905 3 ruplaa (5 ruplaa ei löytynyt) 0,25-6 Yhdysvaltain dollaria. Kirja on tosin lähes 20 vuoden ikäinen.
Kirjasta Suomen rahat arviohintoineen. 2008 : Keräilijän opas löytyvät seuraavat tiedot: 1918 1 markka 0,50-4 euroa, 1918 50 penniä 1-5 euroa, 1939 50 markkaa 5-200 euroa.
Vanhojen rahojen arvoon vaikuttavat rahan kunnon lisäksi sen harvinaisuus. Lisäksi rahalle täytyy löytää ostaja.
Lisää tietoa vanhoista rahojen arvosta löytyy alla olevien numismaatikkoliittojen sivuilta ja Helsingin Sanomien artikkelista:
http://www.…
V. A. Koskenniemen runo Kesäyö kirkkomaalla julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Hiljaisuuden ääniä (1919). Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksista V. A. Koskenniemi: Kootut runot 1906-1955 (useita painoksia) ja Jääkukkia : V. A. Koskenimen valitut runot (1995).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin
https://finna.fi/
Kyse voi olla useista eri tapahtumista ja laivoista. Sotalapsia kuljettivat Turun-Tukholman ja Vaasan-Uumajan reiteillä ainakin höyrylaivat Arcturus, Heimdall, Brynhilde ja Ariadne.
Kotiliesi-lehden haastattelussa sekä Talentia-lehden artikkelissa mainitaan Arcturus-laivan olleen jäissä kiinni talvella 1942. Teoksessa Elämän pituinen matka: Keski-Suomen Sotalapset ry 20 v kerrotaan Arcturuksen auttaneen Heimdall-höyrylaivaa 1940-luvun alussa vaikeissa jääolosuhteissa. Sotatilan ja ahtojäiden takia matka Tukholmaan saattoi kestää useita vuorokausia.
Alkuvuoden 1942 jääongelmista uutisoitiin aikalaislehdissä, ja esimerkiksi Kansan Lehti kirjoittaa 22.1.1942 Arcturuksen viivästyneen jääesteiden vuoksi, ja 30.1.1942 Aamulehti kirjoittaa…
Omia sukujuuriaan voi etsiä esimerkiksi sivustolla https://fi.geneanet.org/. Hakuun voi syöttää sukuun kuuluvan nimen mielellään sadan vuoden takaa ja tuloksista voi nähdä esivanhempien nimiä, perhesuhteita, syntymä- sekä kuolinajat. Myös muiden sivustojen kuten esimerkiksi https://www.myheritage.fi tai https://www.familysearch.org/fi/ avulla voi etsiä sukulaisia, tosin osa palveluista vaatii rekisteröitymisen ja osassa on lyhyt ilmainen kokeilujakso, jonka jälkeen palvelu on maksullinen.Lisätietoa sukututkimuksesta kannattaa kysyä Suomen sukututkimusseurasta ja sivustolla kerrotaan myös hyviä vinkkejä kuinka päästä alkuun. https://www.genealogia.fi/
On melko vaikea arvioida, millainen kirja tuo Alemanin teos on, koska sitä tosiaan ei löydy Helmetistä. Sitä kutsutaan lehtiarvostelujen kuvailuissa ekotrilleriksi. Hakemalla hakusanalla ekotrillerit saa Helmetistä tulokseksi listan kirjallisuutta, https://helmet.finna.fi/Search/Results?lookfor=ekotrillerit&type=AllFields&limit=20Ehkä seuraavat voisivat olla sopivia:The coral bones / Swift, E. J. Jo Fletcher Books 2024Syylliset / Kuusela, Saija. Tammi [2025] 1. painosThe edge of solitude / Hale, Katie. Canongate 2024. [First edition]Playground / Powers, Richard. Hutchinson Heinemann 2024Hakutulos haulla ympäristönsuojelu ja rikoskirjallisuus, https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…
Haimme teoksia pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta sekä yliopistojen yhteisestä Melinda-tietokannasta.
Teoksia, joissa olisivat yhdistyneet kaikki annetut sisällönkuvailutermit, ei löytynyt.
Hakusanalla aivolohko löytyi Helsingin yliopiston aineistotietokannasta kaksi suomenkielestä tutkimusta:
-Hokkanen, Laura: Rajattu, omaelämäkerrallista tietoa koskeva retrogradinen amnesia vasemman ohimolohkon toimintaa vaurioittaneen enkefaliitin yhteydessä. Helsingin yliopisto, 1995.
-Jokinen, Hanna: Ohimolohkojen mediaalialueiden atrofiaan liittyvä muistin heikkeneminen iäkkäillä aivoinfarktipotilailla, Pro-gradu –työ, Helsingin yliopisto, psykologian laitos, 1998
Yleisten kirjastojen puolelta on laajasti saatavissa alla mainitut teokset.…
KAVIn kirjastosta saa kaukolainoja paikallisen kirjaston kautta.
Tietokantamme osoitteesta https://kirjasto.kavi.fi/FIN/lib_portal_a_fi.html
Postiosoitteemme:
Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
Kirjasto
Sörnäisten rantatie 25 A, PL 16, FI-00501 Helsinki
Nikinmäen omakotiyhdistys on julkaissut kirjan Nikinmäen historiikki (toimituskunta Markku Järvinen... et al, julkaisuvuosi 1997). Kuninkaanmäestä ei löydy omaa historiaa. Vantaan historiasta löytyy kirjoja luokasta 92.833 ja netistä Helsingin pitäjän vuosikirjojen bibliografia, http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/vantaa/helpit/osa08.htm. Kuninkaantien historiasta on kirja Gardberg, C.J: Kuninkaantie (1991) ja Kuninkaan tie-Kongsvägen (1987) (tosin vain Espoon osalta).
Omaelämäkerrallisin taitaa olla Kilpikonna ja olkimarsalkka, joka kertoo Variksen avioliitosta Pentti Saarikosken kanssa vuosina 1967-75. Myös hänen pakinakokoelmissaan (Esiäiti kellarissa ja muita juttuja, Tippaleipä kaalipadassa ja muita ilmiöitä) on vahvasti kirjailijan omaan elämään pohjautuvia tekstejä. Toisaalta novellikokoelmaan Muotokuvamaalarin tytär sisältyy essee Muistin että unohdin, joka peilaa novellien teemoja kirjailijan omaan elämään ja henkilöhistoriaan.
Ilman tarkempaa kuvaa/kuvausta on vaikea tietää varmaksi.
Juuresmaassa multa on yleensä hyvin muokattua, muhevaa ja lannoitettua. Siellä kasvavat mielellään monenlaiset kukat. Ja kaikki lähellä kasvavat kasvit ovat voineet siemeninä kulkeutua kasvimaalle.
Kenties kukka on juuresmaan edellisten istutusten itsekylväytynyt kukka? Juurenten kukkia löytyy esim. osoitteesta https://www.puutarha-artikkelit.fi/artikkelit/juuresten-kukat/
Tai oletko harrastanut vuoroviljelyä? Hyötykasvi yhdistyksen sivuilta löytyy luettelo hyvistä ja huonoista kumppaneista erilaisille juureskasveille. https://hyotykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/sekaviljely/
Monet myös istuttavat kasvimaalle kukkia myyriä karkoittamaan esim. Keisarinkruunuja. …
Mikäli kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi, voit maksaa myöhästymismaksut verkossa. Helmet-palveusivustolta löydät linkin Verkkomaksaminen, josta voit kirjautua maksamaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
https://www.helmet.fi/verkkomaksu/
Lisätietoa maksamisesta voit lukea täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkom…
