Kirjaa en ole pystynyt löytämään, mutta kysymyksen lisätiedoissa mainitusta geologi Aarne Laitakarista löytyy kyllä tietoa. Aarne Vihtori Laitakari (Nybergh) syntyi Helsingissä 12.12.1890. Hän oli aviossa Anna os. Collanin kanssa ja pariskunnalla oli useita lapsia. Hän valmistui filosofian tohtoriksi 1922 ja toimi myöhemmin mm. geologisen tutkimuslaitoksen johtajana. Eläkkeelle hän jäi 1960. Lisää tietoa matrikkeliteoksessa Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit (1973), s. 324. Laitakari kuoli vuonna 1975 ja hänet on haudattu Helsingin Malmin hautausmaalle. Laitakari kirjoitti useita kirjoja, ks. linkki. Hänestä löytyy myös valokuvia, ks. linkki.
Valitettavasti varauksen noutopaikan muuttaminen itse HelMet-aineistohaun kautta ei ole mahdollista. Varauksen noutopaikan voi vaihtaa joko soittamalla kirjastoon tai kirjastossa käydessään pyytää virkailijaa muuttamaan noutopaikka.
Jos varattu aineisto on jo matkalla asiakkaalle tai odottaa noutoa -tilassa niin noutopaikan muuttaminen ei onnistu edes kirjastossa. Silloin ei auta muu kuin hakea aineisto ensiksi valitusta noutopaikasta tai tehdä uusi varaus.
FILI:n ylläpitämän Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannan mukaan Tommy Tabermannin runoja sisältyy kahteen suomalaisen runouden käännösantologiaan, joista toinen on puolan- ja toinen venäjänkielinen (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN).
Tietokannassa on tieto kokonaisista teoksista ja käännösantologioista, mutta ei mahdollisista kokoomateoksiin ja aikakausjulkaisuihin sisältyvistä yksittäisistä runoista. On siis mahdollista, että Tabermannin runoja on joskus käännetty japaniksi, mutta tietoa tällaisista julkaisuista on vaikea löytää.
Brian Jacquesin Redwallin tarusta on tänä syksynä syyskuussa ilmestynyt suomeksi viides osa Salamandastronin aarre, jonka ISBN-numero on: 951-1-16621-2. Kuudes osa ei ole vielä ilmestynyt.
Olavi Virran laulamassa Rakkauden muisto -valssissa on kohta "En luopuisi mä muistostain milloin / sun kuvastasi kuinka näin sinut silloin".
Kappale on Vilho Korpelan säveltämä ja sanoittama. Olavi Virta levytti sen vuonna 1957, säestäjänään George de Godzinskyn Suuri Tanssiorkesteri.
Olavi Virran versio löytyy esimerkiksi levyltä Olavi Virta: Kootut levyt : Osa 22, 1956-1957.
Nuotti ja sanat löytyy esimerkiksi Suuri toivelaulukirja -sarjan 8. osasta.
Ensilevytyksen tästä kappaleesta, tosin nimellä Muisto, teki Ture Ara (taiteilijanimeltään Topi Aaltonen) vuonna 1929, säestäjänään Suomi Jazz Orkesteri. "Muiston" ovat levyttäneet monet muutkin: mm. Anja Piipponen (1959), Kolmiapila (1968), Henry Theel (1969) ja Vera…
Penquin Readers -sarjassa on kielitaidon mukaisia tasoluokkia. Kannattaa etsiä ensin kustantaja sivulta (https://www.penguinreaders.co.uk/books/?level=all&category=all) haluamansa kirjan ja etsiä sitten kirjan tiedoilla Finna-palvelusta (https://www.finna.fi/) sen saatavuustiedot kirjastoista. Finnasta löytyvät useimpien kotimaisten yleisten ja tieteellisten kirjastojen aineistot.
Jos kirjaa tai jotakin muuta aineistoa ei ole missään OUTI-kirjastossa, sen voi tilata lainaksi muualta Suomesta tai ulkomailta. Tällaista lainaa kutsutaan kaukolainaksi.
Suomen Kansallisbibliografia Fennican mukaan Mark Twainin teosta Following the Equator: A Journey Around the World ei ole suomennettu.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Kollega ehdotti Sven Nordqvistin kirjaa Hurjan hassu siskoni, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789513142865 Se vaikuttaa ainakin hyvin samanlaiselta.Toinen ehdotus Buchanan, Heather S., Jori ja Matilda muuttavat nukketaloon. Kirjassa Jori ja Matilda menevät naimisiin ja lähtevät kuumailmapallolla etsimään uutta kotia.
Tässä muutama teos liittyen arvoihin työelämässä:
Aaltonen: Yrityksen arvot ja etiikka (1999), Hiebert: Hyvää työtä (1998), Kurikka: Elämän eväät - tutkimus nuorten käsityksista koulutuksesta, työstä ja moraalista (1997), Räikkä: Hyvä ammattilainen - johdatus ammattietiikkaan (1995), Lahti-Kotilainen: Työpaikan arvot ja ihmiskäsitykset tuloksen tekijöinä (1995), Kortteinen: Kunnian kenttä - suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona (1992)
Kysyin asiaa kunnan liikenneinsinööriltä, joka vastasi, että tällaista varsinaista harjoittelualuetta ei kunnassa ole.
Ajoa voi harjoitella yksityisillä mailla tai esim. yritysten isoilla piha-alueilla, kunhan kysyy ensin luvan maanomistajalta tai yritykseltä.
Teoksessa Islamilainen kulttuuri (toimittaneet Heikki Palva ja Irmeli Perho, 3. p. 2005) on Heikki Palvan artikkeli "Arabialainen kirjallisuus vuodesta 1800" (s. 400-414). Kirja löytyy mm. Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI).
Tämän artikkelin mukaan uusi, n. vuoden 1800 paikkeilla alkanut, arabialainen kirjallisuus on hakenut usein esikuvansa lännestä, muslimialueen ulkopuolelta. Ranska ja ranskalainen kirjallisuus nousivat tärkeään asemaan. Länsimaisia virtauksia toivat arabialaiseen kirjallisuuteen myös 1900-luvun alkupuolella Yhdysvaltoihin muuttaneet libanonilaiset ja syyrialaiset kirjailijat. Tämä kirjailijaryhmä tunnettiin nimellä Mahjar, ja siihen kuuluivat mm. kirjailijat Gibran Khalil Gibran ja Nasib Arida.…
Finnish National Bibliography contains a list of all the Finnish books that have
been translated into English. This list can be narrowed down in various ways, e.g
to include only fiction, non-fiction, history etc. However, to obtain such a list
you should visit either one of the Helsinki City public libraries or else the
University Library of Helsinki. All the above mentioned libraries have the said
database available in a CD-ROM format.
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta ei löydy Miesnäytelmä leninkiä. Näytelmätekstiä ei siis ilmeisesti ole julkaistu.
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry (http://www.sunklo.fi/content.php?&id=28&mid=5) ylläpitää laajaa näytelmäkirjastoa, josta suosittelisin kysymään seuraavaksi. Sähköposti: pirjo.kaukonen@sunklo.fi, puhelin: 09 135 6796. Toivottavasti he johdattavat julkaisemattomankin näytelmän jäljille!
Etsin Defenderin sivulta, mutta tietoa johdon materiaalista ei löytynyt. Sen sijaan löytyi mahdollisuus kysyä, luultavasti se on ainoa tapa saada asia selville, jollei pakkausmerkinnöissäkään ole tätä tietoa. Linkki kysymyslomakkeeseen on tässä, http://eng.defender-global.com/helpdesk/question/product/48/3125 .
Kirja kuuluu Helsingin kauppakorkekoulun kirjaston kokoelmiin. Kirjaston osoite on Leppäsuonkatu 9 E ja kirjasto on kaikkien halukkaiden käytössä. Lainaaminen edellyttää jonkun VTLS-kirjaston kirjastokorttia (esim. Helka-kortti, eduskunnan kirjaston kortti tms.). Lisätietoja http://helecon.hkkk.fi/kirjasto/
Jussi Rasinkankaan säveltämää ja Pekka Erosen sanoittamaa kappaletta Tuulen morsian ei valitettavasti ole julkaistu nuottina eikä se myöskään sisälly mihinkään nuottijulkaisuun.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Lapponica kokoelmasta ei valitettavasti löytynyt tietoa Iiton palsasuon pinta-alasta. Asiasta voi kysyä Metsähallituksen ”Lapin Luontopalvelut” alueyksiköstä. Se vastaa suojelualueiden ja historiakohteiden hallinnasta ja suojelusta sekä luonnon virkistys- ja matkailukäyttöasioista : https://www.metsa.fi/yhteystiedot/luontopalvelujen-yhteystietoja/lapin-…
