Uusimpia henkilöstölainsäädäntöä käsitteleviä kirjoja ovat esim.
Henkilöstöoikeus/Pekka Hulkko vuodelta 1998 ja Työpaikan lakikirja
vuodelta 1999. Molemmat ovat lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Uusia nimiä otetaan almanakkaan ensisijaisesti niiden yleisyyden perusteella. Vuoden 2010 nimipäiväuudistuksesta lähtien rajana on pidetty sitä, että nimi on annettu vähintään 500 lapselle ensimmäiseksi etunimeksi uudistusta edeltäneen 50 vuoden aikana.
Kansalaiset eivät käytännössä voi ehdotuksillaan tai toiveillaan vaikuttaa nimien valintaan. Almanakkatoimistosta voi kuitenkin kysyä eri nimien yleisyyksistä ja saada arvion siitä, onko tietyllä nimellä mahdollisuutta päästä lähivuosina allakkaan. Yhteyttä voi ottaa joko sähköpostitse osoitteeseen almanakka@helsinki.fi.
https://almanakka.helsinki.fi/fi/usein-kysyttya-faq.html#Nimen
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Eeti-nimi on annettu 350 lapselle viimeisen 50 vuoden aikana…
Virallista suomenkielistä vastinetta "katkojalle" voi tosiaan olla hankala löytää, sillä tällaista varsinaisesta kaadosta eriytettyä tehtävää ei täkäläisissä metsätöissä ollut. Tutkimieni lähteiden (mm. Sakari Pälsin, Eero Lehtolan ja Matti Leikolan savotta- ja uittotyön kuvaukset) perusteella suomalaissavotoilla tärkein työnjako oli hakkuumiesten (kaatomiesten, hakkurien) ja ajomiesten välinen. Näiden lisäksi oli sellaisia muita tehtäviä kuin vaikkapa "saksimies", joka mittasi tukkien paksuuden, ja "merkkaaja", joka löi tukkien päähän metsäyhtiön leiman.
Asianmukaista terminologiaa voisi ehkä yrittää löytää erikoiskirjastojen kokoelmiin kuuluvista amerikkalaista metsätyön historiaa käsitteleviästä suomenkielisistä…
Hautausmaalla sijaitsee vuoden 1918 sodassa kaatuneiden muistomerkki, mutta myös kahden nuoren suomenniemeläisen vakaumuksensa puolesta kaatuneen muistomerkki. Kyse saattaa olla jälkimmäisestä.
Lisätietoja muistomerkin taustasta ja historiasta en löytänyt. Kannattaa kysellä asiasta Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnasta:
https://www.mikkelintuomiokirkkoseurakunta.fi/hautausmaat/suomenniemen-…;
Kai Laitisen suomennos Elämän vene sisältyy Viljo Kajavan kokoamaan Lagerkvist-valikoimaan Runoja (WSOY, 1953).
Seppo Nummi on säveltänyt Pär Lagerkvistin runon lauluksi, joka on saanut nimeksi Elämän venhe. Luettelointitiedoissa ei mainita muuta suomentajaa, Nummi on siis itse suomentanut runon. Sanat lauluun sisältyvät nuottiin, jota näyttäisi olevan lainattavissa vain Taideyliopistojen Töölön kampuskirjastossa Musiikkitalossa ja Tampereen pääkirjastossa.
https://www.finna.fi/Record/piki.125066?sid=4154615000
https://www.finna.fi/Record/uniarts_print.992535004206249?sid=4154615000
Tämä lienee etsimäsi kirja, vaikka nimen alku ja loppu ovatkin päinvastoin:
Crumbaugh J. C., Maholick L. T.
The purpose-in-life test: manual of instructions
(Psychometric Affiliates, 1969)
Kirjaa ei näytä löytyvän suomalaisista kirjastoista, eikä ihan lähimaidenkaan. Maailmanlaajuisen kirjastotietokanta WorldCatin mukaan se on vain British Libraryn kokoelmissa:
http://www.worldcat.org/
http://catalogue.bl.uk/F/TADD8F9N83RP39YAL6QSBNJSLJ9PX77ERQBYNB8PDJ8J8N…
Voit pyytää kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta tai netitse. Helsinkiläiselle kaukolaina British Librarysta maksaa 25 euroa.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Nuotteja kappaleeseen löytyy Helmet-kirjastoista, mutta ei Ahvenanmaalta. Alla olevan linkin kautta löytyvät tiedot Helmet-kirjastojen nuoteista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sleivolle%20haydn__Ff%3Aface…
Voit saada nuotin kaukolainaksi Ahvenanmaalta. Ota yhteyttä lähikirjastoon:
http://www.bibliotek.ax/web/arena/welcome
Suomen kansallisbibligrafia Fennicasta ei löytynyt yhtään Jutikkalan kirjoittamaa kirjaa Sastamalasta. Sen kautta ei myöskään löytynyt kirjaa Sastamalan historiasta juuri kysymiltäsi ajanjaksoilta. Alla on luettelot Fennicasta ja kirjastojen yhteistietokanta Melindasta löytyvistä Sastamalan historiaan liittyvistä kirjoista:
https://finna.fi
http://finna.fi
Varsinkin isojen kirjastojen hankinta on nykyään hyvin keskitettyä toimintaa, mutta kysymyksen sanamuodosta päätellen kyse ei välttämättä ole myynnistä vaan lahjoituksesta. Niin tai näin, järkevintä on asioida siinä kirjastossa, jonka kokoelmaan kirjan haluaisi ja keskustella asiasta kirjaston johtajan kanssa. Johtaja osaa sanoa, miten menetellään, jos kirjaa ei olla kaupallisesti hankkimassa. Jos omakustanteen haluaa myydä useampaan kirjastoon, täytyy käytännössä ottaa yhteyttä esimerkiksi BTJ Finlandiin, jolla on tehokkaat yhteydet Suomen kirjastoihin.
Heikki Poroila
Et mainitse kysymyksessäsi kenestä Väinö Mäkelästä on kyse.
Elokuva-alan vaikuttaja Väinö Mäkelä kuoli 25.2.1965.
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_M%C3%A4kel%C3%A4_(elokuva-alan_vaikuttaja)
Väinö Mäkelä Kansallisbiografiassa https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/5055
Jääkäriluutnantti Väinö Mäkelä kuoli 20.12.1965.
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_M%C3%A4kel%C3%A4_(j%C3%A4%C3%A4k%C3%A4ri)
Opettaja, kirjailija Väinö Mäkelästä löytyy vain kuolinvuosi, joka on 2003.
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_M%C3%A4kel%C3%A4_(opettaja)
Kestävyysjuoksija Väinö Mäkelä kuoli 19.12.1982.
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_M%C3%A4kel%C3%A4_(kest%C3%A4vyysjuoksija)
https…
Kyseessä lienee Otavan Signal-sarja, johon sisältyivät esimerkiksi sellaiset kirjat kuin kysymyksessä mainittuja aiheita käsittelevät Julia Bellin Ahmatti ja Melvin Burgessin Hepo.
Facebookin on tosiaan huhuttu vaihtavan taustayhtiönsä nimen, jolla yritys ilmeisesti haluaisi korostaa olevansa laajempi monialayritys pelkän somealustan sijaan. Vastaavan nimenvaihdon on tehnyt Google, jonka taustayhtiön nimi on Alphabet.
Jos yritys vaihtaa nimeä, ja se jotenkin palvelunkäyttäjiin vaikuttaa, yritys varmasti tiedottaa asiasta.
Lähde
Iltalehti.fi. 20.10.2021. Media: Facebook suunnittelee nimensä vaihtamista.
Kyseessä näyttäisi olevan vuonna 1979 ilmestynyt Iltalukemista lapsille (Two-minute stories, toim. Rosemary Garland ; kuv. Tony Escott ja Sally Wellman ; käännös Sini Sovijärvi ja Lea Pennanen).
Kirjaa ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit kyllä tilata sen kaukolainaan muualta Suomesta.
Iltalukemista lapsille Finnassa
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Rutakko-kirjastoista ei oikein näytä löytyvän Merri Vikin tuotantoa ruotsiksi, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyy aika paljon: vik merri | Hakutulokset | helmet.fiKannattaa kysellä vaikka kaukopalvelumahdollisuutta omasta lähikirjastosta! Rutakko-kirjastot: Etusivu - Rutakko
Internetistä löytyvät Suomen Adventtikirkon kotisivut osoitteessa http://www.adventtikirkko.fi/etusivu.html,
josta löytyy yleistä tietoa adventtikirkosta ja eri seurakuntien yhteystiedot.
Rovaniemen adventtiseurakunnasta löytyy vain lyhyt maininta Rovaniemen historiasta vuoteen 1990.
Yleensä adventtikirkon vaiheista löytyy seuraavista teoksista: Heino: Mihin Suomi uskoo tänään (1997); Rossi: Suomalainen usko (1999); Kuosmanen: Herätyksen historia (1979); Ketola: Historiallisia liikkeitä - historiallinen tutkielma Suomen adventtiliikkeestä (1952).
NOVA-aikuiskasvatussuunnitelmasta on julkaistu kirja Lehtinen, Ulla & Pirttimaa, Raija : Aikuiskasvatuksen suunnitelma NOVA : normalisaatio, osallistuminen, vuorovaikutus, aikuisuus : miten tukea kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten kasvua?, 1993. Kirjaa on mm. Oulun yliopiston kirjastossa.
Ensimmäinen katkelma on kokoelmasta Runot ja Hipponaksin runot (1959) ”Hipponaksin runot VI” (kokoelmassa Runot s. 83). Toinen katkelma on kokoelmasta Alue (1973). Runolla ei ole nimeä. Se alkaa ”Vihreääsalaattia” ja löytyy kokoelmasta Runot s. 383. Englanninkielisiä käännöksiä en löytänyt.
Ainakin nämä liittyvät aiheeseen:
Katri Kirkkopelto: Piki
Katri Kirkkopelto: Molli
- molempiin liittyy tietokirjat
Riitta Nisonen: Eipäs juupas (kuvatietokirja)
Ursel Shaeffer: Hups, ollaan ihmisiksi! - Hauska käytöskirja
Hiukan edellisiä löyhemmin:
Suzanne Chiew: Myyrä ja mahtava lento
ian Whybrow: Harri ja dinot pelaavat jalkapalloa
Paul Stewart: Ollaan taas ystäviä
Jane Chapman: Hiiren parhaat ystävät
Angela McAllister: Hyi, eihän tuo le hirviö (perhe, sisaruus, omat vahvuudet, erilaisuuden hyväksyminen)
