Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa (www.helmet.fi) on kyseistä Jules Vernen teosta Hiilikaivoksessa yksi ainoa nide Helsingin kaupunginkirjastossa vuodelta 1882. Tätä harvinaisuutta ei lainata lainkaan, vaan se on luettavissa kirjastossa paikan päälllä. Teosta säilytetään Pasilan kirjaston varastossa ja koska Pasilan kirjasto on remontin vuoksi suljettuna ensi syksyyn saakka, niin toistaiseksi sitä ei saa edes luettavaksi.
Teos kuuluu myös Suomen kansallikirjaston kokoelmaan, mutta sieltäkään sitä ei saa lainaksi vaan ainoastaan luettavaksi paikan päällä Helsingin Yliopiston kirjaston tiloissa.
Kyseinen teos ei ole Suomen kansallisbibliogrfian, Fennican, mukaan ilmestynyt suomeksi nimekkeellä Musta Intia.
Seuraavasta teoksesta voisi olla hyötyä: Kommunikoinnin häiriöt : syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita (Yliopistopaino, 2006). Myös osoitteesta www.terveyskirjasto.fi hakusanalla puheterapia löytynee tietoa aiheesta.
Puheterapeuttien yhteystietoja löytyy mm. Eniron Keltaisilta sivuilta: www.eniro.fi Turun (tai Varsinais-Suomen) puheterapeutteja voit hakea laittamalla hakusanaksi puheterapeutit ja aluehakukenttään Turku (tai Varsinais-Suomi).
Pitää paikkansa ainakin siltä osin, että nimen omaan sulfiittimenetelmää käyttävä ensimmäinen tehdas perustettiin v. 1874 Ruotsin Bergvikiin. Tehtaan omistaja oli eräs englantilainen yhtiö. Syynä paikan valintaan oli se, että seudulla oli jo aiemmin toiminut saman omistajan hiomo, jonka johtaja Carl Daniel Ekman (1845-1907) oli kehitellyt menetelmää niin pitkälle, että se toimi tehdastuotannossa. 1890-luvun alussa tehdas tuotti noin 100 tonnia sulfiittiselluloosaa kuukaudessa, mutta suljettiin jo v. 1897 kannattamattomana. Ekman oli tuolloin jo vaikuttanut pari vuosikymmentä Englannissa, missä hän perusti useita samanlaisia tehtaita. Ekmania ei varsinaisesti voi kuitenkaan pitää menetelmän keksijänä.
Epäselvempää on, voiko sanoa että vasta…
Sillbölen kaivosten historiasta löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista:
Helsingin pitäjän historia III - Isostavihasta maalaiskunnan syntyyn 1713-1865 (s.289 Vuoriteollisuus 1700-luvulla: rautakaivoksia ja sulattohankkeita)
Helsingin pitäjä 1981 (s.84 Jukka Hako: Sillböle kertoo metallin menneisyydestä)
Korpinen Lauri: Käsikirjoitus Helsingin pitäjän historiaksi 2 (s. 107 Vuoritoimesta 1700-luvun jälki- ja 1800-luvun alkupuoliskolla).
Vantaan historiaa on kerätty myös nettiin http://www.tietovantaa.fi/gm/wl/newsp/vs/spages/tv/histfram.html Vantaan 650-vuotisjuhlan merkeissä. (Valitettavasti vain Kaivokselaa käsittelevät sivut eivät vielä näyttäneet olevan valmiina.) Kaupungin museo pystynee paremmin auttamaan kuvien ja esineistön…
Kurt Lewinin tunnettua kenttäteoriaa on mm. sovellettu yritysten muutosprosessien kuvailemiseen, mutta "Force Field Analysis" -nimistä kirjaa en löytänyt.
Lewinin kirjoja voi paikallistaa Linda-tietokannan avulla, osoite on
http://finna.fi
Kurt Lewinin "Field theory in social science: selected theoretical papers" tai "Resolving social conflicts: selected papers on group dynamics" ovat hyviä vaihtoehtoja.
Lehtiuutisissa on kerrottu Birgitta Sirny-Kampuschin Epätoivon vuodet -teoksen ilmestyvän 7.8.2007. Näyttäisi siltä, että tämä kirja on ilmestynyt saksaksi elokuussa 2007 nimellä Verzweifelte Jahre: mein Leben ohne Natascha (ISBN 9783800072958). Minkäänkielisestä käännöksestä ei ole vielä tietoa, ei ainakaan suomeksi tai englanniksi. Saksaksi ei taideta hankkia, ainakaan Vantaalle. Valitettavasti emme vielä pysty tämän tarkemmin kertomaan asiasta.
François Villonin "Hirtettyjen balladi" sisältyy kahteenkin teokseen. Teoksessa François Villoin: Testamentti (Otava, 1983) runo on Veijo Meren suomennoksena. Kokoelmaan "Tuhat laulujen vuotta" (WSOY, 1974, 2004) runon on suomentanut Aale Tynni.
Sen sijaan etsimästäsi Joachim du Bellayn runon suomennoksesta ei valitettavasti löydy mitään merkintöjä suomalaisista tietokannoista.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
https://finna.fi
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1302539192&ulang=…
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Suosituskirjalistoja eri ikäisille löytyy esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston kotisivuilta. Voit myös ottaa yhteyttä kirjastoon ja pyytää keräämään kirjapaketin luokallesi.
Helsingin Varusmieskuoro on olemassa, mutta varusmiespalvelun lyhyydestä johtuen kuoron kokoonpano vaihtuu jatkuvasti eli samat laulajat eivät ainakaan vuotta pidempään ole mukana. Toisin sanoen vaikka kesällä 2017 osuisi tämän kuoron esiintymiseen, laulajina ovat aivan uudet varusmiehet, eivät vuonna 2014 tai 2015 esiintyneet. Myös muissa varuskunnissa toimii tällaisia varusmieskuoroja, kaikki yhtä tilapäisiä kokoonpanoja asian luonteesta johtuen.
Tämä Helsingin kuoro ei ole juuri levytyksiä tehnyt, mutta ainakin kokoelmalevyllä "Kenttäpostia - Sota-ajan aarteet" (Poptori 2002) kuoro on mukana laulamassa nimikappaletta yhdessä Asemieskuoron kanssa. Tämä levy löytyy mm. HelMet-kirjaston kokoelmasta (pysyvä linkki http://luettelo.helmet.fi…
Tässä vielä muutama kirja näiden jo Helmet-haun ja Melindan kautta löytyneiden lisäksi:
- Lea Liinu Tajakka / Saattajat: novelleja
http://www.kiiltomato.net/lea-liinu-tajakka-saattajat/
- / Turun seudun omaishoitajat ja läheiset ry / Kaikki romut mitä elämästä irti lähti
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1608746
- Irma Kupiainen / Kivun kuvajainen hämärän ääriviiva : Omaisrunokirja
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AKupiainen_Irma
Peter Englundin vuonna 1989 suomeksi ilmestynyt Pultavan taistelua käsittelevä teos on nimeltään "Pultava" (suomentanut Seppo Hyrkäs, kustantanut Art House). Teosta löytyy useita kappaleita HelMet-kirjastoista. Saatavuustiedot voit tarkistaa alla olevasta linkistä HelMet-verkkokirjastoon.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Valitettavasti John Greenleaf Whittierin suomennettuja runoja ei löydy mistään kirjaston käytössä olevista tietokannoista yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Teoksessa: Maailman kirjallisuuden kultainen kirja III: englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (1933), löytyy runo Virteni (My Psalm) sivuilta 948-949.
Kyllä tulee. Voit valita ilmoituksen joko postitse, sähköpostitse tai tekstiviestinä.
Lisätietoja asiasta saat Vaski-kirjastojen sivuilta osoitteesta: https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Denise Rudbergin uutuusteos Elva änkors man ei ole vielä tullut kirjastoihin. Teoksen julkaisuajaksi on mainittu lokakuu, mutta jostain syystä teosta ei vielä ole saatu. Sitä on tilattu HelMet-kirjastojen kokoelmiin 13 nidettä, joten saatte teoksen heti ensimmäisten joukossa, kun se on luetteloitu ja valmisteltu lainauskuntoon.
Denise Rudbergin Elva änkors man HelMetissä
Viittasit EuroMOMO:n sivuilla oleviin tietoihin. Sivuilla on tosiaan aina välillä maininta, että Suomi (tai jokin muu maa) ei ole tietyllä viikolla toimittanut tietoja.
Koronavirusepidemian aikana Euroopassa nousi tarve seurata kuolleiden määrän kehitystä lähes reaaliaikaisesti. Euroopan unionin tilastotoimisto Eurostat lähestyi jäsenmaita ja pyysi niitä mahdollisuuksien mukaan osallistumaan vapaaehtoiseen viikoittaisten kuolleiden määrän tilaston tuottamiseen pandemian seurannan tueksi. Tilastokeskus on mukana tässä hankkeessa ja julkaisi keväästä 2020 lähtien kuolleiden viikoittaisen määrän kahden viikon viiveellä. Kahden viikon viive tilastossa johtui siitä, että tieto kuolemasta tallentuu Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämään…
Suljettujen asemien määrä vaikuttaa mahdolliselta, mutta käytöstä poistettujen rautateiden kilometrimäärä tuntuu suuruusluokaltaan omituisen isolta. Ehkä lukuun on tullut yksi ylimääräinen nolla?Vrt. esim.http://www.disused-stations.org.uk/sites.shtmlhttps://www.britannica.com/money/British-Railways
