Tätä Dominique Marfisin sävellystä Solenzara ei ole virallisesti Suomessa nuottina julkaistu, joten ei ihme, ettei ole löytynyt. Sattumalta on kuitenkin Musiikkiarkiston kokoelmassa valokopio jonkun tekemästä kaksisivuisesta nuottikäsikirjoituksesta, jossa ei ole mitään tekijätietoja. Tässäkin on vain melodia. Tästä voi kysellä tarkemmin p. (09) 757 0040, info@musiikkiarkisto.fi.
Heikki Poroila
Näyttäisi siltä, että tämä markkinatutkimus on vain ostettavissa oleva tietokanta ja tosiaan tuhansia maksava. WordCat-tietokanta ei löytänyt sitä mistään kirjastosta, ei myöskään Library of Congress-tietokanta.
Finna haulla löysin suomen kirjastoista saatavissa olevia markkinointitutkimuksia eri aloilta. Hakusanoina Global Industry Analysis Finna
Samoin Euroopan unionin kirjastosta löytyy tuloksia hakusanoilla Global Industry Analysis Size Share Growth Trends and Forecast 2020 - 2030 EC library
Google scholar -haulla löytyy myös kirjoja ja artikkeleita. https://scholar.google.com/scholar?hl=fi&as_sdt=0%2C5&q=global+marketing+researches&oq=global+…
Aloitteleville muusikoille on monenlaisia oppaita kirjastojen kokoelmissa. Tässä muutama suomenkielinen kirja, joihin kannattaa tutustua.
Artist ABC : avaa ikkunoita musiikin maailmaan / kirjoittajat Paulina Ahokas ym. T2 Promotions, 2004.
Karhumaa, Mika: Musiikki liiketoimintana. / Mika Karhumaa, Ida Lehtman, Jone Nikula. Teos, 2010.
Pokkinen, Lottaliina: Muusikon sopimusopas : tietokirja muusikoille, laulajille, artisteille ja alasta haaveileville. Tietosanoma, 2020.
Lisäksi aiheesta on tehty opinnäytetöitä, joita voi lukea PDF-tiedostona verkosta. Tässä yksi ehdotus luettavaksi:
Koivulahti, Samuli: Biisit rahaksi : laulaja-lauluntekijän lyhyt oppimäärä. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016091114167
Posliinileimoista löytyy muutamia kirjoja Piki-verkkokirjaston kauttakin. On olemassa esim. Emanuel Pochen teos Poslinsmärken från hela världen ja sama kirja myös englanniksi. Kirjoja voi hakea osoitteesta:
https://piki.finna.fi
Tarkan haun siasana-laatikkoon kannattaa kirjoittaa posliini ja muuttaa vaikka nimekelaatikko asiasanalaatikoksi ja kirjoittaa siihen leimat.
Raijas-Salo Kaarinan kirjoittamat teokset / artikkelit, jotka löytyivät Linda-, Helka-, Helmet -
aineistotietokannoista ja Arto- ja Aleksi- artikkelitietokannoista.
Keskiasteen yhteistyökysely : selvitys 9-luokkalaisten, lukiolaisten ja ammattioppilaitosten oppilaiden halukkuudesta valita oppiaineita muista oppilaitoksista, Helsingin kaupunki, 1994.
Projekteja ja prosesseja: Helsingin ala-asteen koulujen rehtoreiden näkemyksiä arvioinneista syksyllä 1997. Helsingin kaupunki, 1998.
"Älyn välähdyksiä" : tutkiva oppiminen kauneudenhoitoalan perustutkinnon psykologian opetuksessa. Psykologia 1 / 2003.
Raijas-Salon nimellä ei löytynyt pro gradu – tutkielmaa, mutta nimellä Raijas Kaarina löytyi seuraava opinnäyte: Informaation prosessoinnista…
Suomeksi aiheesta näyttää olevan aika niukasti tietoa. Hanna Matilaisen ”Mitä kummaa : opas kotimaiseen spekulatiiviseen fiktioon” on yksi harvoista tietokirjoista, joissa on jonkin verran tietoa paranormaalista romantiikasta. Siinä sivutaan myös hiukan yleisemmin spekulatiivisen fiktion historiaa. Paranormaalia romantiikkaa on käsitelty suomeksi myös muutamilla nettisivuilla:
http://vinttikamarissa.blogspot.fi/2013/07/paranormaali-romantiikka-mit…
http://www.elinarouhiainen.com/2012/07/paranormaalin-romantiikan-genre/
https://www.satakirjastot.fi/web/arena/vampyyreja-keijuja-ja-ihmissusia
Englanninkielisessä Wikipediassa on jonkin verran asiaa paranormaalista romantiikasta ja lähteitä aiheesta: http://en.wikipedia.org/wiki/…
Näköispainos Suomi Kartastosta vuodelta 1897-1915 löytyy pääkaupunkiseudulla Teknillisen korkeakoulun kirjastosta ja Helsingin yliopiston kirjaston eri toimipisteistä. Kartastoa ei voi lainata. Skannaamisesta voitte kysyä ao. kirjastoista, joiden yhteystiedot löytyvät osoitteista http://hul.helsinki.fi/hyk/tervetuloa/auki.html (Helsingin yliopiston kirjasto) ja http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/Yhteystiedot/ (Teknillinen korkeakoulu).
Korkeakoulukirjastoja on Suomessa niin vähän (alle 20 yksikköä), että suosittelen lähettämään kaikille sähköpostiviestin ja kysymään, ketkä kirjan haluavat. Onhan nimittäin todennäköistä, että kaupallisen kustantajan kirja on jo muutenkin kokoelmiin hankittu. Esimerkiksi teknillisen alan oppilaitoskirjastot tällaisen todennäköiset kyllä hankkivat. Toinen mahdollisuus on kylmästi postittaa kirja kaikkiin korkeakoulukirjastoihin. Näitten kaikkien yhteystiedot löytyvät kirjastot.fi:n sivulta https://www.kirjastot.fi/kirjastot/yliopistokirjastot.
Heikki Poroila
Valitettavasti Emily Dickinsonin runoa, joka alkaa rivillä "After great pain, a formal feeling comes - " (R. W. Franklinin numeroinnilla 372), ei ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Valitettavasti en onnistunut löytämään suomenkielisiä, aiheeseen liittyviä romaaneja.
Englanninkielisiä listauksia aihepiirin kirjallisuudesta löytyy, joskin niissäkin suurin osa teoksista on tietokirjoja ja muistelmia. Tässä joitakin:
Goodreads: https://www.goodreads.com/shelf/show/burlesque
Burlesque Moms -blogi: https://burlesquemoms.com/blog/burlesque-books-to-read/
Hei,
Klamydialta ei ole julkaistu yhtään nuottikirjaa. Yleisistä kirjastoista löytyy ainoastaan kitaranuotit/tabulatuurinuotit kappaleeseen Pienen pojan unelmaa. Tämä on nuottikokoelmassa: Kitararock. Suomirock.
Jannika B. ei ole myöskään julkaissut yhtään omaa nuottikirjaa, mutta hänen kappaleitaan löytyy seuraavasti nuottikokoelmista. Näissä nuotinnokset ovat yleensä varsin yksinkertaisia.
- Aamun takana (Pop tänään vol 9.)
- Itseni Herra (Suomipop naiset)
- Seuraavaan elämään (Suomipop naiset ja Bändibiisejä)
- Jääkausi (Hits 2014)
- En luovu susta koskaan (Hits 2018)
- Skumppalaulu (Pop tänään vol 6.)
- Siva (Pop tänään vol 4.)
- Riisu kokonaan (Pop tänään vol 7.)
FILIn tietokannan mukaan Eevan tyttäret on käännetty ruotsiksi, saksaksi, tsekiksi, liettuaksi, puolaksi ja unkariksi. Englanniksi kirjaa ei ole käännetty.
Vaasa julistettiin kaksikieliseksi kunnaksi, jossa suomi on enemmistön kielenä valtioneuvoston päätöksellä 337/1922 joulukuun 30. päivänä vuonna 1922. Päätöksen perustana olleen vuoden 1920 virallisen tilaston mukaan Kokkola määrittyi tässä vaiheessa vielä kaksikieliseksi kunnaksi, jossa enemmistön kielenä oli ruotsi. 20-luvun aikana suomenkieliset saivat kuitenkin lopullisesti kielellisen enemmistöaseman sielläkin; vuonna 1930 heitä oli väestöstä 53,4%. Vuoden 1931 alusta lukien kaupungin enemmistökieleksi määrättiinkin suomi.Vaasan kaupunginvaltuustossa suomenkieliset pääsivät enemmistöksi vasta vuonna 1945. Kunnallisessa elämässä suomen kieli olikin vielä pitkään "varsin säälittävässä asemassa", niin kuin nimimerkki Vaasalainen totesi…
Ei valitettavasti löydy, kyseistä kirjaa on hankittu vain Helsingin ja Espoon puolelle, mutta saat se kyllä varattua tai tilattua myös itsellesi Vantaalle. Katso saatavuustiedot aineistotietokannastamme http://www.libplussa. fi Jos teos on hyllyssä-tilassa, voit soittaa samantien ko. kirjastoon ja pyytää lähettämään sen käyttämääsi kirjastoon. Jos kirja on lainassa, voit tehdä siitä maksullisen varauksen (5mk) omassa kirjastossasi.
Sopivia asiasanoja ovat esim. huhut, juoruilu ja kansankertomukset. Koska läheskään kaikkia suullisesta kansanperinteestämme kertovia kirjoja ei ole asiasanoitettu näin tarkasti (esim. hakusanalla huhut ei montaakaan kirjaa löydy), kannattaa myös selailla kansanrunouden tutkimuksen luokkaan 86.21 kuuluvia kirjoja. Hyvän yleiskuvan asiasta saat esim. SKS:n julkaisemasta kirjasta nimeltä Kertomusperinne (1982).
Jokainen kirjasto- tai kirjastoyhtymä valitsee lainattavansa itsenäisesti, joten kovin helposti mummon runokoelmaa ei voi tarjota kaikille kirjastoille. Kirjastot.fi-sivuilla olevan Pienkustantajien uutuuksia -palstan kautta voi mainostaa kirjaa:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kustantajatiedotteet/
Voi myös yrittää päästä kaikki kirjastot tavoittaville Kirjavälityksen tai BTJ Kirjavälityksen listoille:
http://www.kirjavalitys.fi/
http://www.btj.fi/
Kirjaa voi tarjota myytäväksi myös suoraan valitsemiinsa kirjastoihin. Kunnankirjastojen yhteystiedot saa tarvittaessa kirjastot.fi:n toimitukselta:
http://www.kirjastot.fi/toimitus