Kuva taide –nimistä kirjaa ei löydy kirjastoista. Voisitko tarkoittaa Seppo Töyssyn kirjaa Kuvataide – visuaalisen kulttuurin käsikirja? Kirja näyttäisi olevan paikalla Järvenpään kirjastossa. Jos tämä ei ole etsimäsi, lähetätkö lisätietoja vaikka kirjan tekijästä, niin jatketaan selvitystä.
Hei,
valitettavasti tuota kysymääsi teosta ei Säkylän kunnankirjastossa ole.
Voit toki pyytää oman kotipaikkakuntasi kirjastoa hankkimaan sen sinulle kaukolainaksi. Kysymäsi teos näyttäisi olevan Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa tehty opinnäytetyö. Ammattikorkeakoulu laskuttaa kaukolainasta 7 € ja kaukolainan tilaajan tulee olla kirjasto. Tarkemmat tiedot saat varmasti oman kotipaikkakuntasi kirjastosta
Postimuseolla on alansa valokuva-, esine- ja kirjakokolema. http://www.posti.fi/postimuseo/kokoelmat/
Postimuseo sijaitsee Helsingin pääpostitalolla, Asema-aukio 5 H. Kuvia kylteistä kannattaa tiedustella sähköposti tai puhelimitse, yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.posti.fi/postimuseo/yhteystiedot/
Teologian tohtori ja pappi Juhani Rekola on kirjoittanut paljon. Kirjaston lähteiden kautta ei selvinnyt, mistä kirjasta etsimäsi lause on. Alla olevat Juhani Rekolan kirjat ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Ilo pimeydessä ; Beetlehem on kaikkialla ; Ruusumaanantainsta pääsiäisaamuun
- Ruusumaanantaista pääsiäisaamuun / Juhani Rekola
- Kuva uskon tulkkina
- Kadotetun paratiisin portilla : usko kirjallisuudessa
- Tämän elämän mieli
- Kuolemantanssi
- Beetlehem on kaikkialla
- Jokainen enkeli on pelottava
- Kuitenkin Jumala on
Hänen väitöskirjansa (Helsingin yliopisto, 1971) on luettavissa lukusalilainana:
- Traaginen Reinhold Schneiderin ajattelussa = Das Tragische bei Reinhold Schneider / Juhani Rekola…
Lauri Pohjanpäältä on käännetty ruotsiksi yksi kokoelmallinen runoja: Pilgrimerna (1954). Pohjanpään runoja on myös sävelletty, ja joitakin näistä on ruotsinnettu. Kiurun tupa ei kuitenkaan valitettavasti ole näiden käännösten joukossa.
Antal Vidan teoksen ”365 kalaa” (Ullmann 2007) mukaan kalatieteessä eli iktyologiassa kalat jaetaan kuuteen luokkaan: viiksiympyräsuiset, ympyräsuiset, rustokalat, koppapääkalat, viuhkaeväiset ja varsieväiset. Kukin luokka jaetaan lahkoihin ja heimoihin.
On vaikea tietää miksi juuri tätä kirjaa ei ole suomennettu. Netistä löytyy Tampereen yliopistossa v. 2013 tehty sivuainetutkielma nimeltä Suomennettavien kirjojen valintamenettelyt kustantajan ja suomentajan näkökulmista tarkasteltuna.https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/94750/GRADU-1387179428.pdf… Tutkielmasta löytynee tietoja kriteereistä, jotka vaikuttavat kirjan suomennospäätöksen tekemiseen.
Kyseessä on nettirunoilijana tutuksi tulleen Elina Salmisen runo. Tämän runon löydät esimerkiksi Salmisen Instagram-postauksesta, tai joistakin hänen sivuiltaan löytyvistä tuotteista.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy myös runsaasti lisää Salmisen runoja: Helmet - Elina Salminen
Lukupalat-sarjasta löytyy Anna Hallavan Liljan yksisarvitset -sarja. Vähän saman tyyppinen on Vuokko Hurmeen Eläinhoitola Pehmo.Alex T. Smithin runsaasti kuvitettu Kaarle-sarja on varsin hupaisaa luettavaa. Kirjat ovat noin 90-sivuisia, mutta teksti on väljää, kuten helppolukuisissa kirjoissa. Prinssejä ja prinsessoja esiintyy kirjassa Kaarle palatsissa, jossa Kaarle-koira ja hänen ystävänsä Lordi Nukkasukka joutuvat kuninkaallisiksi lastenvahdeiksi.Hilary McKayn Milla ja lohikäärme kertoo tytöstä, jonka huoneessa asuu lohikäärme. Tulta syöksevä ystävä on vanhempien mielestä liian hankala pitää kotona. Millasta kertoo myös kirja Mitä me tekisimme ilman Millaa.
Spinneri magazinen nettisivuilta löytyy tällainen tieto:
1.1.1971 tai sen jälkeen käyttöönotetun henkilöauton etuistuimilla tulee olla turvavyöt. 1.1.1981 tai sen jälkeen käyttöönotetun henkilöauton takaistuimillakin tulee olla turvavyöt, pois lukien sivulle ja/tai taaksepäin suunnatut istuimet, kuten myös tilapäisistuimet. Huomioitavaa on kuitenkin se, että jos autoon on jossain vaiheessa turvavyöt asennettu, ei niitä saa enää poistaa.
Henkilöauton kaikilla reunapaikoilla tulee olla kolmipistevyöt, edessä vieläpä “rullavyöt”; tämä koskee siis vain 1.1.1981 tai sen jälkeen käyttöönotettuja henkilöautoja. 1.1.1971 - 31.12.1980 käyttöönotetuissa henkilöautoissa riittävät ns. lantiovyöt myös etuistuimilla.
1.5.2006 alkaen Tieliikennelain 6.…
Valerio Zurlinin elokuvaa Ensimmäinen yö kanssasi (La Prima notte di quiete, 1972) ei valitettavasti löydy DVD-tallenteena Suomen kirjastoista. Elokuvasta ei olet tehty julkiseen levitykseen DVD-tallennetta. Myöskään elokuvasta tehtyä VHS-tallennetta ei ole lainattavissa.
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/125695
Nimelle Vicki ei ole virallista nimipäivää, mutta oheisen internet-sivuston kautta voi ehdottaa nimipäivättömille nimille sopivaa nimipäivää.
https://www.nimipaivat.fi/vicki.html
https://www.nimipaivat.fi/nimikone/
https://www.nimipaivat.fi/
Hei,
Norsujen syöksyhampaat kasvavat läpi elämän. Aikuisilla norsuilla kasvuvauhti voi olla 18 senttiä vuodessa.
Sille että norsut kasvaisivat läpi elämän, en ole löytänyt vahvistusta.
Lähde: https://tieku.fi/elaimet/kasvavatko-norsujen-syoksyhampaat-lapi-elaman
Nähtävästi tällaista tietoa ei ole löydettävissä. Tilastokeskuksen tilastoista ei löytynyt näin yksityiskohtaista tietoa. Kannattaa kuitenkin vielä kääntyä Traficomin puoleen, yhteystiedot https://www.traficom.fi/fi/asiakaspalvelu?group=ajoneuvojenrekister%C3%…
Kyseisen kaltainen kohtaus on voinut esiintyä eri käsikirjoitusversioissa ja se on saatettu kuvatakin, mutta koska se ei ole päätynyt elokuvan lopulliseen versioon, ei mahdollista asiakkaan esittäjääkään ole kreditoitu: Paha maa Elonetissä.
Kohtauksen teema paikantuu elokuvan alkupuolelle, missä Isto (Mikko Kouki) varastaa autoliikkeestä citymaasturin ja jota autoliikkeen omistaja Matikainen (Samuli Edelmann) myyjiensä kanssa sadattelee. Tämän jälkeen Hurskainen (Sulevi Peltola) saapuu Matikaisen luo keskustelemaan autonsa maksuaikataulusta.
"Veräjänpieli kaatuu, / kun hiukan koskettaa. / Pois jätkä kulkee, paatuu / ja polttaa tupakkaa." – Näin päättyy Einari Vuorelan runo Jätkän koti, kokoelmasta unhoituksen maa (1937).
