Näytelmä on suomennettu nimellä Muumipeikko kulisseissa, kääntäjä on Eila Maunu, julkaisuvuosi 1994 sekä nimellä Muumit kulisseissa, suomentaja Kirsi Kunnas. Jälkimmäistä on esitetty ainakin vuonna 2002 Helsingin kaupunginteatterissa. Muumipeikko kulisseissa -tekstiä saa tilata Näytelmät.fi -palvelun kautta, http://www.naytelmat.fi , jälkimmäistä pitäisi ehkä tiedustella joko kääntäjältä tai Kaupunginteatterista.
Vexi Salmi on suomentanut suuren osan "Troll i kulisserna"-laulunäytelmän lauluista. Suomennokset löytyvät "Muumilaakson laulukirjasta" (WSOY, 1994).
Näytelmää Muumipeikko ja pyrstötähti esitetään ainakin Tampereen Teatteri 2000:ssa, http://www.teatteri2000.fi/ . Heidän sivuillaan ei kerrota, kuka tekstin on kääntänyt tai…
Yhdistelmähaulla football ja yearbook maakuntakirjastojen yhteisluettelosta Mandasta löytyy kysymääsi nimekettä vuodelta 93/94, Rothmans football yearbook 83-, The European football yearbook 88-, The official football league yearbook 87-. Näitä löytyi esim. Lahdesta ja Tampereelta. Kaukolainapyynnön voit jättää omaan kirjastoosi.
Helsingin kaupunginkirjaston Kohtaamispaikassa voi siirtää videoita dvd:lle. Kaitafilmien siirrossa dvd:lle on käytettävä yksityisiä palveluja.
http://www.lib.hel.fi/kohtaamispaikka
Minulla on sinulle kaksi ehdotusta:
Lapsia eri maista 1-2 / kuvittanut Kristiina Forsell ; teksti: Ulla Ratia. Paletti, 1972
Molemmat osat ovat 14-sivuisia
Toinen ehdokas on sarja Lapsia eri maissa. Sarjan kirjojen tekstit on kirjoittanut Kirsi Kunnas, kuvitus Mance Post
Sarjan on julkaissut WSOY, 1973
Sarjan osat ovat vihkoja pahvikotelossa, vihkoissa on yhteensä 96 s.
Vihkojen nimekkeet: Afrikassa; Australiassa; Grönlannissa; Intiassa; Kiinassa & Perussa.
Jos asut Helsingin seudulla, voit tilata kirjat luettavaksi Kansalliskirjaston lukusaliin. Muuten voit yrittää tilata kirjoja oman kirjastosi kaukopalvelun kautta.
Kansalliskirjasto: http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut.html
Mikkelin seudulla ilmestyvä Länsi-Savo on luettavissa Kansalliskirjastossa mikrofilmattuna. Myös Mikkelin seudun viikkolehteä Viikkosia voi lukea Kansalliskirjastossa mikrofilmeiltä.
Tarkemmat tiedot voit tarkistaa kansallisbibliografia Fennicasta.
Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät kirjaston kotisivulta.
https://finna.fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/
http://digi.kansalliskirjasto.fi/
www.äänitearkisto.fi- sivustolla oli tieto, että Katri Helena Kalaoja on säveltänyt kappaleen Sinistä silkkiä ja sanoittanu Elina Kalenius.
Kyseinen kappale sisältyy Katri Helenan Anna mulla tähtitaivas levylle.
Tässä Museoviraston jutussa käsitellään myös Huvilakadun rakennusten historiaa. Mukana on myös kirjallisuusviitteitä.
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1551
Hakusanalla "Ullanlinna" löytyy monia alueesta kirjoitettuja teoksia. Voin suositella esimerkiksi seuraavia teoksia:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1848762?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1859250?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1916333?lang=fin
Esimerkiksi Ritva Virtasen sota-ajan sairaanhoitajia käsittelevässä väitöskirjassa todetaan, että sotasairaaloissa tärkeä työmuoto oli henkilökohtainen keskustelu ja potilaiden kokemusten ja huolien kuunteleminen. Muina toimintamuotoina olivat jumalanpalvelukset, hartaushetket osastoilla, raamattupiirit ja hengelliset juhlatilaisuudet. Sosiaalinen kuntoutus näkyi ryhmässä toimimisena erilaisten pelien, konserttien ja jopa elokuvissa käymisen keinoin. Potilaiden mielialaa nostettiin myös huumorilla ja hauskuuttamalla potilaita. Myös potilaiden kanssa tai puolesta rukoileminen katsottiin kuuluvan lottien velvollisuuksiin.
Käsillä olevassa aineistossa ei juurikaan nimetä tiettyjä rukouksia tai lauluja, mutta esim. iltarukouksenakin käytetty…
Voisiko kyseessä olla Tiina Eskolan ja Katri Vuorisen kirja Meidän perhe (Pieni karhu, 2016). Kirjan kuvituksena on Matti Lintusen valokuvia.Kirjassa esitellään vauva-, monilapsinen, kolmos-, yhden vanhemman perhe sekä ero-, vammais-, vastaanotto-, sijoituslapsi, adoptio-, romani-, sateenkaari-, maahanmuuttaja-, pakolais- ja kahden kulttuurin perhe.Kirjan tiedot Kirjasammossa:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auc09d60f6-e6af-4753-9002-c42c07e1c062
Suosittelen, että käväiset kirjastossa. Sieltä löytyy joitakin kirjoja, joissa käsitellään A. E. Nordenskiöldiä, myös henkilönä.
Tässä pari esimerkkiä: ”Suomalaiset Aasian-kävijät” / toim. Kerkko Hakulinen. Kirjayhtymä, 1980. ISBN 951-26-1876-1
”Matka-arkku : Suomalaisia tutkimusmatkailijoita” / toim. Markku Löytönen. SKS, 1989.
ISBN 951-717-561-2
Mielenkiintoinen on myös Nordenskiöldin itsensä kirjoittama ”Vegan matka Asian ja Europan ympäri ynnä historiallinen katsahdus pitkin Vanhan mailman pohjoisrannikkoa tehtyihin löytöretkiin.” Teoksessa on kaksi vankkaa osaa, jotka Otava julkaisi näköispainoksena v. 1980.
Niitä sinun tuskin kannattaa ryhtyä perusteellisemmin lukemaan, koska kielikin on vanhanaikaista. Mutta vilkaise ainakin, saat…
Kyseinen vihkonen näyttäisi olevan Kansalliskirjaston Kansalliskokoelmassa, josta sitä ei saa kotiin luettavaksi, mutta siihen voi tutustua paikan päällä lukusalissa.
Kannattaa siis mennä suoraan Kansalliskirjastoon: http://www.kansalliskirjasto.fi/
HelMet-kirjastoissa 50 sentin varausmaksu peritään jokaisesta varattavasta kirjasta. Jos siis tilaa samalla kertaa vaikkapa viisi kirjaa, joutuu maksamaan viidestä kirjasta eli 2,50 euroa. Lasten- ja nuortenosaston aineistosta ei kuitenkaan maksua peritä. Myös alle 18-vuotiaille varaukset ovat maksuttomia. Varausmaksu peritään varausta noudettaessa.
HelMet-verkkokirjastosta osoitteesta http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k kohdasta ”Aineiston varaaminen” löytyy lisää tietoja aineiston varaamisesta.
Muutama golf-aiheinen kirja löytyy Helmet haulla Golf ja rajaus kirjaan ja lasten kokoelmaan. Helmet hakutulos.
Niistä ehkä nuo Ressun golfkoulu / Charles M. Schulz ja Rakentajat kilpasilla : neljä hauskaa tarinaa / [suomentaja: Marja Helanen-Ahtola] sopisivat hänen ikäiselleen, mutta muitakin voi kokeilla.
Tai kenties katselette yhdessä aikuisten golf-opasta ja tarinoitte? Helmet hakutulos
Tarina on alunperin Aisopoksen faabeli eli opettavainen eläintarina Poika ja susi tai Poika joka huusi sutta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Poika_ja_susi
Satu löytyy esim. kirjasta Hanhiemon satuaarre ISBN 978-951-0-07699-6.
Suomen Pankin verkkosivuilla voi tutkia valuuttakursseja takavuosikymmeniltä https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/valuuttakurssit/taulukot/
Esimerkiksi päivämäärällä 2.1.1990 Ruotsin kruunun markkakeskikurssi oli 0,6528 ja vastaavasti 1.6.1990 0,6484.
Hei,
Tämä voisi olla Maria Gripeä, jolla on monessa kirjassa joku yliluonnollinen elementti. Todennäköisesti kysymäsi kirja lienee Vieras aikojen takaa, jossa on 13-v. Nora, muutto uuteen taloon ja kummittelu.
Itäsuomalaisissa sukunimissä -nen on vanha kollektiivijohdin, jolla on ilmaistu sukuun ja perheeseen kuulumista. Lisätietoa voit lukea alla olevista Kielikellon artikkeleista. LisätietoaMiksi Heikkisessä on -nen ja Mattilassa -la? https://kielikello.fi/miksi-heikkisess%C3%A4-on-nen-ja-mattilassa-la/Itä- ja länsisuomalaiset sukunimet https://kielikello.fi/ita-ja-lansisuomalaiset-sukunimet/Se tavallinen Virtanen https://kielikello.fi/se-tavallinen-virtanen/
Kysymäsi kappale löytyy ainakin kokoelmasta
Suomi POP 2005 (952-461-086-8). Uudenkaupungin kirjastossa on kaksi kappaletta, mutta molemmat ovat lainassa.
Voit varata nuotin puhelimitse tai
sähköpostilla. Varausmaksu on 1E.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on maksuton.
En löytänyt tietoja sarvikaisista kirjastossa käytössä olevista tietolähteistä. Ehdotamme tutustumista seuraavaan HelMet -kirjastosta löytyvään teokseen: Kiiski, Timo: Talotarinoita Suomesta : asumisen arkea ja juhlaa valokuvin ja tarinoin. Karisto, 2006. Ehkä tuossa teoksessa on jotain myös sarvikaisista. Kysy kirjastosta teosta.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla on tiedonhakupalveluita joita voi käyttää alla näkyvien yhteystietojen kautta. Tiedän että siellä on kerätty myös rakentamiseen liittyvää perinnettä. Olen lähes varma että sieltä löytyy tietoja myös sarvikaisista. Heille voi lähettää kysymyksen seuraavaan sähköpostiosoitteeseen:
kansanrunousarkisto@finlit.fi,
Heiltä voi kysyä myös puhelimitse
- kirjaston tietopalvelu 0201…
Enkelit taivaan -kirjan kansikuvana on käytetty osaa 1300-luvun lopulta peräisin olevan tuntemattoman, otaksuttavasti englantilaisen tai ranskalaisen taiteilijan maalauksesta, joka on oikeanpuoleinen paneeli ns. Wiltonin diptyykissä. Maalauksen valmistumisvuosi on epäselvä, mutta siihen sisältyvä heraldiikka osoittaa, että se on maalattu vuoden 1395 jälkeen. Diptyykin vasemmassa paneelissa nähdään kuningas Rikhard II kolmen suojeluspyhimyksensä kanssa, minkä vuoksi on otaksuttu, että maalaus on tehty ennen kuin Rikhard syöstiin vallasta vuonna 1399.
Lähde:
Hugh Honour & John Fleming, Maailman taiteen historia
Kuva Wiltonin diptyykistä, joka on nykyään National Galleryssa Lontoossa:
http://www.nationalgallery.org.uk/paintings/english-or…
