Kyseessä on vuonna 1985 ilmestynyt Markku Vuorisen toimittama kirja Kyösti Erkinkorvesta. Se löytyy Vaasan kaupunginkirjaston laitoskirjastoista. Katso osoitteesta http://lib.vaasa.fi/webprimas/fin/connect.htm.
Oulun kaupungin historia -teoksissa (osat 2-5) on varsin seikkaperäisesti selostettu myös Oulun kaupungin huoltotoimen ja siis myös kunnalliskotien historiaa:
2. osa: vuodet 1721-1809, kirj. Aimo Halila, 1953
3. osa: vuodet 1809-1856, kirj. Kustaa Hautala, 1975
4. osa: vuodet 1856-1918, kirj. Kustaa Hautala, 1976
5. osa: vuodet 1918-1945, kirj. Kustaa Hautala, 1982
6. osa: vuodet 1945-1990, kirj. Turo Manninen, 1995
Teoksia kannattaa kysyä lähimmästä kaupungin- tai kunnankirjastosta!
Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokannasta http://www.turku.fi/vaski saa esiin myös tekijän mukaisen listan, jos tulosjoukko on alle 500. Esimerkkihakuna annan seuraavan:
valitse tekijä-valikosta luokka ja kirjoita 84.2 (=aikuisten romaanit)
valitse aineistolajiksi valikosta äänikirjaCD
valitse kieleksi suomi
valitse kirjallisuudenlajiksi kaunokirjallisuus
valitse julkaisuvuosien väli 2000-2009
valitse kirjastoksi Turku ja paina hae
Tällä haulla saa alle 500 äänikirjaa ja voitte laittaa ne tekijän mukaiseen järjestykseen sivun ylälaidassa olevasta kohdasta Järjestys valitsemalla Sijainti. Kannattaa myös valita siitä vierestä Luettelomuoto, joka on tulostukseen sopiva.
Valitettavasti tälläkin haulla tulee eri Vaski-kirjastojen erilaisten…
Ulkoministeriön matkustustietojen mukaan Ukraina on myöntänyt viisumivapauden EU-kansalaisille, mikäli maassa oleskelu kestää alle 90 vuorokautta.
Przemyslin kaupungista löytyy muun muassa itävalta-unkarilainen linnoitus, jota piiritettiin syksystä 1914 kevääseen 1915. Lisäksi kaupungista löytyy piiritykseen liittyvä 1. maailmansodan aikainen sotilashautausmaa.
Lvivin kaupungista löytyy muun muassa asemuseo.
Lisätietoja kaupunkien matkailusivuilta:
http://www.przemysl.pl/english/549/558/
http://www.inlviv.info/travel/museums-part-1/
Kyllä on. Elokuva on Timon ja Pumba: makumatka Eiffelistä itään. Esitys alkaa klo 13.00. Seuraavat syksyn elokuvat ovat:
Ti 11.10. klo 13.00 Pikku jääkarhu 2
ti 8.11. klo 13.00 Topi ja Tessu
ti 13.12. klo 13.00 Nalle Puhin joulu
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy seuraava teos, joka käsittelee palveluiden tuotteistamista: Sipilä, Jorma Asiantuntijapalvelujen tuotteistaminen, WSOY, 1996, Ekonomia.
Saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi) tai oman kotikuntasi kirjaston kokoelmatietokannasta. Lisäksi kannattaa - jos mahdollista - käyttää hyväkseen oman oppilaitoksen kirjastoa tai Helsingin Kauppakorkeakoulun kirjastoa http://helecon.hkkk.fi/kirjasto/
Ilman kuvaa tällaiseen kysymykseen vastaaminen on lähinnä arvailua, mutta ainakin rautayrtin (riippuverbena) punakukkainen lajike (muitakin värejä tunnetaan) täyttää mielestäni aika hyvin kuvaillut ominaisuudet.
Heikki Poroila
Kiitos kysymyksestäsi!
Suosikkikirjailijoitasi ovat Margaret Atwood ja Virginia Woolf ja toivoit käännöskirjallisuusvinkkejä. Rivien välistä luen, että saatat pitää tieteiskirjallisuudesta ehkä dystopioista mutta myös klassisesta ja laadukkaasta kaunokirjallisuudesta.
Mieleen tuli montakin kirjailijaa ja kirjaa mutta lähdin etsimään laadukasta ja ehkä lempikirjailijoidesi ajatusmaailmaan tai tyyliin sopivaa kirjallisuutta.
Kirjaston www.helmet.fi tietokannasta pääset kurkistamaan kirjojen kuvaluita tarkemmin kun kirjoitat hakukenttään kirjailijan nimen ja klikkaat listauksesta teoksen kansikuvaa.
Näitä kirjailijoita suosittelisin ”Atwoodin ja Woolfin hengessä”, lisänä esimerkkiteos mutta katso myös muita kirjailijoiden teoksia…
Voit tulostaa A4-kokoisia tulosteita lähes kaikissa Helmet-alueen kirjastoissa. Espoon ja Vantaan kirjastoissa tulostus on maksutonta mutta tietyin rajoituksin. Helsingin kirjastoissa asiakas saa viisi maksutonta tulostetta kolmen kuukauden jaksoissa. Muutoin se maksaa 0,40 €/sivu.
Lisätietoja tulostamisesta Helsingin kirjastoissa:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vuosaaren_kirjasto/Itsepalvelu_ja_mobiilitulostus(160146)
Tulostusohjeet Vantaan kirjastoissa:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pointin_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Tulostus_ja_kopiointi_Vantaan_kirjastois(167162)
Tietoa tulostamisesta Espoon kirjastoissa saa kunkin kirjaston Helmet-sivuilta palvelut-osiosta.
Kaivattu kohta löytyy kolmannen näytöksen kuudennesta kohtauksesta. Otto Mannisen (WSOY 1959) suomennos Célimènen virkkeestä kuuluu näin: "Alceste, mun täytyy pikkuinen kirje piirtää, sitä syyllä ei millään tuonnemmaks sovi siirtää; te neitiä huvittakaa, hän on mielellään epäkohteliaisuuden anteeks antava tään."
Kissoista on Pikikirjastoissa monenlaisia dvd-levyjä. Näistä on osa elokuvia, kaunokirjoja ja satuja, tietosisältöisiä dvd:tä on myös, jos etsit juuri sellaisia. Niitä on erilaisista rotukissoista, kotikissasta, kissanpennuista.
Suloiset kissanpennut, Pan Vision 2009.
Kotikissa, dvd Pan Vision 2007.
Täällä kirjastossa emme valitettavasti ole pystyneet löytämään vastausta kysymyykseesi, joten ehdotan että käännyt Kotimaisten kielten keskuksen puoleen https://www.kotus.fi/
Kirjoja on suomennettu vain 7.osaan asti. Niitä voi löytyä ihan kirjastosta. Ainakin Eepos-alueen kirjastoista löytyvät nämä seitsemän osaa. Adlibriksestä voit ostaa ne äänikirjana tai e-kirjana. Muuten kirjoja todennäköisesti löytyy kirpputoreilta ja Antikvaarista.
Etsimäsi runo löytyy Kaplinskin runokokoelmasta "Rukous, mantra, runo" sivulta 9 (julk. Nihil Interit v. 1996). Runolla ei ole nimeä, se alkaa sanoilla "Pyykkiä ei saa koskaan pestyksi."
Kielitaitolain mukaan niiden valtion työntekijöiden, joilta edellytetään korkeakoulututkintoa, on osattava molempia kotimaisia kieliä (suomea ja ruotsia) tietyn tasoisesti. Tämä koskee myös valtion kirjastoissa työskenteleviä. Kuntien kirjastoissa kunnat voivat päättää kielitaitovaatimukset itse. Usein ainakin kaksikielisissä kunnissa on osattava sekä suomea että ruotsia. Kielitaitolaki eli Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta löytyy valtion säädöstietopankki Finlexistä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424
Joihinkin kirjaston tehtäviin voidaan edellyttää myös jonkin muun kielen taitoa. Kaikkien kielten osaamisesta on kirjastotyössä kuitenkin hyötyä. Asiakkaat puhuvat monia kieliä, ja myös kirjoja…
Kyseinen kohta on William Shakespearen näytelmän King Richard III viidennen näytöksen neljännestä kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1897 tämä lausahdus kuuluu näin:
"Heiton varassa on henki,
Ma tahdon nähdä, miten arpa lankee."
Matti Rossi suomensi näytelmän vuonna 1968. Saat hänen suomennoksensa kyseisestä kohdasta sähköpostiisi.
http://shakespeare.mit.edu/richardiii/full.html
http://www.gutenberg.org/cache/epub/37835/pg37835-images.html
Shakespeare, William: Rikhard III (suom. Matti Rossi, Tammi, 1968)
Seuraavassa luettelossa on muutamia Afrikan ja Aasian maiden kulttuureja ja uskontoja esitteleviä teoksia. Ne käsittelevät myös jossain määrin mystiikkaa ja noituutta. - Maailmankulttuurien aikakirja, Taikaratsu-satutapahtuma 5 - Kuuletko rummun kutsun?, Varto, Juha: Ihmisen tie 2 - " kolmas maailma", Itämaiden mytologia, Arvoituksellinen itä, Knappert, Jan: Taikaeläimiä ja pahoja henkiä, Cotterell, Arthur: Maailman myytit ja tarut.
Hei!
Pahoittelut, että vastaus tulee myöhässä. Meillä ei kyseistä teosta löytynyt omasta valikoimasta, joten jouduimme tilaamaan sen toisesta kirjastosta.
Kysymäsi sitaatti menee alkuperäisteoksessa seuraavasti:
All of this is also the world, also constitutes forces to which one might feel compelled or obliged.
Tässä taas alkuperäiskielellä edellistä lainausta edeltävä sitaatti:
This makes sense, in that aesthetic care is of a different order from other forms of care. It appears not to care directly for others because it doesn't. Aesthetic care entails caring about other things, such as paper quality, pigment, gravity, oxidization, chance, pattern, the dead, and the unborn.
Yleisen kirjaston puolella ei näin spesifiä tutkimusaineistoa näytä juuri olevan, muutenkin tieteellistä kirjallisuutta hankitaan yleisiin kirjastoihin aika vähän.
Haeskelimme siis yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta ja Otaniemen kampusalueen Teemu-tietokannasta. Laajalla hakusanalla 'mobiililaitteet' hakemalla ei näistäkään löytynyt kovin laajasti viitteitä. Kannattaa kuitenkin tarkistaa nämä niukaksikin jäävät viitteet, katso alla:
http://finna.fi
https://finna.fi
Kannattaa myös hakea artikkelitietokannoista, josko aiheesta olisi kirjoitettu artikkeleita. Apua artikkelitietokantojen käyttöön saat vaikkapa oppilaitoksesi kirjastosta tai jos et ole opiskelija, niin tekniikan alan korkeakoulukirjastoista, joista varmasti…
