Valitettavasti meillä ei ole Pirkko Lokan tämänhetkisiä yhteystietoja.
Paras arvaus aloituspaikasta häntä jäljittäessä olisi minullakin ollut WSOY:n arkistot.
Helmet haun mukaan hän on suomentanut Wilbur Smithin Ukkosen kumun Otavalle 2012 ja Anais Ninin Pikkulinnut Gummerukselle 2005. Kenties näistäkin kustantomoista voisi kysellä Lokan yhteystietoja.
Hei,Tämä voisi olla SanomaPron Wow!. 5, Study book : the famous four, jossa on päähenkilöinä neljä lasta. Finna.fi-verkkosivuston hakutulosten [Wow!. 5] mukaan varhaisimmat versiot teoksesta ovat vuodelta 2005. Minulla ei ole saatavilla teosta, joten en voi täysin varmistaa onko kyseessä tarkoittamasi oppikirja.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistotietokannasta löytyy runsaasti kirjallisuutta burn outista l. uupumuksesta vuosilta 1996-2006, muun muassa seuraavat teokset:
-Vartiovaara, Ilkka: Burnoutista jaksamiseen: aika itkeä, aika iloita, Otava, 1996
- Koivisto, Kari: Tunnista ja torju työuupumus, Yrityskirjat, 2001
- Työssä jatkaminen ja työssä jatkamisen tukeminen kunta-alalla : Kuntatyö 2010 -tutkimus / Pauli Forma, Janne Väänänen (toim.), Kuntien eläkevakuutus, 2004
- Kalimo, Raija: Työuupumus Suomen työikäisellä, Työterveyslaitos, 1997
- Merikallio, Annukka: Unohtuiko inhimillisyys :ehkäise uupumus, Kauppakaari, 2001
- Voiman lähteet : työn voimavarojen abc / Jari Hakanen .. [et al.], Työterveyslaitos, 1999…
Kokkolan kaupunginkirjaston pääkirjastossa voit katsoa ko. uutispätkän. Meillä on täällä kuusi varattavaa tietokonetta ja kolme 30 minuutin pikakonetta. Tietokoneen voit halutessasi varata neuvonnasta, puh. (06) 8289 561. Myös kuulokkeet voit lainata neuvonnasta.
Oletan, että tarkoitat koulun oppimisympäristöä. Tässä muutamia artikkeliviitteitä aiheesta:
Opetushallitus otti kantaa turvatyöryhmän muistioon
Spektri 2000 : 3, s. 40-41
Koppinen, Marja-Leena: Sisäinen turvallisuus - oppimisen perusta
Ryhmätyö 1995 : 1 ; s. 9-14
Linnakylä, Pirjo: Oppilaiden profiloituminen kouluviihtyvyyden arvioinnissa
Kasvatus 1997 : 2, s. 112-127, 201
Leppänen, Maija: Suullista ilmaisua turvallisessa ympäristössä
Virke 2001 : 2, s. 12-13
Laaksola, Hannu: Kunnilla vastuu koulun turvallisuudesta
Opettaja 2000 : 38, s. 12-13
Ängeslevä, Minna: Silmät ja sydän auki
Opettaja 2001 : 3, s. 8-12
Gerkman-Kemppainen, Kristiina: Turvaa elämysten voimalla Torniossa
Opettaja 1999 : 23, s. 36
Ängeslevä, Minna: Vastuu on harkintaa…
Runoilija on Neuvosto-Karjalan suomenkielisiin lyyrikoihin kuulunut oululaissyntyinen Ahti Liedes. Hei, sanat! -runo ilmestyi ensimmäisen kerran Punalippu-lehden numerossa 7/1971 Liedeksen Neuvostoliitossa käyttämällä pseudonyymillä Ahvo Lies. Se sisältyy myös Kustannusosakeyhtiö Pohjoisen vuonna 1982 julkaisemaan Liedeksen runoista koottuun valikoimaan Teille, ihmiset.
Napoleonista tai häneen liittyviä romaaneja:
-Operaatio Napoleon — Waterloosta Washingtoniin, kirj. Jan-Henrik Merihonka (Minerva, 2012)
-Loimu ja lumi, kirj. Harri Tapper (Atena, 2012)
-Desiree, kirj. Annemarie Selinko (Tammi, 1957)
Baijerin kuninkaasta Ludwigista ei löytynyt ikävä kyllä kaunokirjallisuutta, mutta Baijerin kuningas Ludvig I:sta on maininta teoksessa Kuninkaallisia rakkaustarinoita, kirj. Gill Paul (Tammi, 2016). Samassa tietokirjassa on myös Napoleonista. Napoleonista on myös paljon muuta tietokirjallisuutta.
Pääkaupunkiseudun (Espoo, Helsinki, Vantaa ja Kauniainen) kirjalainoja ei voi toistaiseksi uusia netin kautta. Olemme uusimassa kirjastojärjestelmäämme ja tämä palvelu tulee käyttöön aikaisintaan vuonna 2002. Lainoja voi uusia puhelimitse ma-pe 12-18 puh. 0600-060504, 5,80 mk/min+ppm.
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu eikä Richard Burnsin runoja muutenkaan. Ainakaan Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta osoitteessa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ ei tunne ainoatakaan Richard Burnsin runoa, eikä niistä löytynyt mainintaa muistakaan tutkimistani tietokannoista.
Aina on toki mahdollista, että suomennos olisi ilmestynyt jossakin julkaisussa, jota ei ole luetteloitu käännösrunotietokantaan tai muihinkaan tietokantoihin. Todennäköistä kuitenkin on, ettei tuosta runosta ole suomennosta.
Lopputyösi aihe muurahaishappomarkkinat USA:ssa ja Kanadassa on niin spesiaali, että on parasta tutustua tieteellisten kirjastojen ja Kemiran käytössä oleviin tietokantoihin. Oulun yliopiston kirjaston http://www.kirjasto.oulu.fi/ sivuilla on esitelty heidän käytössään olevat tietokannat sekä yleisesti että oppialoittain, kuten prosesstitekniikka ja kemia. Lisäksi sivulla on tietoa mm. elektronisista julkaisuista.
Internetistä löytyi altavistan kautta seuraava tietokanta: http://strategis.ic.gc.ca/sc_ecnmy/engdoc/homepage.html , josta löytyy teollisuustilastoja Kanadasta ja USA:sta.
Tarkoitatko Pasilan kirjaston karttoja? Kirjastoissa on mm. ulkoilu-, matkailu- ja opaskarttoja. Alla linkki Helmetin sivuille karttaluetteloon:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skartat%20__Ff%3Afacetmediatype%3A2%3A2%3AKartta%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Pasilassa on ollut myös Karttakeskuksen Karttakauppa. Nykyään tuotteet ostetaan suoraan karttakauppa.fi:stä:
https://www.karttakauppa.fi/fi/
Knakaanpään kirjastossa oli tosiaan joulutauko 24.12.-27.12.2020
Nyt kirjasto on taas auki varausten noutoa varten ma-ke klo 10-18 ja to klo 10-15 (aattopäivä)
Kirjaston aukioloajat löytyvät netistä http://kirjasto.kankaanpaa.fi/ tai niitä voi tiedustella kirjaston puhelinpalvelusta 044 577 2421
Suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutoksia käsitteleviä tutkimuksia on ilmestynyt mahtava määrä, jopa maatalouden ja maatalouspolitiikan kehitystä 1960-luvulta näihin aikoihin valottavia, joten tämä on vain pintahipaisu. Tietoa löytyy sekä kirjoista että Internetistä: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/AGRONET , http://64.233.183.104/search?q=cache:a1ONSE3sxOkJ:www3.hamk.fi/kirjasto…
http://64.233.183.104/search?q=cache:JJb_spza94wJ:www.tiedekirjasto.hel…
http://64.233.183.104/search?q=cache:KnMR4tX6OOMJ:www.kunnat.net/k_peru…
Kirjoja löytyy runsaasti yleisistä kirjastoistakin, esimerkiksi HelMet-kirjastoista: Suomalaisen kirjallisuuden seura on toimittanut tänä vuonna Sirkka-Liisa Rannan kulttuurihistoriallisen teoksen Hellettä,…
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta voi hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä, www.helmet.fi, käyttämällä hakutapaa sanahaku. Hakulaatikkoon voi kirjoittaa hakusanat pihat suunnittelu. Hakua voi haluttaessa rajata kielen mukaan valitsemalla valikosta halutun kielen, esim. suomi. Kirjastoon tulee myös lehtiä, joista voisi löytyä tietoa aiheesta. Lehtiä voi hakea HelMetistä aihe-hakua käyttämällä, hakusanalla puutarhanhoito ja rajaamalla materiaalityypiksi lehdet. Näin löytyy mm. lehdet Viherpiha ja Kotipuutarha. Aiheesta voisi löytyä tietoa myös rakentamista käsittelevistä lehdistä (aihe-haku rakentaminen, materiaali lehdet), esim. lehdestä Luomurakentaja. Internetistä aiheesta voi etsiä tietoa esim. osoitteesta…
Sinun kannattaa aina katsoa ajantasainen tieto suoraan HelMet-tietokannasta, koska tilannehan muuttuu koko ajan. Kirjoitat vain hakulaatikkoon kirjan nimen ja haet sillä kirjan tiedot esille.
Tällä hetkellä Kolmetoista kirousta on hyllyssä näissä kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Kolmetoista salaisuutta ei tällä hetkellä ole hyllyssä missään kirjastossa, vaan siitä on varausjonoa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skolmetoista%20salaisuutta__…
Hei,
Kirjastojen kotiseutukokoelmat ovat ns. suljettuja kokoelmia, joten niihin tutustuakseen pitää tulla paikanpäälle kyseiseen kirjastoon. Kotiseutukokelman aineistoa ei lainata vaan se on ainoastaan lukusali käytössä. Haluamanne teoksen saatte pyytämällä sitä henkilökunnalta luettavaksi. Monissa kirjastoissa on mahdollista myös ottaa valokopioita.
Tuomas Salste on tehnyt kaavion sukulaisten nimityksistä:
http://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Wikipedian artikkelista löytyy lista sukulaissuhteista ja nimityksistä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukulainen
Rahialan kirja kertoo yleensä suvusta ja sukulaisuudesta:
Rahiala, Kari: Meidän suvun voima, 1999.
Kielitoimiston sanakirjasta voit tarkistaa sanojen merkityksen:
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Sukulaissanojen alkuperästä ja esiintyvyydestä löytyy tietoa etymologisista sanakirjoista:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja, osat 1-3
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2013
Näissä hieman vanhemmissa teoksissa tarkastellaan sukulaisnimistöä, molemmat löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston…
