Kirjaa on tilattu Lahden kaupunginkirjastoon 8 kpl ja siitä on jo 11 varaustakin. Voitte seurata kirjan tilannetta nettikirjaston sivulta: http://nettikirjasto.lahti.fi/.
Marianne Curleyn kotisivu, http://www.mariannecurley.com/ , on tällä hetkellä poissa käytöstä, eikä kustantajan sivuilla ollut tietoa, joten tähän kysymykseen ei valitettavasti löytynyt vastausta. Sinun kannattaa käydä kirjailijan kotisivuilla katsomassa myöhemmin, löytyisikö sieltä tietoa asiasta tai mahdollisesti kirjailijan yhteystiedot. Voisit etsiä seuraavasta fanisivusta vaikka keskustelupalstaa, jos vaikka joku olisi asiaa jo selvittänyt, http://www.artisticchardon.com/om/ .
Ilmeisesti Patricia Smith Churchlandin muita teoksia ei ole suomennettu ei myöskään hänen haastatteluitaan. Terra Cognita -kustantamo, joka julkaisi Neurofilosofia-teoksen, kertoi, että ainakaan heillä ei ole suunnitelmia kirjailijan muiden teosten suomentamiseksi.
Joensuu ei ole paljon kertonut lapsuudestaan. Se on kuulemma ollut turvaton.
"– Isä ei kelvannut tai riittänyt itselleen, ja ymmärrän kyllä, miksi hän tunsi niin. Hänellä oli ikävä lapsuus, jossa hän koki henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Se oli rikkonut pienen pojan pahoin." Kertoo tytär Anu Harkki https://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/isansa_hylkaama_anu_harkki_vaitonaisuus_valillamme_oli_jarjetonta_ja
Lieneekö kyse lähdeviitteestä eli viittauksesta johonkin kirjaan tai muuhun julkaisuun? Lähdeviitteiden aitoudesta ei valitettavasti voi vakuuttua täysin muuta kuin hankkimalla käsiinsä tuon lähteen ja tarkistamalla, sanooko se todella niin kuin siihen viittaavassa teoksessa väitetään. Tietysti välillisesti voi päätellä jotakin siitä, jos lähdeväite kuulostaa aivan poskettomalta.
On myös mahdollista katsoa, mahtaako lähdettä olla lainkaan olemassa. Esimerkiksi lähes kaikki Suomessa julkaistut painetut teokset löytyvät Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi. Jos lähteeksi väitettyä teosta, joka ei ole aivan uunituore ja tavallisen kustantajan julkaisema, ei löydy Fennica-tietokannasta, voi alkaa jo vähän epäillä, lieneekö muista…
Helsingin kaupunginkirjastossa on käytössä Millennium-kirjastojärjestelmä, jonka osa HelMet-aineistohaku on.
Millenniumin ja HelMetin toimittaja on amerikkalainen Innovative Interfaces (www.iii.com). HelMet-aineistohaun ulkoasun suunnitteluun on osallistunut graafikko Sampo Mäkelä.
Millennium-järjestelmä ei ole käytössä muissa Suomen kirjastoissa, mutta esim. Ruotsista ja Virosta löytyy järjestelmän käyttäjiä.
Dixit : Opetushallituksen tiedotus- ja keskustelufoorumin julkaisut vuosilta 1991-1993 löytyvät Varastokirjastosta.
Voit saada niitä lainaksi kirjastomme kaukopalvelun kautta. Voit pyytää myös kopiot tietyistä sivuista tai artikkeleista. Kaukolainatilauksen voit tehdä kirjaston verkkosivulla https://kirjasto.vaasa.fi/kaukolainat?refId=aCMNTK&culture=fi tai kirjaston toimipisteissä. Lisätietoja: kaukopalvelu@vaasa.fi
Suomen elokuvasäätiöltä saadun tilaston mukaan esimerkiksi vuonna 2020 julkaistiin kotimaisia DVD-julkaisuja 1399 kappaletta ja Bluray-julkaisuja 140 kappaletta.
Suhdeluku on siis selkeästi DVD-voittoinen. Erilaisten tallenteiden osuus markkinoilla on kuitenkin ylipäätään laskemaan päin muun muassa suoratoistopalveluiden kasvun myötä.
Vuosittaisia julkaisutilastoja löytyy Suomen elokuvasäätiön Elokuvavuosi-julkaisuista.
Lisätietoja DVD- ja Bluray-julkaisujen määristä on saatavana Suomen elokuvasäätiöltä tai Tilastokeskuksen kautta.
TEKIJÄ Moberg, Vilhelm, kirjoittaja
TEOS Maastamuuttajat. 7 : Viimeinen kirje Ruotsiin / Vilhelm Moberg ; suom. Sinikka Kallio
Julkaisutiedot Helsinki : Otava, 1975
ULKOASU 316 sivua
Maastamuuttajien-sarjan viimeisessä, seitsemännessä, osassa kuvataan 17.8.1862 Minnesotassa puhjennutta intiaanisotaa. Sodassa kuoli toista tuhatta valkoista uudisasukasta. Sodassa kuolleitten intiaanien määrää ei tiedätä, mutta 38 intiaania hirtettiin Mankatossa 26. joulukuuta 1862
Elyne Mitchellin Thowra, hopeaharja on kirjoitettu hevosen näkökulmasta, https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyisiko-tata-kautta-vinkkia-kirjastaPetra Weckmanin ja Evo Mannerheim Weckmanin kirjoittamassa Petran paras ystävä -teoksessa Petra käy krjeenvaihtoa hevosen kanssa, tosin mummo kirjoittaa hevosen kirjeet, https://www.kirjastot.fi/kysy/etsin-lapsuuteni-lasten-nuortenkirjaa-jossaKollegat vinkkasivat pari kirjaa, joissa heidän muistaakseen on myös hevonen kertojien joukossa: Angela Dorseyn Hevosenkeli-sarja, Mary Elwyn Patchettin Villiori-sarja, Jukka Parkkisen Aavehevoset ja .Michael Morpurgon Sotahevonen.Vanhaan vastauksemme on koottu kivoja hevoskirjoja, vaikkakaan niissä hevonen ei ole kertojana, https://www.kirjastot.fi/kysy/nuorena…
Hei!
En löytänyt Hämeenlinnan seudun kirjastoista kirjaa aiheesta. Internetin Google-haussa löytyy useita linkkejä fraktuuralla kirjoitetuista aakkosista, hakusanalla fraktuura. Wikipedian teksti, jossa on luettelo fraktuura-aakkosista on osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Fraktuura,
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Sininen kirja -vuosikirjoja löytyy kattavimmin Varastokirjastosta, josta niitä voi tilata kaukolainaksi omaan kirjastoon. Lisätietoa kaukopalvelusta löytyy Kouvolan kirjastossa löytyy osoitteesta : https://www.kyyti.fi/palvelut/kaukolainaus.
Terveyskirjaston artikkelissa todetaan, että mittausta edeltävän puolen tunnin aikana vältetään raskasta liikuntaa, tupakointia ja kofeiinipitoisten juomien nauttimista (kahvi, tee, kolajuomat).
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Myös Ylen artikkelissa todetaan, että kahvi nostaa verenpainetta
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/05/28/verenpaineen-mittaus-ja-kahvi
Hei!
Kirkes-kirjastoista löytyy paljon erilaisia esineitä, mutta verenpainemittaria ei ole lainattavana.
https://kirkes.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FPhysicalObject%2F%22&limit=20
Linkistä löytyy kaikki Kirkes-kirjastojen esineet.
Kyllä se valitettavasti ihan totta on, ettei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy Sueden videoita. Se johtuu todennäköisesti siitä, etteivät tuottajat liene niitä meille edes tarjonneet. Käytettävissäni olevista tietokannoista en pysty tarkastamaan, onko niitä ylipäänsä myytävänäkään, mutta ehkä ei, sillä niitä ei Manda-tietokannan mukaan ole Suomen muissakaan maakuntakirjastoissa. Mutta mikäli niitä jatkossa hankittavaksemme tarjotaan, pyrimme pitämään toiveesi mielessä.
Larin-Kyöstin mukaelma Valge Daam -legendasta sisältyy hänen teokseensa Uusia balladeja ja legendoja (1934). Mukaelma on nimeltään Valkea neitsyt : Legenda tuomioherrasta ja Mirga neitseestä. Voit lukea legendan Valkeasta neitsyestä Kansalliskirjaston digitoimasta Larin-Kyöstin Uusia balladeja ja legendoja -teoksesta (linkki alla). httpshttps://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923155?term=VALKEA%20NE…https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1923155?term=VALKEA%20NEITSYT&page=1https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1362806?sid=5145778475
Kustaa Vilkunan Etunimet-teoksen mukaan Lydia tai Lyydia tarkoittaa Kreikan lyydialaista. Purppuranmyyjä, Paavalin käännyttämä Lyydia oli Euroopan ensimmäinen kristitty. Lydia ja Lyydia ovat olleet melko yleisiä etunimiä Suomessa 1800-luvulta lähtien. Etunimestä on monia puhuttelumuotoja, muun muassa Lyyti, Lyylikki ja Lidia. Väestörekisterikeskuksen mukaan Lyydia on ollut kaikkein yleisin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Yhteensä nimen kantajia on Suomessa ollut 16051. Amanda tarkoittaa latinan kielessä rakastettavaa ja ystävällistä. Meillä Suomessa Amanda-nimi on myöskin melko vanha ja yleisempi kuin Lyydia. Puhuttelunimiä ovat muun muassa Manta, Manti ja Manttu. Lisää etunimivastauksia löytyy Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun…
Teoksessa Jaakko Hyvönen: Kohtalokkaat lennot 1945-1988 (Kangasala : AR-kustannus, 1995) s. 169-171 kerrotaan lento-onnettomuudesta Kuorevedellä,
jossa Suomen ainoa Turbo-vinha syöksyi koelennolla Eväjärveen 24.4.1985. Lento-onnettomuudessa kuoli 2 henkilöä, joiden nimet mainitaan artikkelissa. Voisiko tämä olla tarkoittamasi lento-onnettomuus, paikkakunta ei vain ole Siilinjärvi.
Myös teoksessa Vuosi 85 (Hki : KG Bertmak Kustannus, 1985) s. 97 on lyhyt artikkeli samasta onnettomuudesta.
Kysy kirjoja lähimmästä kirjastostasi. Pääkaupunkiseudun saatavuustilanteen näet Plussa-tietokannasta http://www.lib.hel.fi/plussa/
Kielitoimiston sanakirja määrittelee e-kirjan sähkökirjaksi. "sähkökirja sähköisessä muodossa oleva kirja-aineisto, jota käytetään tarkoitukseen soveltuvan laitteen avulla"
Wikipedia on hieman vuolaampi: "Sähkökirja (myös e-kirja, elektroninen kirja, sähköinen kirja, digitaalinen kirja) on sähköisessä muodossa oleva kirjallinen teos. Sähkökirjoja julkaistaan useimmiten Internetissä (aiemmin CD-levyllä). Sähkökirjaa voi yleensä lukea tietokoneelta, älypuhelimista, taulutietokoneilta ja lukulaitteilta, joihin kirja ladataan luettavaksi laitteen näytöltä. Usein kaupallisiin sähkökirjoihin on asetettu suojauksia, jotta kirjaa ei voisi vapaasti levittää tai…
