Näitä nimiä on kysytty aiemminkin. Kopioin tähän vastaukset: Ruotsalaisen almanakan Nora ja suomalaisen Noora ovat lyhentymä Eleono(o)rasta. Eleonora on alkuaan arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni". Nimen toivat Espanjaan ilmeisesti maurit 1000-1100-luvulla. Sieltä se levisi Ranskaan (Aliénor) ja edelleen Englantiin. Suomessa Eleonooraa on käytetty kaikkialla muualla paitsi Karjalassa. Tavallisimmat lyhentymät Eleonoorasta ovat Noora, Nuura ja Elli. Isabella on espanjalainen ja italialainen muunnos nimestä Elisabeth ('kaunis Elisabet') Lähteet: Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 2004) ; Vilkuna: Etunimet, 4. uud. laitos (Otava, 2005)
Valitettavasti pakinaa ei löytynyt. Kysymys välitettiin kirjastolaisille valtakunnallisen tietolistan välityksellä, mutta tätäkään kautta pakinaa ei paikallistettu. Tunnistaisiko joku palvelumme lukija tämän pakinan ja kommentoisi?
Kuvan käärme on timorinpyton (Malayopython timoriensis). Kuopat sen leuassa eivät ole sieraimia vaan lämpöä aistivia koloja, joiden avulla käärme pystyy havaitsemaan tasalämpöisiä saaliseläimiä.
Lisätietoa pytoneista: https://sdzwildlifeexplorers.org/animals/python
Lisää kuvia timorinpytonista: https://nationalzoo.si.edu/animals/timor-python
Lisää käärmeitä, joilla on hassu kuono: https://a-z-animals.com/blog/9-snakes-with-the-weirdest-noses/
Druusilaisuus kehittyi 1000-luvulla Levantin alueella omaksi uskonnokseen islamin ismaililaisesta suuntauksesta omaksuen myöhemmin myös vaikutteita kristinuskosta sekä juutalaisuudesta. Druusit ovat Syyriassa, Libanonissa, Israelissa sekä Jordaniassa elävä, noin miljoonan hengen etnisuskonnollinen ryhmä, joiden uskonnollinen perinne on eronnut alueen muslimiväestöstä satojen vuosien ajan. Druusit kutsuvat itseään monoteisteiksi ja korostavat sisäistä tietoa sekä henkistä kehitystä.Druusit ovat tunnettuja yhteisöllisyydestään eivätkä hyväksy käännynnäisiä druusilaisuuteen tai kääntymistä druusilaisuudesta muihin uskontoihin. Druusit uskovat, että heidän uskontonsa on salattu totuus, joka ei ole tarkoitettu ulkopuolisille. Lähteet…
Hawai`i tai Hawaii, suomalaisittain Havaiji, on Yhdysvaltojen osavaltio. Englanninkielisiä sivuja netissä esim. http://www.hawaii.net/ tai http://www.ehawaiigov.org/ tai http://www.hcc.hawaii.edu/ ja
http://www.gohawaii.com/.
Sinikka Huhtalan väitöskirja on lainattavissa Kansalliskirjastossa. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa tätä väitöskirjaa ei ole.
Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/asiointi.html
Lahden runotietokanta on käsittääkseni ihan parhaita lähteitä kuvailemasi tapaisessa ongelmassa, ihan kaikenkattava sekään ei tosin liene. Tietokannan esittelyssä (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/esittely/)
kerrotaan niistä periaatteista, joilla tietokanta on koottu ja kuinka sitä päivitetään.
Toinen hyvä paikka tehdä tarkistuksia on Suomen kansallisbibliografia Fennica (https://finna.fi joka periaatteessa kattaa kaiken suomalaisen julkaisutuotannon. Mukana on myös ulkomailla painettuja lähteitä, mikäli tekijä on suomalainen tai mukana on Suomea koskevaa aineistoa.
Tällä kertaa Fennica antoi kaksi sellaista lähdettä, joita Lahden tietokannassa ei tainnut olla;
Tekijä(t): Levertin, Oscar.
Nimeke: Valittuja runoja ja…
Kovin paljon tietoa Maailman seitsemästä ihmeestä ei internetistä tunnu löytyvän suomeksi. Tässä muutama osoite: Ari's Homepage (http://www.mantta.fi/~artele/sivu3.htm), Helsingin Sanomien lehtiartikkeli "Vain pyramidit pystyssä antiikin ajan ihmeistä" (http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/20000106/ulko/20000106ul30…); Jokioisten keskustan ala-asteella näyttäisi olevan linkki Maailman seitsemän ihmettä (se ei toiminut kun yritin http://www.jokioinen.fi/keskusta/linkki.htm).
Löysin myös melko vanhan projektisuunnitelman osoitteesta http://users.evitech.fi/~heidiak/soke/a6b1prsu.htm, jossa mainitaan että projektiin osallistujat ovat kiinnostuneita seitsemästä ihmeestä ja haluavat tuottaa suomenkielistä tietoa niistä, koska sitä on…
Leo Lenzin näytelmää Hochzeitsreise ohne Mann ei ole esitetty Suomessa.
http://ilona.tinfo.fi/default.aspx?lang=fi
https://www.dramacorner.fi/fi
https://www.finna.fi/
Suomen rekisterikilpimuseon sivuilla on seikkaperäinen selitys Suomen ajoneuvorekisterien historiasta. Siellä kerrotaan, että alkuvaiheessa ajoneuvojen rekisteröintitietojen ylläpito oli lääninhallitusten vastuulla. Poliisi laati kaikista käytössä olevista ajoneuvoista kantakortin, joka sisälsi perustiedot autosta. Ikävä kyllä varsinkin Helsingin seudun kantakorteista on iso osa ehdittiin tuhota, ennen kuin niiden historiallinen arvo tunnistettiin. Säästyneet kantakortit on tallennettu Suomen ajoneuvohistoriallisen keskusliiton (SAHK ry) arkistoihin, josta niitä kannattaa kysellä.
Suomen ajoneuvohistoriallinen keskusliiton yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.sahk.fi/
Lähde:
http://www.kilpimuseo.fi/
Kysy.fi…
Jennifer Weinerista ei löydy tietoa suomeksi mutta englanniksi on pari hyvää sivua internetissä:
http://www.jenniferweiner.com/
http://www.bookreporter.com/authors/au-weiner-jennifer.asp
http://www.bookslut.com/features/2004_10_003482.php
http://www.beatrice.com/archives/001240.html
Rohkenisin olettaa, että suomennosta ei ole, ovathan laulun sanat niin Maria-painotteiset, ettei meikäläisissä kirkollisissa yhteyksissä niille liene ollut käyttöä. Saksankielisten roomalaiskatolisten hiippakuntien virsikirjassa (Gotteslob 2013) tämä laulu on numerona 524.
Sinänsähän tämä laulu käyttää keskiaikaisen Ave maris stella -hymnin aineksia (se on ko. kirjassa numero 520). Luultavasti Klemetin Piae cantiones -suomennos liittyy tähän. Todennäköisesti siinäkin on Maria-painotusta lievennetty, alkuperäinen Piae cantiones -kokoelmahan ilmestyi uskonpuhdistuksen jälkeen.
Roomalaiskatolinen suomennos Ave maris stella -hymnistä löytyy kokoelmasta
Cantemus : Helsingin katolisen hiippakunnan laulukirja. - Katolinen tiedotuskeskus, 2012…
Espoossa ei ole perusturvalautakuntaa, mutta on perusturvajohtaja Juha Metso.
Sosiaali- ja terveyslautakunta hoitaa samoja toimia, kuin monen muun kaupungin perusturvalautakunta.
Sen kokousten ajat ja pöytäkirjat selviävät linkistä:http://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Paatoksenteko/Lautakunnat_ja_…
Runoilija Viljo Kajava on kirjoittanut Vallilasta runokokoelman nimeltä Vallilan rapsodia (1972). Vuonna 1973 Tuulikki Eloranta lauloi kappaleen Vallilan puutalot, joka on julkaistu levyllä Kinaporin humppa. Se löytyy myös levyltä Love Records : kaikki singlet. 2 (2016). Joitakin muitakin lauluja, joissa Vallila esiintyy ainakin kappaleen nimessä, löytyy myös. Alla linkki luetteloon Suomen kansallisdiskografia Violan sivulle:
https://finna.fi
Muitakin runoja ja lauluja Vallilasta tai Pasilan konepajan alueesta varmasti on, mutta runoja tai runokokoelmia on harvoin asiasanoitettu, ja niiden aihe selviää vain lukemalla tai kuuntelemalla.
Paljon tietoa, kuvia ym. Pasilan konepajasta löytyy Suomen museoiden, arkistojen ja…
Arto Nuotion laulama "Saari rakkauden" on käännösiskelmä kreikkalaisen Jannis Miliokasin säveltämästä kappaleesta "Roz". Suomalaiset sanat on tehnyt Turkka Mali, sovitus on Antti Hyvärisen. Suomalaiseen versioon ei ole nuottia, eikä Suomen kirjastoista löydy myöskään alkuperäisen Roz-kappaleen nuottia.
Lähettämäsi sitaatti on loppuosa Rudyard Kiplingin runon The Islanders eli Saarelaiset riveistä, jotka kuuluvat näin:"Then ye returned to your trinkets; then ye contented your souls / With the flannelled fools at the wicket or the muddied oafs at the goals."Antero Manninen on suomentanut rivit seuraavasti:"Siten palasit leikkien ääreen ja sielusi ilahtui / pelikenttien keikareista, maalivahdit kun kurassa ui."https://www.kiplingsociety.co.uk/poem/poems_islanders.htmRudyard Kipling: Valkoisen miehen taakka (valinnut ja suomentanut Antero Manninen, 1976, s. 115)
Kivilajeista, niiden synnystä ja kalkkikivilajeista löytyy tietoa alla mainituista oppaista: Retkeilijän kiviopas, https://tupa.gtk.fi/julkaisu/erikoisjulkaisu/ej_078.pdfKivilajien jaottelu, https://kaiva.fi/geologia/kivilajit-ja-malmien-synty/kivilajien-jaottelu-ja-syntytavat/Suomen mineraalit, https://tupa.gtk.fi/julkaisu/erikoisjulkaisu/ej_031.pdf
Löysin seuraavat kirjat Rudolf Koivusta: Vesterinen, Ervo: Kauneinta maailmassa - Rudolf Koivun ja Raul Roineen satujen lähteillä (1997), Vesterinen, Ervo: Rudolf Koivu Tuuloksesssa (1995) ja Salonen Marja: Rudolf Koivu 1890-1946 (1990).
Botticellista ei löytynyt teoksia suomeksi. Seuraavat englanninkieliset ovat ainakin Helsingin kaupunginkirjastossa: Deimling, Barbara: Sandro Botticelli (1994), Swinglehurst, Edmund: The life and works of Botticelli (1994) ja Botticelli, Sandro: The complete paintings of Botticelli (1985).
