Pääsääntöisesti otetaan TET-harjoitteluun oman kunnan opiskelijoita. Yritä päästä harjoitteluun Vantaalle, mutta voit kuitenkin kysyä myös Helsingin kirjastoista jos näin toivot.
Tietoja hevosten fysioterapiasta voisit etsiä yleisesti hevosten hoitoon liittyvistä teoksista, esimerkiksi:
-Sirkkola, Heikki: Hevosen omistajan opas (1990)
-May, Chris: Hevonen: kasvatus ja hoito (1987)
Näissä teoksissa on kuitenkin vain hyvin yleisiä huomioita liittyen hevosten fysiologiseen hoitoon.
Aiheeseen liittyvä artikkeli:
-Lundelin, Tuija: Eläintäkin voi hieroa (Luomulehti; 2000; 6; 26-27)
Luomulehti löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston 3.kerroksen lehtienlukusalin varastosta.
Muiden kirjastojen kokoelmista löysimme Turun terveydenhuolto-oppilaitoksessa tehdyn opinnäytetyön:
-Kuivala, Mari: Fysikaalisten hoitomenetelmien käyttö hevosilla (1997)
Lisäksi Internetistä löytyi tietoa hevosten- ja yleinsä eläinfysioterapiaan liittyen…
Kysymääsi kirjaa ei löydy kansallisbibliografia Fennicasta, josta periaatteessa löytyy kaikki Suomessa ilmestynyt kirjallisuus. Siksi vähän epäilen, onko kirjaa edes lainkaan ilmestynyt tuolla nimellä. Internetissä ainoa varsinainen viittaus kirjaan on osoitteessa https://avoin.korppi.jyu.fi/kotka/course/student/generalCourseInfo.jsp?…, jossa kirjan mainitaan ilmestyvän elokuussa 2009. Toimittajiksi mainitaan Ilona Kuukka ja Katriina Rapatti. Samojen henkilöiden toimittamana on ilmestynyt vuonna 2009 artikkelikokoelma ”Yhteistä kieltä luomassa: suomea opetteleva opetusryhmässäni” (Opetushallitus, 2009). Mahtaisiko kyse olla juuri tuosta teoksesta? Tulisi nimittäin mieleen, että kenties kirjan nimi olisi saattanut vaikka vaihtua ennakkoon…
P. C. Castin Yön talo -sarjan kirjoja tilataan kirjastoon sitä mukaa, kun niiden suomennokset ilmestyvät. Tähän mennessä sarjassa julkaistusta kymmenestä teoksesta on suomennettu kuusi. Uusin osa Lumottu ilmestyy kustantajan mukaan elokuussa ja on jo varattavissa verkkokirjastossa.
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi
http://www.houseofnightseries.com/
Tarkoitat varmaankin Helsingin kaupunginkirjaston keskustakirjastoa, joka on Suomen satavuotisen itsenäisyyden juhlavuoden hanke. Keskustakirjaston sivut löytyvät täältä:
http://keskustakirjasto.fi/
Kirjastot ovat muutenkin mukana 100-vuotisjuhlavuotta juhlistamassa. Yhteiseksi teemaksi on valittu identiteetti. Aihetta käsiteltiin Yleisten kirjastojen neuvoston kokouksessa marraskuussa 2014. Neuvosto ja Suomen Kirjastoseura tekevät yhteistyötä vuoden tapahtumien ja teemojen suunnittelussa. Kokouksen pöytäkirjasta löytyy jonkin verran tietoa juhlavuoteen liittyen, mm. Turun kaupunginkirjaston suunnitelmia:
http://www.kirjastot.fi/fi/neuvosto/poytakirjat/2_2014#.VRKao_M8L5o
Kirjaston lähteistä ei vastausta valitettavasti löytynyt. Salon kotiseutuyhdistyksestä Salo-Uskelan seurasta luvattiin selvittää asiaa ja pyydettiin ottamaan suoraan heihin yhteyttä. Sähköpostiosoite on salouskelanseura@gmail.com ja seuran kotisivut löytyvät alla olevasta linkistä:
https://salo-uskelanseura.fi/
Singerin ompelukoneesi näyttäisi olevan seuraavien lähteiden mukaan vuodelta 1908. V-sarjaa valmistettiin Kilbowien tehtaalla Clydebankissa, Skotlannissa.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-v-series-serial-numbers.html
http://naehmaschinenwerk.de/singer_serialnumber/images/singer_v.pdf
Jos nyt tarkoitetaan sitä, milloin kirjastoissa on poistolevyjä myytävänä, niin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet päättävät itsenäisesti miten ja milloin järjestävät poistomyyntejä. Asiaa kannattaa siten tiedustella toimipistekohtaisesti. Toki poistomyynneistä - niin cd-levyjen kuin muunkin aineiston kohdalla - pyritään tiedottamaan asiakkaita. Joissain toimipisteissä poistomyyntikärry on aina esillä.
Teoksessa Populaarin lumo: mediat ja arki (2000) käsitellään saippuasarjoista Kauniita ja rohkeita sekä Salattuja elämiä.
Kauniit ja rohkeat -sarjasta on lisäksi tietoa useillakin sivuilla, esim. http://www.mtv3.fi/kauniitjarohkeat/ sekä http://www.cbs.com/daytime/bb/
Dallasista löysin sivun http://www.ultimatedallas.com/
Peyton Placellakin on sivunsa: http://www.meekermuseum.com/literacy.html
Kansalliskirjaston yllläpitämässä Fennica-luettelossa (Suomen kansallisbiografia)tilanne oli sama kuin HelMetissä; tanskankielisen alkuteoksen paikannnimi Vejlby on suomenkielisen teoksen nimessä muodossa Veljlby. Tietue on nyt korjattu; myös suomenkielinen paikannnimi on Vejlby. Asia korjaantuu myös HelMet-luetteloon lähipäivien aikana.
Kirjaa on saatavilla esim. Helsingin kaupunginkirjastosta,
Finnisch-deutsches Sprichwörterbuch = Suomalais-saksalainen sananlaskukirja / hrsg. = toim. Ingrid Schellbach-Kopra
Julktiedot Hki : Bonn : Suomalaisen kirjallisuuden seura, Rudolf Habelt, 1980. Kaukolainapyynnöstä voit tehdä tiedustelun paikalliseen kirjastoosi.
En löytänyt yhtään runoa tai teosta Lennart Albinssonilta suomeksi. Olen käynyt läpi mm. Fennican - Suomen kansallisbibliografian, SKS:n käännöstietokannan, runotietokannan 'Linkki maailmanrunouteen' sekä Frank-monihaulla Suomen maakuntakirjastot. Myöskään pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista ei löydy mitään viitettä tekijästä. Sen sijaan Ruotsin kansalliskirjaston Libris-tietokannasta, http://libris.kb.se/ löytyi teos:
Rådmansö förr : [Sveriges största skärgårdskommun] / framtagen av Rådmansö hembygdsförening ; arbetsgrupp: Lennart Albinsson ... Albinsson, Lennart, 1929- (medarbetare)
Rådmansö hembygdsförening (medarbetare)
1. uppl.
Norrtälje : Rådmansö hembygdsfören., 1996
Svenska 163 s. + bil. ([3] s.)
HowStuffWorks-sivustolla kerrtotaan, että maantieteellisen pohjoisnavan voi löytää joko paikannuslaitteita (kuten GPS:ää) käyttämällä tai perinteisesti auringon, kuun ja tähtien avulla.
Katso miten eri tavoin voit yrittää löytää maantieteellisen pohjoisnavan: http://adventure.howstuffworks.com/survival/wilderness/true-north.htm
Tutkimusmatkailijat, kuten Robert E. Peary, suunnistivat taivaankappaleiden avulla ja käyttivät apunaan sekstanttia. Varmasti he tiesivätkin, että eivät tienneet sijaintiaan aivan tarkasti.
Lisätietoja:
http://www.wonderquest.com/finding-the-poles.htm
Hei
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on lainattavissa Hirvosen teos kun aika loppuu. Voitte varata teoksen osoitteessa https://vanamo.verkkokirjasto.fi tai voitte soittaa asiakaspalveluun (03)621 2612.
Kirjautumalla Helmetiin kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla voit omissa tiedoissasi tallentaa lainaushistorian. Voit itse aloittaa ja lopettaa lainaushistorian tallentamisen milloin tahansa. Lainaushistoriastasi näet mitä olet lainannut ja voit myös lähettää listan sähköpostiisi. Muut lainaajat tai kirjaston henkilökunta eivät voi tarkastella lainaushistoriaasi eivätkä muuttaa sitä.
Ohjeet löytyvät täältä:
https://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#lainaushistoria
