Luotettava lähde markka-aikojen hintatietoihin on Tilastokeskuksen 1976 alkaen neljä kertaa vuodessa julkaisema Kuluttajahintatilasto.Suomen Pankin rahamuseon Rahan arvon vaihtelu -laskurilla voi tarkastella markka-aikaista ostovoimaa tiettyjen elintarvikkeiden hintojen osalta haluttuna vuotena. Esim. 1960 (suluissa vastaava rahamäärä 2024 euroina): Työmiehen tuntipalkka 252,00 Mk (17,39 EUR)Voi, 500 g 232,00 Mk (3,03 EUR)Peruna, 1 kg 23,66 Mk (0,91 EUR)Kahvi, Paahdettu 500 g 520,0 Mk (3,95 EUR)Alkoholi, Pöytäviina, 0,5 l 670,00 Mk (14,79 EUR)Lähteet:Tilastokeskus (stat.fi)Suomen Pankin rahamuseo
Vuonna 2005 on ilmestynyt Kari Mannerin kirja Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön kirjanpito ja tilinpäätös. Sen on julkaissut Suomen kiinteistöliitto ja se on 7.laitos. Se on tällä hetkellä saatavana ainakin Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Tätä hongkongilaista tv-sarjaa on Subtv esittänyt Suomessa vuosina 2002-2003. Suomen kirjastoissa sarjaa ei valitettavasti ole.
Verkkokaupasta näyttäisi ainakin jotakin osaa voivan ostaa.
Hei,
Nyt näyttäisi siltä, että vain aiheesta "local area networks" on tehty kirjoja, eikä WLANista itsestään olisi saatavilla omaa kirjaansa. Oletko tutkinut löytyisikö näistä jotain WLANista?
Tässä joitakin uusimpia:
Parnell, Tere; Building high-speed networks. Osborne/McGraw-Hill, Berkeley, cop. 1999. (Löytyy Leppävaaran pääkirjastosta, mutta on lainassa) (voisi olla hyvä, koska asiasanana oli mm. WAN)
Månsson, Jani; Location-based services in wireless local area networks. Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos, 2000. (Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen kirjasto)
Stamper, David A.; Local area networks. Upper Saddle River, N.J. Prentice Hall, 2001. (Joensuun ja Oulun yliopistojen kirjasto. On mahdollista…
Ensimmäinen osa komisario Morsen tutkimuksia näyttäisi olevan juuri Neidon murha.
Voit etsiä komisario Morse-kirjoja pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi. Valitse etusivulta sanahaku ja kirjoita hakukenttään "komisario Morsen tutkimuksia", näin saat esille koko sarjan.
Etsimänne teos on ilmeisesti Heikki Junnilan kirjoittama ja Perhonjokilaakson kuntien vuonna 1987 julkaisema teos Perhonjokilaakson historia : Halsuan, Kaustisen, Perhon ja Vetelin historia 1860-luvulta 1980-luvulle.
Teos kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin ja tällä hetkellä se on saatavilla Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavarastossa. Teoksen ajantasaisen saatavuuden voitte tarkistaa Helmet-haulla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Perhonjokilaakson historia on lainattavissa myös Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talon kokoelmista, Museoviraston kirjastosta ja Eduskunnan kirjastosta. Teoksen saatavuus em. kirjastoista on helposti tarkistettavissa esimerkiksi Finna.fi-palvelun avulla.
https://www.finna.fi/
Suomen ulosottojärjestelmästä löytyy tietoa sivustolta Ulosottolaitos.fi. Linkki
Ulosottolaitoksen sivuilta löytyy myös kooste linkkejä Ruotsin, Euroopan ja kansainvälisiin ulosottokäytäntöihin. Linkki
Vertailu saattaa olla hankalaa, koska käytännöt ovat yleensä kunkin maan omalla kielellä laadittuja. Ulosottoasioissa suositellaan yhteydenottoa alan ammattilaisiin.
Keties voisit saada apua vertailuun Ulosottolaitoksen asiakaspalvelusta. Linkki
https://scholar.google.com/ haulla voisi kenties löytää katsauksia erilaisiin ulosottokäytäntöihin.
Eija Sinikan esittämän humpan "Lapin kultaa" on säveltänyt Tapio Rannanmaa ja sanoittanut Esko Lind. Se alkaa: "Pohjoiseen kun pikavuoro kiitää". Kappale sisältyy nuottiin "Loppi : nuotteja, musiikki", joka kuuluu Lopen pääkirjaston kotiseutukokoelmaan ja on vain lukusalikäytössä. Nuotin kuvailutiedoissa kerrotaan vain, että se sisältää "loppilaisten tekemiä ja Lopesta ja Antreasta kertovia lauluja ja sävellyksiä". Mitään tietoja nuotin kustantajasta tai ulkoasusta ei ole.
Säveltäjän yhteystiedot löytyvät verkosta:
https://www.tapiorannanmaa.fi
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
Suomessa on paljon kääntäjiä, jotka kääntävät muistakin kielistä kuin englannista. Valtaosa heistä löytyy Suomen Kääntäjien ja Tulkkien Liiton sivujen kautta. Liiton hakupalvelussa voi selata kääntäjiä ja tulkkeja ja nähdä kunkin työkielet. Kohdasta Tarkenna hakua voi rajata tulokset esimerkiksi kaunokirjallisuuden kääntäjiin ja yläkulman valikosta Kieli tai kielet, joista käännetään tai tulkataan edelleen tietystä kielestä kääntäviin.Lähde:SKTL – Kääntäjä- ja tulkkihakupalvelu
Olette jo aika paljon käynyt aineistoa läpi, joten Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista ei taida tässä tilanteessa olla suurta apua eli se mitä pystymme teille tarjoamaan on jo varmaankin ennestään tuttua. Meillä on kirjastossa käytössä ARTO-tietokanta, josta voi etsiä lehtiartikkeliviitteitä. Sieltä voisi löytyä jotakin teitä kiinnostavaa. Kannattaa tulla kirjastoon käyttämään sitä. Artoon on luetteloitu paljon paikallisia lehtiä, joten se voisi olla hyvä tiedonlähde. Työväenliikkeen kirjastosta voisi olla myös apua. Sen verkkosivut löytyvät osoitteesta http://www.tsl.fi/~perinne/tlk/ ja sieltä löytää yhteystietoja ja muuta tietoa heidän kokoelmistaan. Tampereen kaupunginarkistosta saattaa myös löytyä aineistoa ko. asiasta. Mervi…
Sellaista lähdettä, jossa suoraan mainittaisiin, mitkä Kleen teokset ovat Carpelanin runojen taustalla en löytänyt.
Paul Kleen maalausten saksan- ja englanninkielisiä nimiä löytyy Kleetä käsittelevistä teoksista, joista Hämeenlinnan kirjastoissa on seuraavat.
Grohmann, Will: Paul Klee
Jardi, Enric: Paul Klee
Naubert-Riser, Constance: Klee
Raboff, Ernest: Paul Klee
Jardin teoksessa on 116 maalusta ja niiden saksan- ja englanninkieliset nimet.
Mainitsemanne HeSa: arvostelu Carpelanin runoteoksesta on kirjastossa luettavissa Kirjallisuusarvosteluja-lehdestä. Se on numerossa 1/2000 s. 10 ( lehden ylälaidassa oleva sivunumero).
Internetistä google-haulla hakusanalla ”Paul Klee” löytyy useita sivuja, joissa on kuvia Kleen maalauksista.
Hei!
Kyllä vanhojen kirjojen hintaoppaita löytyy, tuorein on Vanhan kirjallisuuden hintaopas. 1. osa vuodelta 2010. Sitä näyttäisi olevan tällä hetkellä hyllyssä Sampolan kirjastossa ja Metson käsikirjastossa on lukukappale. Vanhan kirjallisuuden hintaopas vuodelta 2006 on hyllyssä ja siis lainattavissa myös Metson aikuisten osastolla.
Pudasjärven kirjastossa on tällainen kirja:
Audi 100 & A6 : service and repair manual / A. K. Legg and Mark Coombs
Kirjan tiedoista ei selvinnyt, onko siinä vuosimalli 1984. Kysele Simon kirjastosta tarkemmin:
http://www.simo.fi/?g=etusivu&pid=204&cg=204
Singerin C-sarjan ompelukoneiden yksityiskohtaisia tuotantotietoja ei ole säilynyt. Singer-ompelukoneet, joiden sarjanumero alkaa C-kirjaimella, on valmistettu yhtiön Wittenbergin tehtailla Saksassa. Tehdas aloitti toimintansa 1903, ensimmäiset ompelukoneet valmistuivat 1904. Koneita tehtiin vuoteen 1940 saakka, jolloin valtaosa tehtaan tuotantokapasiteetista otettiin sotatarviketeollisuuden käyttöön. C-sarja oli tuotannossa vuodesta 1908 lähtien. Koneet numeroitiin juoksevasti; C-sarjassa päästiin seitsennumeroisiin lukuihin. Tarkemmat tuotantotiedot ovat kadonneet sodan melskeisiin. Tehtaan laitteisto kuljetettiin Neuvostoliittoon vuonna 1946.
Wittenbergin tehtaan historiaa https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/german-factory…
Valitettavasti en onnistunut löytämään kirjaa, joka sisältäisi molemmat kysymyksessä mainitut novellit.Arthur C. Clarken Jumalan yhdeksän biljoonaa nimeä on mukana ainakin antologioissa Kauhujen kirja (Weilin+Göös, 1964) ja Avainnovelleja 1900-luvulta (WSOY, 1999) sekä Clarken novellien kokoelmassa Tähtiaika (Kirjayhtymä, 1975). Tarina, jossa Herra pelastaa robotit voittoisan Harmagedonin taistelun jälkeen on puolestaan Robert Sheckleyn Taistelu. Se vaikuttaa kuitenkin sisältyvän ainoastaan Sheckley-kokoelmaan Matkalippu Utopiaan (WSOY, 1976).
Runo on nimeltään "Maalaisballadi". Se alkaa: "Linda suki kammarissa kauan hiuksiaan". Se sisältyy Aale Tynnin runokokoelmaan "Balladeja ja romansseja" (WS, 1967) ja myös esimerkiksi kirjaan Tynni, Aale: "Kootut runot 1938-1987" (WSOY, 2013).
Sauva- ja rukoilijasirkoista löytyy tietoa monista hyönteisiä
käsittelevistä kirjoista, esim. Sandhallin ja Anderin teoksesta
Heinäsirkat ja hepokatit tai Michael Chineryn kirjasta Pohjois-
Euroopan hyönteiset. Artikkelitietokanta Aleksista löytyi kaksi
viitettä: Suomen luonto -lehden artikkeli vuodelta 1996 n:o 12 ja
Eläinmaailma-lehden artikkeli vuodelta 1995 n:o 1. Eläinmaailma-
lehden artikkeli käsittelee sirkkoja lemmikkeinä.
Turun kaupunginkirjastosta löytyy mm. kirja Tieliikennelait (2011), jossa on koottu keskeinen tieliikennelainsäädäntö ajantasaisena. Kirjassa on tieliikenteen yleissäännösten lisäksi mm. ajo-opetusta ja liikennevakuutusta koskevaa lainsäädäntöä.
Kirjan saatavuus löytyy Vaskista http://www.turku.fi/vaski
