Valitettavasti vastaajamme eivät muistaneet tällaista runoa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Paras vaihtoehto on etsiä vanhoja naistenlehtiä ja muotilehtiä (Anna,
Me Naiset, Hopeapeili, Jaana, Eeva ... jne)sekä yleisaikakauslehtiä (Apu, Seura, Hymy... jne) ja nuortenlehtiä (Suosikki, Iskelmä, Stump, Intro, Ajan Sävel).
Alla lisäksi muutama linkki:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e87b0d1b-fc7…
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=2f1d0b7c-c04…
http://www.tyylitaika.com/1960-luvun-muoti.html
http://oh-molly.blogspot.com/2008/03/osa-vii-1960-luku.html
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=33&t=577
http://girlsloveshoes.blogspot.com/2007/12/1960-luvun-muoti.html
Hei!
Espoon kirjastoissa Entresse, Sello, Tapiola on, kannattaa varata aika, valitettavasti ei Vantaalla.
Keskustakirjasto Oodissakin ehkä on. Voitte kysyä asiasta suoraan heiltä: 09 3108 500 tai oodi.kaupunkiverstas@hel.fi
Punaisen valon aallonpituus on pisin ja violetin lyhyin näkyvän valon aallonpituuksista. Mitä lyhyempi aallonpituus on, sitä enemmän valo taittuu spektrissä. Tästä syystä esimerkiksi sateenkaaren alimpana on violetti ja ylimpänä punainen väri: kaaren alin väri joutuu ikään kuin "ahtaimmalle" ja taipuu eniten lyhyen aallonpituutensa ansiosta.
Toisaalta taas violetin valon taajuus on suurin ja punaisen pienin. Näiden ulkopuolelle jäävät niin suuret ja pienet taajuudet, ettei niitä niitä voi ihmissilmällä nähdä (vrt. radioaallot, jotka ovat hyvin pienitaajuisia).
Se, miksi näemme vain tietyt värit ja juuri tietyt värit, on näköaistin varaista. Silmä itse säätää valoherkkyyttään eli adaptoituu sen mukaan, paljonko valoa…
Kyseessä on Jukka Itkosen runo Kirje äidille kokoelmasta Laulu laulusta (1994). Runon voi lukea myös teoksesta Äideistä parhain : runoja äideille (toim. Tuula Simola, 1997, s.57). Runo alkaa riveillä "Sinä hymyilet salaperäisesti / haalistuneessa valokuvassa hyllyn reunalla..."
https://finna.fi/Record/helmet.1312565
Kirjastoilla on yleenä hekilöitä, jotka hoitavat kaukopalvelua. Kaukopalvelu on aineistojen välittämistä kirjastojen kesken.
Kaukopalveluvaraus kannattaakin tehdä siihen kirjastoon, josta sen haluaa noutaa. He hoitavat tilaamisen eteenpäin ja toimittavat saapuvan varauksen haluttuun lähikirjastoon.
Kun varaus saapuu lähikirjastoon, siitä tiedotetaan varaajalle joko sähköpostilla tai puhelimella. Kirjastot.fi sivustolla on lisää tietoa kaukopalvelusta. https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu?language_content_entity=fi
Mikael Karvajalka on seikkailuromaani kasvukertomus. Samalla se on hyvin perinteinen romaani. Kirjan tapahtumat etenevät aikajärjestyksessä niin, että päähenkilö, Mikael Karvajalka, kertoo tapahtumista omalla äänellään. Kirja muistuttaa kovasti Waltarin kuuluisampaa teosta Sinuhe egyptiläistä. Kirjassa kaksi ystävystä, Mikael ja hänen kasvattiveljensä Antti kasvavat aikuiseksi Turun kaupungissa ja lähtevät seikkailemaan 1500-luvun alun Eurooppaan. Lapsuus käydään läpi parin sivun viittauksessa, varsinainen tarina alkaa kouluajasta. Mikaelin syntymävuotta ei kerrota, mutta tarina päättyy vuoteen 1527, jolloin päähenkilö on nuorehko aikuinen mies. Nopean avioliiton jälkeen leskeksi jäänyt, mutta lapseton mies. Kirjassa kyllä tapahtuu…
80-luvulla julkaistuja lapsilukijoille suunnattuja tietopuolisia delfiiniaiheisia kirjoja ovat ainakin Erkki Wessmanin Ystävämme delfiinit (Lehtimiehet, 1985) ja Michael Foxin Nick-Nick pullonokka (WSOY, 1986). Kaunokirjallisuudesta voisi mainita pari aivan 90-luvun alussa ilmestyttä kirjaa: Margaret Davidsonin Yhdeksän unohtumatonta delfiiniä (WSOY, 1991) ja Jacques Breuilin Tomi ja delfiinien salaisuus (Kirjatoimi, 1991). Kelpaisikohan jokin näistä?
Seppo Hovi on säveltänyt kaksi musikaalia, molempiin tekstin on kirjoittanut Arvi Arjatsalo.”Outolintu” on julkaistu nuottina, jossa ovat musikaalin lauluosuudet, sanat, libretto, pianosäestys ja sointumerkit (Musiikki Fazer FM07705-7, 1986; 41 sivua), ja nuottina, joka sisältää musikaalin teksti- ja lauluosuudet ilman säestysnuotinnosta (FM07706-5; 26 sivua). Turun seudun musiikkiopisto on julkaissut musikaalin esityksestä cd-levyn (TSMO-001, [1998]). Verkosta löytyy myös tallenne musikaalin esityksestä Kuivaniemen koululla 29.05.2015:https://www.youtube.com/watch?v=LKZfKLm0WNE”Joulukalla” on julkaistu nuottina, jossa ovat musikaalin lauluosuudet, sanat, libretto, pianosäestys ja sointumerkit (Fazer FM06347-9, 1979). Musikaalin…
Hei,
valitettavasti Kirkkonummen kirjasto ei kuulu Lukki-kirjastokimppaan, eikä meillä ole kuljetusta kirjastojemme välillä.
WebOrigon monihaussa on mahdollista hakea samanaikaisesti myös Kirkkonummen aineistokokoelmasta, mutta se tulee noutaa itse ko.kirjastosta, Lukki-kirjastokorttikaan ei käy siellä.
Jos hakemaasi kirjaa ei löydy Lohjalta, sen voi kaukolainata tai jos se on Lohjalta lainassa, se voidaan varata jostain toisesta Lukki-kirjastosta.
Helmetistä (http://www.helmet.fi) löytyy kirjallisuutta sanoilla karjalaiset ja evakuointi (rajauksena kirja). Tässä suora linkki em. hakuun http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sevakuointi%20karjalaiset__F….
1940-luvun kirjallisuutta voit hakea esim. sanoilla kaunokirjallisuus ja 1940-luku ja tehdä haluamasi rajaukset. Näilä hakusanoilla ilman rajauksia löytyi lähes 1300 teosta.
Apua tiedonhakuun saat Helmet-kirjastoista.
Helsingin yliopiston pääkirjaston varastosta näyttäisi Arena -nimisen lehden vuosikerrat löytyvän aina vuodesta 1961 alkaen. Yhteystiedot http://www.lib.helsinki.fi/
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista kyseisillä kielillä löytyvää aineistoa voi etsiä aineistohaku HelMetistä www.helmet.fi seuraavalla tavalla: valitaan hakutavaksi sanahaku, hakusanalaatikkoon kirjoitetaan kaksi tähteä (**)ja hakusanalaatikon alta kohdasta aineisto valitaan aineistolajiksi kirjat ja kohdasta kieli haluttu kieli. Kaikilla mainitsemillasi kielillä löytyy kirjallisuutta HelMetistä. Löytyneet viitteet voi tallentaa merkitsemällä ruksin kunkin viitteen edessä olevaan ruutuun ja klikkaamalla kuvaketta Tallenna merkityt viitteet (koko sivun viitteet voi tallentaa valitsemalla vaihtoehdon Tallenna tämän sivun viitteet). Tämän jälkeen klikataan näytön yläosassa olevaa kuvaketta Lähetä tallennetut viitteet. Kuvakkeen…
Kappale on alun perin Boots Randolphin levyttämä Yakety sax. Tunnetuin se lienee kuitenkin Benny Hillin TV-showssa käytettynä sanattomien sketsien taustamusiikkina. Monien mielissä Yakety sax assosoituu niin voimakkaasti Hilliin, että usein siihen viitataan nimellä Benny Hill theme. Benny Hill -version sävelmästä esittää Ronnie Aldrich orkestereineen.
https://www.youtube.com/watch?v=ZnHmskwqCCQ
https://www.youtube.com/watch?v=MK6TXMsvgQg
Hei!
Näistä voisi olla apua:
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/satunnaisesti_kirjoittava_kotuslai…
http://www.helsinki.fi/vvks/lyhenteet_ja_ortografia/katsaus_ortografiaa…
Kotimaisten kielten keskuksessa työskentelee Pertti Lauerma niminen henkilö, puh 0295333249. Hän voi auttaa teitä tai ainakin tietää mistä apua saa.
https://www.kotus.fi/palvelut
Kyseessä on Matti Nummensalon (ent. Nummelin) runo Olen peltomies.
Runo sisältyy teoksiin Suomen lasten lukukirja 1954 ja Lapsuuden isänmaa : Otavan IV lukemisto (1952).
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.1028096?sid=2985804…
https://finna.fi/Record/kuopio.102881?sid=2985808098
Voit tilata kirjan omaan lähikirjastoosi.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1839684?term=valm…
Kirjastomme lastenosaston kollegat vinkkasivat muun muassa näitä kirjoja ulkopuolisuudesta ja erilaisuuden tunteesta: Lastenromaaneja:Saku Heinänen: Zaida ja lumienkeliPetra Lillsund Botéus: Mun rasittava elämäMari Kujanpää: Minä ja muroMari Kujanpää: Emman salainen toiveLaura Lähteenmäki: Laske salaa kymmeneen Satu-Lotta Pitko: Neela NeulansilmäKerstin Johansson: Näkymätön Elina Lisäksi pari nuortenkirjaa, jotka voisivat sopia myös nuoremmille lukijoille:Mari Kujanpää: RumuuspäiväkirjaArja Puikkonen: Liitopoika Pelkoja ja niiden kohtaamista käsittelevät esimerkiksi nämä:Mari Tammi: Hilda, Tilda ja tohtori Urhean pelkokuuriDavid Almond: TulennielijätPer Olov Enquist: Kolmen luolan vuoriTeosten saatavuustiedot voit…
Tracy Chevalierin romaani Tyttö ja korvakoru on yksin-kertainen kertomus köyhtyneen porvarisperheen lahjakkaasta tyttärestä, joka joutuu piiaksi Vermeerin jatkuvasti kasvavaan perheeseen. Aluksi hän pääsee taiteilijan apulaiseksi sekoittamaan värejä ja vihdoin malliksi mestari-teokseen. Hinta on kuitenkin kova. Vermeerin ehdoton taiteilijaluonne vaatii veronsa myös ympäristöltään.
Tekijä on Yhdysvaltalainen tietokirjatoimittaja, joka on muuttanut Eurooppaan ja ryhtynyt kirjailijaksi tämän kirjan myötä. Kirjassa kuvataan rauhallisesti ja tyynesti myös perheen sisäisiä jännitteitä ja sen ajan ankaraa, mutta toisaalta kauneuden täyttämää elämää.
Joensuun kaupunginkirjastosta löytyy Venetsian matkaoppaita, joissa on myös perustietoa Venetsian historiasta. Suomenkielisenä löytyvät: Jepson, Tim: Citypack Venetsia, 1999; Pocock, Tom: Venetsia, 1992; Venetsia (Berlitz-opas), 2.p. 1984, 3.p. 1990.
Venetsiasta löytyy myös internetin kautta Italian sivuilta monenlaista tietoa. Helsingin kaupunginkirjaston Monikulttuurisen kirjaston sivuilta pääset eri maiden sivuille niin myös Italian ja sen kautta Venetsian sivuille osoitteesta: http://www.lib.hel.fi/mcl/maat/italy.htm . Suurin osa internetin kautta saatavasta tiedosta on kuitenkin englanninkielistä.
Venetsian taidemuseoista löytyy artikkeli lehdestä: TAIDE 1999:4, s.62-63 (Rinne, Harri: Venetsia).
Venetsian gondolista, jokiveneestä,…
Helsingin kaupunginkirjastossa kopiot maksaa 40 senttiä per sivu. Kaksipuolinen kopio maksaa siis 80 senttiä. Värilliset ja mustavalkoiset kopiot ovat samanhintaisia, kuten myös A4- ja A3-kokoiset kopiot.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
