Kysymiäsi kurssikirjoja ei löytynyt työterveyslaitoksen kirjaston kokoelmista. Voit itsenäisesti katsoa tietokannoistamme TYKI (kirjat) tai LEO (lehtiartikkelit) mitä aineistoa meillä on tarjolla. Kirjastomme on kaikille avoin kirjasto, josta lainaaminen on ilmaista. Tietokantojen suora osoite:
http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tiedonvalitys/Kirjasto-+ja+tietopalvel…
Tai http://www.ttl.fi - Tietopalvelut - Haku kirjastotietokannoista.
Yleisten kirjastojen kokoelmista teoksia löytyy, mutta ne ovat kovin kysyttyjä ja voisi olla järkevää käydä tekemässä niistä varaukset lähikirjastossasi.
Kyseisen päivän Helsingin Sanomat ja muitakin lehtiä saat mikrofilmeinä luettavaksi Nurmijärven pääkirjastoon tai Klaukkalan kirjastoon. Käy lähimmässä kirjastossasi tekemässä kaukolainapyyntö. Kaukolainan hinta on 5 euroa + mahdollisesti ottamiesi paperikopioiden maksut.
Yleisesti on niin, että joku viittaa ihmiseen ja jokin esineeseen, asiaan tai eläimeen. Nykysääntöjen (v. 2012) mukaan sana joku voi kuitenkin viitata myös asiaan joissain tapauksessa, koska puhekielessä tätä sanaa käytetään yleisesti myös toisessa merkityksessä, esim. kysymyksessä: Vaivaako joku asia mieltäsi?
Jos kuitenkin merkitys on vaarassa muuttua, pronominia joku ei voi vaihtaa sanaan jokin. Esim. lause "Jokin liikkuu illalla pimeässä" muuttaa merkitystä, jos sana jokin vaihdetaan sanaan joku. "Jokin liikkuu illalla pimeässä" viittaa eläimeen tai luonnonilmiöön, "joku" taas ihmiseen.
http://www.kielitohtori.fi/kielenhuoltovinkit-ohjeartikkelit/milloin-jo…
Kirjastojen aineistorekistereistä löytyivät vuosilta 1970-1989 nämä lastenlaulukirjat:
Tenkku, Liisa: Vihreä viserryskone, 1972.
Seesjärvi, Irma: Pikku juttu : 20 laulua isoäidin laulukirjasta, 1980.
-julkaisija Helsingin lastentarhaopettajaopisto.
Krokfors, Maisa: Soittaminen, 1981.
Krokfors, Maisa: Laulaminen, 1985.
-kuuluvat projektiin Päiväkoti kunnan kulttuuri-
toiminnassa
Kapo, Kapo, karhunpoika…: musiikki päiväkodissa, 1984.
Ollaranta, Ritva: Musiikkimaan matkaopas, 1986.
Ollaranta, Ritva: Laulan lasten lailla: musiikin varhaiskasvatuksen opas, 1989.
Kirjat kuuluvat yleisten kirjastojen kokoelmiin.
Kysymääsi kirjaa ei näytä löytyvän Mänttä-Villpulan kirjastosta, mutta sitä on useissa muissa Piki-kirjastoissa. Voit tarkistaa kirjan saatavuuden osoitteesta https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku etsimällä sitä kirjan nimellä ja voit tehdä sieltä myös varauksen kirjasta. Varaus ja kuljetus toisesta Piki-kirjastosta maksaa 2 euroa. Maksuista löytyy lisätietoa osoitteesta http://www.manttavilppula.fi/koulutus_ja_kirjasto/kirjasto/hyva_tietaa/….
Nuorisotutkimusseura on julkaissut kirjan Nuorisotyötä on tehtävä : menetelmien perustat, rajat ja mahdollisuudet, toimittaneet Tommi Hoikkala ja Anna Sell. Sisältää mm. artikkelin Ruotsalainen Leena: Kulttuurinen nuorisotyö on kamppailulaji.
Tommi Hoikkalan vanhempaan teokseen, Nuorisokulttuurista kulttuuriseeen nuoruuteen (1989) kannattaa myös tutustua.
Pekka Mönttinen on tehnyt opinnäytteen Kulttuurinen osallisuus nuorisotyössä, 2011. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/30818/Pekka_Monttinen%20…
Nuorten osallisuudesta on esimerkiksi Nuorisobarometrissa vuodelta 2013
https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/nuorisobarometri-2013/ . Samalla sivustolla oleviin muihin nuorisobarometreihin kannattaa myös tutusta.
Espoossa on…
Merkintä "ei lainata" tarkoittaa juuri sitä, että kyseinen teos on tässä tapauksessa vain sairaalakirjaston asiakkaiden käytössä. Mainitsemastanne Don Battenin teoksesta ei ole varauksia. Jos teette siitä itsellenne varauksen, saatte kirjan heti, kun joku palauttaa lainaamansa kappaleen.
Jos jokin teos on pyynnöstä lukusalikäytössä, se yleensä tarkoittaa sitä, että teosta säilytetään esimerkiksi varastossa ja sen saa pyynnöstä luettavaksi kirjastoon. Kotilainaan tällaista teosta ei siis saa.
Valitettavasti yhtään ainoata Richard Branson -aiheista kirjaa ei ole toistaiseksi suomennettu ja julkaistu tai kirjoitettu suoraan suomeksi. Englanniksi on tarjolla useita kirjoja, myös Bransonin omat muistelmat, suomeksi ei ensimmäistäkään.
Heikki Poroila
Kyseinen teksti on ruotsalaisen Erik Blombergin (1894 - 1965) runosta Var inte rädd för mörkret (1920). Teksti ei siis ole ruotsinnos V. A. Koskenniemen runosta.
Voitte lukea runon kokonaisuudessaan esimerkiksi täältä:
https://musikkforlagene.no/butikk/var-inte-radd/
https://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=17802
https://libris.kb.se/
Kyseessä on Arvo Turtiaisen runo Herääminen kokoelmasta Muutos (Kirjailijain Kustannusliike, 1939).
Voit lukea runon myös esimerkiksi Arvo Turtiaisen runojen kokoelmista Runoja 1934 - 1964 (Tammi, 1964, s. 15) ja Runoja 1934 - 1968 (Tammi, 1974).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Facebook lienee Metan eli Meta Platformsin tunnetuin palvelu. Luonnollisesti Facebookin sisällä tarjotaan erilaisia palveluita, esimerkiksi maksullista mainontaa erityksille. Muita Metan omistamia palveluita ovat WhatsApp, Messenger, Threads, Giphy ja Mapillary. Metalla on ollut muitakin palveluita, ja esimerkiksi Meta Quest 3 -virtuaalilasit on kehittänyt Metan omistama Reality Labs.Lisää tietoa Metasta ja sen palveluista löytyy englanninkielisen Wikipedian artikkelista osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Meta_Platforms. Suomenkielisen Wikipedian vastaava artikkeli osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Meta_(yritys) ei näytä olevan ainakaan tällä hetkellä ajan tasalla Metan palveluista.
Jos esityksen järjestää kirjasto, se on on julkista elokuvan esittämistä, vaikka tapaamismuotona olisi "pieni piiri". Kirjasto voi esittää suojatun elokuvan vain luvan perusteella, koska kirjaston toiminta ei koskaan ole yksityistä.
Jos kyseessä on elokuvakerho, jossa myös keskustellaan kyseisestä jaksosta, on ainakin teoriassa mahdollista vedota sitaattioikeuteen. Se kuitenkin edellyttää, että käsittely on selkeästi enemmän kuin jälkikäteinen keskustelu tyyliin "minusta tämä oli todella mielenkiintoinen jakso". Sitaattioikeus on sidottu tilanteeseen, jossa jonkun esitys (esimerkiksi alustus) vaatii havainnollistuakseen jakson katsomisen.
Heikki Poroila
Löysin Aapelin hauskan pakinan Liisan ensimmäisestä kirkkomatkasta, nimeltään Liisan adventti.
Se on ainakin Aapelin teoksessa: Meidän herramme muurahaisia ; Pikku Pietarin piha; Valitut pakinat
WS 1979, kirjan viimeisessä osiossa.
Valerio Zurlinin elokuvaa Ensimmäinen yö kanssasi (La Prima notte di quiete, 1972) ei valitettavasti löydy DVD-tallenteena Suomen kirjastoista. Elokuvasta ei olet tehty julkiseen levitykseen DVD-tallennetta. Myöskään elokuvasta tehtyä VHS-tallennetta ei ole lainattavissa.
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/125695
Lyhyiksi ja helppolukuisiksi fantasia- ja scifikirjoiksi ehdotan selkomukautettuja klassikkoja ja nuortenkirjoja:
Kilpi, Tuomas: Marsin sankari, selkomukautus Edgar Rice Burroughsin kirjasta, ja 1984 ja Eläinten vallankumous, mukautukset George Orwellin kirjoista
Kaivosoja-Jukkola, Leena: Helsingin alla, mukautus Maria Turtschaninoffin kirjasta
Slotte, Jolin: Maresi, mukautus Maria Turtschaninoffin kirjasta
Häkkinen, Mirjami: Muistojenlukija, mukautus Elina Rouhiaisen kirjasta
Nuortenkirjahyllyn kirjoista kannattaa tutustua esimerkiksi näihin:
Martin, George R. R.: Jäälohikäärme
Holopainen, Anu: Ihon alaiset
Meresmaa, J. S. : Naakkamestari (myös selkokirjana)
Rouhiainen, Elina: Valkeantuoja
Riekkola, Joonas:…
Julkista listausta lastensuojelulaitoksista ei ole saatavilla. Lastensuojelulaitoksia ovat lastenkodit, koulukodit ja muut näihin rinnastettavat lastensuojelulaitokset. Muita lastensuojelulaitoksia ovat esimerkiksi vastaanottokodit ja nuorisokodit.
Lastensuojelulaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417#P57
Lastensuojelulaitoksia ylläpitävät lähinnä valtio, hyvinvointialueet ja yksityiset yhteisöt.
Koulukodeista tiedot löytyvät täältä: https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/sijaishuolto/sijaishuollon-muodot/lastensuojelulaitokset/koulukoti
Lähteitä, joista lastensuojelulaitoksia voi lähteä kartoittamaan, ovat Aluehallintovirastot, Valvira, THL ja Hyvil (hyvinvointialueyhtiö). Aluehallintovirastot…
