Järvenpään kirjasto on parkettihuollon takia kokonaan suljettu 1.6. - 7.7. Tuona aikana ei varauksia voi sieltä noutaa.
Tällä viikolla Järvenpääan kirjasto on avoinna:
ke 29.5. klo 9.00-16.00 (itsepalvelu 9-11)
to 30.5. SULJETTU (HELATORSTAI)
pe 31.5. klo 9.00-18.00 (itsepalvelu 9-11)
la 1.6. SULJETTU
Lisätietoja voi kysyä Järvenpään kirjastosta puhelimitse klo 11 lähtien numerosta (09) 2719 2536.
Tietoa remontista Järvenpään kirjaston nettisivuilla
https://www.jarvenpaa.fi/tiedotepalsta/--Jarvenpaan_kirjastossa_kesakuussa_parkettihuolto_-_kirjasto_suljettu_16_-_77--/show.tmpl?id=8097&sivu_id=5347&pager_current=
Antikvariaattihinnat antavat aika hyvän kuvan kirjojen myynti- tai antikvariaattiarvosta. Niistä et toisin sanoen saa luultavasti itse kovin paljon rahaa.
Käsin kirjoitettu kirja onkin sitten oma asiansa. On vaikea sanoa, millainen rahallinen arvo sillä olisi - kirja on todennäköisesti ainoa kappale.
Itse säilyttäisin nämä kaikki, mutta eritoten käsin kirjoitetun niteen, kuten itsekin pohdit. Kirjojen suurin arvo on sukuhistoriallinen. Sellaisena varsinkin tuo vuoden 1886 nide voi osoittautua korvaamattomaksi, jos sinä itse tai joku sukulaisesi kiinnostuu aihetta tutkimaan.
Tarkin löytämäni tieto elokuvien kokonaismäärästä löytyi Tytti Steelin väitöskirjan esittelyä koskevasta artikkelista, jonka mukaan Kansatieteellinen Filmi valmisti niitä kaikkiaan n. nelisenkymmentä. Yhteensä elokuvayhtiö ehti toimia kuusi vuotta, ja aloitti toimintansa 1936, joten olettaisin että sen viimeinen toimintavuosi oli tällöin kenties 1941. Steelin väitöskirjassa Risteäviä eroja sataman arjessa itsessään ei valitettavasti mainita elokuvien täsmällistä määrää, eikä niitä ole varsinaisesti käytetty väitöskirjan materiaalina. Steel kuitenkin mainitsee lähteeksi Kansatieteellistä Filmiä koskeville tiedoilleen Hilkka Vallisaaren teoksen Kansatieteellisen elokuvan alkuvaiheet Suomessa…
Etsimäsi kirja vosi olla tämä:Helsingin henget - opas aaveiden pääkaupunkiinVanessa Kairulahti ja Karolina Kouvola ovat kirjoittaneet pääkaupungin aavemaisista kohteista ja synkistä tarinoista. Tositapahtumiin perustuviin kummitustarinoihin voi eläytyä vaikkapa kävelyretkellä, kirjan mukana on kartta. Ensimmäinen painos kirjasta on vuodelta 2018.ISBN 9789522229557Muita Helsinkiin sijoittuvia kummitus- ja aavekirjoja ovat esimerkiksi:Aavetaloja (mukana Helsingin lisäksi muitakin kaupunkeja)Aaltonen, SamiISBN 9525180476Viaporin näkymättömät : tyhjä kansa keskellämmeKirjoittaja ja kuvittaja Ida LindströmISBN 9789529404124
Kermakko näyttäisi olevan puristelasia. Suomessa vastaavanlaisia teki mm. Riihimäen lasi, mutta samanlaisia kannuja on tehty myös ulkomailla. Monet puristelasiset astiat olivat tuotannossa useiden vuosikymmenien ajan, joten vuotta ei pysty sanomaan kuvan perusteella.
Valitettavasti suomenkielinen ohjelma ei ole enää katsottavissa Yle Areenassa. Sen uusimista voisi Yleltä toivoa.Amazon.com kauppa tarjoaa englanninkielistä DVDtä Mysteries of Mental Illness, joka tuntuisi olevan sama ohjelma, hintaan 19,30€. Linkki sivustolle.
Etsimänne dokumenttielokuva näyttäisi olevan Reijo Nikkilän Moskovan koulussa (Finns in the Moscow Party School, 1998). Vanhoilta Ylen sivuilta löytyy tieto, että elokuva on esitetty vuonna 1999 nimellä Moskovan koulu.
Elokuvasta ei löydy mitään tietoja Kavin ylläpitämästä elokuvatietokannasta Elonetistä, eikä siitä näyttäisi olevan saatavana tallenteista. Mikäli haluatte nähdä dokumenttielokuvan, teidän kannattaisi esittää Ylelle uusintatoive.
http://www.dokumenttikilta.fi/reijo-nikkila/
http://yle.fi/vintti/ohjelmat.yle.fi/ykkosdokumentti/ykkosdokumentti_19…
Tervetuloa Kirkkonummen kirjaston asiakkaaksi. Ota henkilöpaperit mukaan ja tule kirjastoon niin tehdään sinulle kirjastokortti. Jos et enää käytä KIRKES-kortiia voit ilmoittaa Mäntsälän kirjastoon että ne poistavat sinut rekisteristä.
Etsimänne teos Ekblom Uno: Reseskildring av motorbåtsfärden från Åland till New York : med Eckerö, den minsta motorbåt som någonsin krossat Atlantiska oceanen löytyy esimerkiksi Maarianhaminan kirjastoista ja Åbo Akademin kirjastosta. Teos on alunperin ilmestynyt vuonna 1940, mutta siitä on otettu uusi painos vuonna 2018. Maarianhaminassa on teoksesta myös tuo uusi painos.
Teidän kannattaa siis tehdä kaukolainapyyntö oman lähikirjastonne kautta.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi/
Esimerkiksi antikvariaatti Makedoniassa on ollut myynnissä ensimmäistä Aku Ankan taskukirjaa vuodelta 1970, ensimmäistä painosta, hintaan 430 e. Antikvariaatin sisäänostohinnaksi voidaan arvioida kolminumeroinen luku.
http://www.antikvariaattimakedonia.fi/index.php?sivu=tuotehaku&tuotenimi=aku+ankan+taskukirja&hae=
Valitettavasti käytettävissäni olevista lähteistä löytyi hyvin niukasti tietoa Nana Sunista, ja sekin vähä liittyy enimmäkseen Suomen Trikoon vuonna 1966 julkaistuun Revontuli-vientimallistoon, jonka toinen suunnittelija Suni oli. Museokeskus Vapriikissa oli vuonna 2014 aiheeseen liittyvä näyttely, jonka oheisjulkaisu on luettavissa myös Internetissä: https://costume.mini.icom.museum/wp-content/uploads/sites/10/2018/12/IC…. Sen mukaan Anneli "Nana" Suni (o.s. Wallin) oli syntynyt vuonna 1928 ja valmistunut Taideteollisen oppilaitoksen tekstiilitaiteen linjalta 1953. Ilmailumuseon listauksen (https://ilmailumuseo.fi/wp-content/uploads/2021/11/Lentoemantien_virkap…) mukaan Suni oli mukana suunnittelemassa myös Finnairin lentoemäntien vuonna…
Aika monessakin kirjastossa (mm. meillä Aurassa) on seuraava kirja:
Hecht : Kaktuskirja (1991)
Voit etsiä kaktuskirjoja kirjastojen internet-tietokannoista valitsemalla
asiasanahaun ja kirjoittamalla ruutuun "kaktukset". Sama pätee myös oman kirjastosi asiakaspäätteellä. Kaikkien yleisten kirjastojen kokoelmatietokannat internetissä löytyvät Kirjastot.fi-palvelun kautta www.kirjastot.fi .
Jos haluat lainaksi tuon kaktuskirjan tai muita, tutustu ensi kotikuntasi
kirjaston kokoelmiin ja jollet sieltä löydä haluamaasi, pyydä omaa
kirjastoasi kaukolainaamaan se sinulle jostain muualta.
Onnea kaktusviljelyksillesi!
Valitettavasti HelMet-kirjastoissa ei ole varastoituna vuoden 2005 Tee itse -lehtiä. Lukusalilainaksi lehden voi saada Kansalliskirjastosta (Fabianinkatu 35, Helsinki).
Lehdestä voi tehdä kaukopalvelupyynnön ja lehti, tai tarvittavan artikkelin valokopiot tilataan jostain sellaisesta kirjastosta, jossa se on vielä saatavilla. Kaukopalvelumaksu on 7 euroa tai valokopiotilauksessa laskun mukaan.
Yhtenäisiä hittilistoja 1970-luvulta alkaen nykypäivään ei näytä olevan julkaistu missään. Paras kirjallinen lähdeteos tuntuu olevan Juha Lassilan Mitä Suomi soittaa? : hittilistat 1954-87 (1990). Sen saatavuus pääkaupunkiseudun kirjastoissa selviää Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi/
Kevyen musiikin listoja koskeviin kysymyksiin on tässä palvelussa vastattu aiemminkin. Vastaukset löytyvät arkistosta http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp#Hakutulos käyttämällä hakusanoja listat ja populaarimusiikki.
Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajien verkkosivuilta
http://www.ifpi.fi/tilastot/ löytyy erilaisia myyntilistoja, samoin RockDatan sivuilta
http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/rockdata.html
Kirjan tiedot löytyvät jo rekisteristä, mutta yhtään kappaletta ei ole
vielä rekisteröity. Kyllä Isomäkeä tulee kirjastoihin ja varauksen voi tehdä heti, kun ensimmäinen kappale näkyy rekisteröitynä.
Hankintaosastolla kirjat käsitellään ja laitetaan lainauskuntoon.
Helsingissäkin uudistuneen Kirjastolehden uutta numeroa on ollut jaossa seuraavissa Helsingin kaupunginkirjastojen toimipisteissä: Kannelmäki, Laajasalo, Paloheinä, Pukinmäki ja Rikhardinkatu. Tulevaisuudessakin Kirjastolehden numeroita on mahdollisesti jaossa sellaisissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä, joissa on lehden teemaan liittyviä tapahtumia.
HelMet-kirjastoihin tätä teosta ei ole hankittu, sen sijaan Helsingin Yliopiston kirjaston kokoelmiin se kuuluu. Voit halutessasi tehdä teoksesta hankintaehdotuksen HelMet-kirjastoille. Linkit hankintaehdotuslomakkeisiin löytyvät HelMet-verkkokirjaston etusivulta.
