Hyvään alkuun pääset todennäköisesti kirjoilla Asikainen, Jukka-Pekka: Mainosvalokuvauksen ABC, Potka Pekka: Mainoskuvaus digikameralla ja Seppänen, Janne: Kuvista sanoin, osa 5 Valokuvaa ei ole. Historiasta kertoo Mainoskuva 1920 - 2000. Nämä kirjat löytyvät ainakin Seitti-kirjastojen aineistosta (aineistotietokannan osoite: http://seitti.seinajoki.fi/Intro?formid=find2), osa myös Krannit-kirjastoista, joihin Teuvakin kuuluu. Seitti-kirjastoihin kuuluvat Seinäjoki, Kuortane ja Nurmo. Myös
Kuvia analysoimaan : kuva-analyysin malleja ja sovelluksia -kirja kertoo mainosvalokuvauksesta.
Lahden kaupunginkirjastossa on kaikki suomenkieliset SFS-standardit, mukaan lukien käsikirjat käsikirjastossa. Myös kysymäsi käsikirja löytyy sieltä. Vuoden 2006 painosta (2. uudistettu painos) ei voi lainata, mutta vanhemman painoksen v:lta 2002 saa myös kotilainaan. Kirja löytyy luokasta 62.081 nimellä Koneiden turvallisuus. Käsikirjastossa standardit löytyvät aikuistenosaston perältä karttalaatikoiden läheisyydestä. Kysy tarvittaessa apua tietopalvelusta.
Lahdessa on standardeja myös Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tietokeskuksissa. Niistä löytyy myös englanninkielisiä standardeja ja ISO-standardeja. Koulutuskonsernin puolella standardit ovat käytettävissä online-palveluna. Tarkemipia tietoja saat tietokeskuksista. Aukioloajat ja…
Esimerkiksi Tarja Heikkilän teoksessa "Tilastollinen otos" (Edita 2008)
otannasta sanotaan, että sen tulee olla "edustava pienoiskuva perusjoukosta".
Otannasta on esimerkki, jossa 4000 henkilön suuruisesta perusjoukosta tehdään 200 yksilön otos, eli joka 20. otetaan mukaan tutkimukseen (s. 35).
Otokselle asetetaan myös muita vaatimuksia kuin lukumäärä, esim. s 41 kirjassa todetaan
"Edustavan otoksen saaminen edellyttää myös, että
- otosyksiköt on valittu arpoen eikä harkiten
- jokaisen otokseen valitun on kuuluttava tutkittavaan perusjoukkoon
- jokaisella perusjoukon yksilöllä on mahdollisuus päästä otokseen".
Ennen tutkimuksen tekemistä kannattaa tutustua tähän tai johonkin muuhun tilastollisista menetelmistä kertovaan teokseen, niin saa…
Kirja löytyy Suomessa useammasta yliopistokirjastosta ja voit tehdä siihen oman lähikirjastosi kautta kaukolainapyynnön. Myös yliopistokirjastojen tietokantoja pääsee katsomaan kuka tahansa yliopistokirjastojen internet-sivujen kautta tai Frank-monihakupalvelun välityksellä(http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/).
Arja Korisevan ja Jouni Someron Kirkossa-cd on sekä Kuusankosken kirjastossa että useassa muussa Kouvolan kirjastossa. Ne ovat myös tällä hetkellä hyllyssä lainattavissa.
Helmet-kirjastot eivät tilaa kaukolainana aineistoa, joka on saatavissa jostakin pääkaupunkiseudun tieteellisestä kirjastosta tai erikoiskirjastosta. Kyseinen kirja on lainattavissa Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjastosta Helsingistä. Lisäksi sen voi saada Kansalliskirjastossa lukusalikäyttöön. Voit tiedustella kirjaa näistä kirjastoista.
https://www.diak.fi/kirjasto/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Helsingin kaupunginkirjastolla oli aikanaan Tarinoiden Helsinki -verkkopalvelu, jossa karttapohjaan oli mahdollista liittää kulttuurisisältöjä mm. kaunokirjallisuutta. Valitettavasti Tarinoiden Helsingin ylläpitäminen lopetettiin muutama vuosi sitten. Palvelun rippeet löytyvät Wayback Machinella:
https://web.archive.org/web/20130613215111/http://www.tarinoidenhelsink…
Kallion kirjastossa on ylläpidetty Kallio-kokoelmaa, joka sisältää kauno- ja tietokirjallisuutta. Kokoelman sisältöjä voi selata Helmetin kautta käyttämällä hakusanaa 'kallio-kokoelma':
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skallio-kokoelma__Orightres…
Ruotsalaisesta lasten virtuaalikirjastosta löytyy lukuvinkkejä eri ikäisille lapsille. Lukuvinkkisivun osoite on
http://www.barnensbibliotek.net/boktips/cw/
10-11 -vuotiaalle sopivaa luettavaa löytyy otsakkeen Romaner för mellanstadiet -otsikon alta. Monia siellä vinkattuja kirjoja löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Luettavaa voi etsiä myös suoraan pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-aineistohaulla lapsille: http://www.helmet.fi -> På svenska -> Sökprogram för barn.
Tässä osoitteessa on värssypankki netissä, josta voi valita runoja eri tilaisuuksiin. http://www.positiivarit.fi/aarteisto/varssypankki/
Aforismit ja muistolauseet ovat kirjastossa luokassa 10.8
Kaunis muistolausekirja on esim. teos:
Sanat kultaa: säkeitä iloon ja suruun, toim. Eila Jaatinen.
Saatavuustiedot löytyvät HelMet tietokannasta http://www.helmet.fi
Lähetimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi runon! Ilmoitamme heti kun/jos saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku lukijoistamme?
Kirjoitusoppaissa on ohjeita eri tekstilajien kirjoittamiseen. Sellainen on esimerkiksi Tiina Torpan ”Työssään kirjoittavan opas” (Talentum, 2014). Luonnollisesti on myös tärkeää, että kielenhuolto on kunnossa, ja siihen löytyy lukuisia oppaita myös.
Lehdillä on kuitenkin yleensä omat ohjeistuksensa siitä, miten heille lähetettävissä tekstissä erilaiset muotoilut on tehty. Joillakin lehdillä ohjeita saattaa olla nettisivuilla, mutta lehti varmasti lähettää ne myös kirjoittajalle, jolta haluaa juttuja saada.
Ennen lehden lähestymistä kannattaa miettiä, millaiseen lehteen juttua olisi paras tarjota. Eli esimerkiksi miettiä, onko juttu populaari vai ammattilaisyleisölle tarkoitettu. Aihetta tuntematta on kuitenkaan vaikea suositella mitään…
Juice Leskinen on suomentanut Donovanin kappaleen Colours nimellä Värinää värinää. Kappale näyttää olevan kuultavissa ainoastaan äänilevyltä Tarantella Joe (Scandia Musiikki, 1979), jolla sen esittää Elf. Kappaleen suomenkielisiä sanoja tai nuottia ei valitettavasti löydy painettuina.
Äänilevyä ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta se sisältyy joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin, joista voitte halutessanne tilata sen käyttöönne kaukolainana. Kaukopalvelusta lisää alla olevassa linkissä.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Vaikuttaa siltä, että kyseessä ovat saman kakun eri nimitykset. Molemmat ovat suklaakakkuja, jotka jätetään sisältä pehmeiksi ja valuviksi. Suomeksi käytetään ainakin nimityksiä laavakakku ja suklaafondant. Suomenkielisiä reseptejä esim alla olevilla sivuilla:
https://www.kinuskikissa.fi/suklainen-laavakakku-chocolate-lava-cake/
https://www.pullahiiri.com/2012/03/taas-toteutetaan-blogilukijan-toive.html
https://www.valio.fi/reseptit/suklaafondant---resepti/
https://www.arla.fi/reseptit/kardemumma-suklaafondant/
Anna Jamesin Tilly-kirjoja on vielä neljä lisää. Ovatko ne jo luettu? Linkki Helmet hakutulokseen.Samoin Louis Sacharin Paahde-kirjalla on jatko-osa Riskitekijät.Karin Erlandsonin Taru silmäterästä sarja saattaisi myös sopis lukulistalle. Linkki Helmet hakutulokseen.T.J. Klunen kirja Talo taivaansinisellä merellä voisi kiinnostaa. Linkki Helmet hakutulokseen.Kiehtovaa luettavaa on myös Ransome Riggsin Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille sekä Magdalena Hain Kerjäläisprinsessa -sarja.Kenties myös C. L. Lewisin Narnia-sarja ja J. R.R Tolkien Taru sormusten herrasta kirjat ovat vielä lukematta?
Kysymyksesi on laaja. Tietoturvallisuusohjeita ja linkkejä löytyy ainakin näiltä sivuilta:
http://www.students.tut.fi/~tjvuorin/pftijo/titu/ohjeistus.html
http://www.oulu.fi/atkk/tietoturva/yllapito/politiikka.html
http://www.atbusiness.fi/finnish/ratkaisut/tietoturva/index.html
http://www.tietoturva.org/
http://www.makropilotti.fi/tietoturva/main.html
Valtion tietoturvaohje:
http://www.vn.fi/vm/kehittaminen/tietoturvallisuus/vahti/vahti2.htm
Kirkon tietoturvaohje:
http://www.evl.fi/kkh/hao/atk/ohje/tietoturvallisuusohje.html
Pari ulkomaista sivua:
http://www.gocsi.com/
http://www.information-security-world.com/
http://www.att.com/isc/
Joitakin Fabianin äänitteitä on lainattavissa kirjastoissa:
"The story" (cd-äänilevy ja CD-ROM-levy, jolla elämäkerta, valokuvia ja diskografia)
"Hold that tiger!" (cd-äänilevy)
"The tiger" (äänilevy)
Voit tarkistaa äänitteiden saatavuuden esimerkiksi Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi).
Fabianin diskografia:
http://www.fabianforte.net/discography-singles.htm
Kyseessä on Sid Fleischmanin kirja Hokkuspokkusperhe vuodelta 1963, alk. Mr. Mysterious & Company (1962) (Lasten toivekirjasto 31). Siinä perhe yrittää ehtiä Kaliforniaan jouluksi. Matkallaan he esittävät taikashow'ta isän johdolla. Tytär Jane leijuu ilmassa, toinen tytär esittää henkiin heräävää nukkea ja poika Paul toimii avustajana. Äiti soittaa musiikkia. Perheelle sattuu kaikenlaisia seikkailuja matkan varrella. Isä on sitä mieltä, että matkan ja esiintymisten takia lasten täytyy aina käyttäytyä hyvin, joten hän suo itse kullekin kerran vuodessa ns. akrakadabra-päivän, jolloin kukin saa käyttäytyä juuri niin huonosti kuin haluaa.
