Juustomuoteista (myös juustokehä) on olemassa Matti Jussilan kirja "Juusto muotissa" (2014). Teko-ohjeita kirjassa ei kuitenkaan ole, mutta sisältää muuten tietoa niiden historiasta ja useita kuvia Pentti ja Anne Siivosen juustomuottikokoelmasta.Teko-ohje löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista:Aarteita museoiden kätköistä (2012)Kaisla, Lauri: Kansakoulun veistopiirustuksia 2
Leppäkerttu-lehti vaihtoi nimensä 1987 Leppis-lehdeksi.Lainattavaksi lehtiä löytyy Åbo Akademin kirjastosta.Kansalliskirjastossa ja Jyväskylän yliopistolla on heidän lukusalissa luettavaksi näitä lehtiä.
Olisiko kyseessä professori Aulis Aarnion v. 1998 kirjoittama historiallinen romaani Johannes Richterin erehdys? Voit tarkistaa saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla Plussa-aineistohausta osoitteesta http://www.libplussa.fi
1. Entada gigas on tuttu kasvi, jolla ei ole suomenkielistä nimeä. Asiantuntija Leif Schulman Helsingin yliopiston Kasvitieteellisestä puutarhasta ehdotti puhelimessa, että siitä voisi antaa kuvauksen "jättimäinen hernekasveihin kuuluva liaani" tai että siitä puhuttaisiin tieteellisellä nimellä; nimen mahdollisesti toistuessa voisi käyttää entadaa.
2. Tristellata africana -nimistä kasvia ei ole. Tristellateia -niminen suku on mutta olemassa oleva Tristellateia africana ei ole Suomessa eikä Euroopassa tunnettu. Leif Schulmanin mukaan sitä voisi ohjelmassa kuvata trooppiseksi pieneksi pensaaksi tai puuksi Tristellateia africanaksi.
Helsingin yliopiston Kasvitieteellinen puutarha neuvoo tämäntyyppisissä yksittäisissä kysymyksissä, ja sinne…
Seuraava kirja on lainattavissa Helmet-aineistokannasta: http://www.helmet.fi
Kirjasta voi tehdä varauksen mikäli teillä on Helmet kirjastokortti sekä siihen kuuluva PIN-koodi. Sekä kirjastortin että salasanan saa mistä tahansa Helmetkirjastosta esittämällä valokuvallisen henkilötodistuksen (passi, ajokortti, kuvallinen KELA-kortti).
The Thames and Hudson dictionary of art terms / Edward Lucie-Smith (1991.
Hei !
Kyseinen kirja on tulossa kirjastoihin, kannattaa ensin katsoa www.helmet.fi onko jo siellä. Suurehkojen kustantajien suomenkielinen kirjallisuus hankitaan melko kattavasti. Hankintatoiveita voi tehdä
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus (Helmet-etusivun oikeassa alareunasa linkki), tai lähikirjastossa puhelimitse tai paikan päällä.
Mika Waltarin Helsinki-aiheisia teoksia ovat Appelsiininsiemen, Isästä poikaan, Jättiläiset ovat kuolleet, Koiranheisipuu ja neljä muuta pienoisromaania, Kuka murhasi rouva Skrofin, Mies ja haave, Palava nuoruus, Surun ja ilon kaupunki, Suuri Illusioni.
Muita praktikumtyöhösi sopivia tiedonlähteitä ovat esim. Waltarin Kirjailijan muistelmia (toim. Ritva Haavikko), Markku Envallin Suuri illusionisti. Tirkkonen, Marja-Liisa: Suomalaisia kulttuurikoteja.
On myös tehty opinnäyte, joka sivuaa aihettasi: Tuomi, Sanna-Marja: Mika Waltarin Helsinki-trilogian ainekset, Helsinki : Helsingin yliopisto, 1991. Pro gradu -työ : Helsingin yliopisto, kotimainen kirjallisuus
Aihetta käsittelevät myös seuraavat artikkelit: Arohonka, Anssi: Kirjojen ja…
Kaukolainaksi on mahdollista tilata materiaalia, siis myös cd-levyjä, joita Jyväskylän kirjastoista ei löydy.
Näyttäisi siltä, että kyseisen laulajattaren tuotantoa löytyy muista kaupungeista Suomessa, mutta meiltä ei, jotten voit jättää kaukopalvelutilauksen. Suomesta löytyy ainakin nämä viisi äänitettä: Gift of Love, Innerst i sjelet, Sissel, Soria Mora ja Stilla natt.
Kirjoittajat voivat itse sopia järjestyksen. Vakiintunut ja tasapuolinen käytäntö on aakkosellinen järjestys. Näin kerrottiin Yliopistopainosta.
Kirjassa Tutki ja kirjoita / Sirkka Hirsjärvi, Pirkko Remes, Paula Sajavaara todetaan, että nimiösivun teksti vaihtelee aloittain ja työn luonteen mukaan. Näiden tietojen muodosta ja sijoittelusta monilla laitoksilla on omat ohjeensa. Kirjoittajien järjestyksestä ei kirjassa ole mainintaa.
Verkosta löytyy Rachel Plummerin englanninkieliset kotisivut: http://www.rachelplummer.com/aboutme.htm
Seuraavassa pari muuta mielenkiintoista linkkiä: http://www.writersbreak.com/Interviews/articles/fiction/interview_ficti…
http://business.marc8.com/ebook-info.php/name/how_to_write_and_publish_…
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston kokoelmissa on suomalaisista talonpoikaishäistä varsin paljon aineistoa, etupäässä artikkeleita. Artikkeleita voi etsiä kirjastoissa käytettävissä olevasta Arto-tietokannasta (https://finna.fi ) ja kirjoja Helka-tietokannasta (https://finna.fi ). Asiasanahauissa hakutermeinä kannattaa käyttää mm. termejä häät, morsian ja kosinta.
Aihetta käsitteleviä perusteoksia ovat esimerkiksi Maija-Liisa Heikinmäen kirja Suomalaiset häätavat: talonpoikaiset avioliiton solmintaperinteet (Otava, 1981) ja Terttu Kaivolan toimittama teos Kahden kauppa: juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista häistä (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995).
Lisävinkkejä tiedonhakuun saa ottamalla yhteyttä kirjastoon.…
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan K.A. Tavaststjernan teosta "En patriot utan fosterland" ei valitettavasti ole suomennettu.
Lähde:
https://finna.fi
Kirjailijasta löytyi tietoa SKS:n Kirjailijatietokannasta. Sieltä käy ilmi, että nimi Topo Taviomaa on salanimi, kirjailijan oikea nimi on Ilmari Ihalainen, ks. http://dbgw.finlit.fi/matr/tiedot.php?id=7803 . Hän on syntynyt Ruokolahdella vuonna 1946.
Hän on kirjoittanut myös näytelmän Pitsihovi vuonna 1978. Näytelmät.fi-sivulla on kuvakin: http://www.naytelmat.fi/index.php?view=writer&id=1085
Jos säestysnuoteiksi kelpaa Suuri toivelaulutaso niin virsi löytyy Suurten toivelaulukirja 3:sta ja muutamasta muustakin tämän tyyppisestä laulukirjasta. Kouvolan pääkirjastossa tuo löytyy käsikirjastostakin ja nuottejahan saa kopioida omaan käyttöön.
Kansallisbibliografian mukaan kysyjän mainitsema Kohtalosi kirja : Cagliostron kreivin ihmekehät on Minerva-nimisen kustantajan anonyymi julkaisu vuodelta 1926. Kansalliskirjasto ei systemaattisesti digitoi tähän aikakauteeen liittyviä monografioita, vaikka lehdet kuuluvatkin digitoinnin pariin (https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu). Toisaalta näin vanhan anonyymin teoksen voi kuka tahansa digitoida ja levittää sitä julkisesti. Jos julkaisulle löytyy jälkikäteen tekijä, joka on kuollut vuoden 1947 jälkeen, tällainen vapaa levitysoikeus loppuu.
Kyseisen julkaisun voi tilata Kansalliskirjaston lukusaliin, valokuvata sen sivut ja tehdä niistä julkaisu. Se tulee ainakin halvemmaksi kuin tilata digitointi Kansalliskirjaston kautta…
Kaikkia tieto tai taitokursseja kannattaa hakea Ilmonetin kautta. Se on Helsingin, Espoon ja vantaan työväenopistojen yhteinen hakusivusto.
Tänä keväänä siellä ei valitettavasti ole tarjolla värjäyskursseja. https://ilmonet.fi/#fi/search/cgt=684
Erilaiset yhdistykset ja monet käsityöliikkeet järjestävät myös kursseja käsityötekniikoista, mutta valitettavasti niistä ei ole muuta yhteistä hakupaikkaa kuin netti. Kannattaa hieman kysellä kaupoissa käydessään.
Solmuvärjäyksen saattaisit oppia myös yksin tai kaveriporukassa. Hyviä ohje ja vinkkisivuja löytyy runsaasti. Aluksi kannattaa käyttää marketistakin saatavia kangasvärejä, joilla voi värjätä sekä sangossa että pesukoneessa. Kiinnitysaineeksi niille käy pelkkä ruokasuola.
Esim.…
Hain Elvistä käsitteleviä suomenkielisiä kirjoja Suomen kansalliskirjaston Finna-palvelusta ja niitä löytyi 37 kappaletta. Hakutuloksen pääset katsomaan tästä linkistä kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results. Haku on tehty tarkennetussa haussa käyttämällä hakuehtoa aihe: Presley, Elvis ja rajaamalla hakutulos suomenkielisiin kirjoihin.
Kollega ehdotti, että kirjat voisivat olla nämä. Ensimmäinen Ilkka Remeksen Riskiraja (2010). Alla kirjan esittely Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Toinen Katri Mannisen Bittitiikeri (1998). Alla esittely Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au44706544-4833-4d31-8c42-0…
