Olen hakenut useista eri tiedonlähteistä, mutta vaikuttaa siltä että kaikki käsialaan liittyvät kirjat koskevat joko käsialantutkimusta, esimerkiksi ihmisen luonteen tarkastelua käsialan valossa eli käsialantulkintaa, tai vanhojen käsialojen tuntemusta historiantutkimisen kannalta.
Kaunokirjoitukseen liittyvät opukset ohjaavat lähinnä kalligrafiaan ja tekstaukseen. Mutta ehkä niistä olisi hyötyä myös käsialan kehittämisessä.
Seuraavasta nettijulkaisusta voisi olla sinulle iloa Käsin kirjoittaminen vuonna 2000, http://www.edu.fi/julkaisut/kasiala.pdf . Siinä on erilaisia käsialamalleja ja lisäksi luku Näin kehitetään hyvä käsiala.
Tervehdys kirjastolta!
Tällä hetkellä kirjaston ei ole mahdollista hankkia näitä Roland af Hällströmin 50-luvulla ohjaamia elokuvia DVD-formaatissa. Yleisradion Tallennepalvelu, joka omistaa oikeudet, on tallentanut elokuvat vain VHS-nauhalle. Lappeenrannan kirjastolla on molemmat elokuvat nauhamuodossa pääkirjaston hyllyssä tällä hetkellä.
Tämä Orhan Velin runo, joka suomeksi on nimeltään "Istanbul, kuuntelen sinua" (suom. Riitta Cankocak) löytyy Kirjo-lehden numerosta 3/2010. Lehti on luettavissa netissä ja alla olevasta linkistä pääset suoraan lehden ko. numeroon.
Runo sisältyy myös antologiaan "...kuin ilkikuriset lapset : modernia turkkilaista runoutta" (Palladium kirjat, 2010).
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
http://www.palladiumkirjat.fi/kirjo/Kirjo%203-10.pdf
http://helmet.fi/
Lotta-kirjoja ei juuri tunneta Pohjoismaiden ulkopuolella. Täällä niitä on käännetty suomen lisäksi norjaksi ja islanniksi, muualla vain saksaksi.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=aeaae112-c41…
En löytänyt vientitietoja yhtiön sivulta, http://ymparisto.eckes-granini.fi/2019kevat/fi/eckes-granini-finland/ enkä yhtiökuvauksesta.Elintarviketeollisuuden tilastoista, https://www.etl.fi/etl-tilastopalvelu.html ja Tullin Uljas-tilastotietokannasta en löydä tilastoja yksittäisten tuotteiden tai tuottajien tietoja. Marli kuuluu osana Eckes-Granini -yhtiöön, jonka päämaja on Saksassa. Etsiskelin nettikauppojen listoilta Virosta Kaubamajasta ja Rimistä, Latvian Rimistä, kolmesta ruotsalaisesta sekä kahdesta saksalaisesta kaupasta, mutta niistä ei löytynyt Marlin tuotteita, kylläkin tuon Graninin. Asiaa voisi tiedustella Eckes-Granini Finlandista https://eckes-granini.fi/palaute/.
Vaikka suora käännös näyttäisikin vastaavan everstin (colonel) tai (kenttä)kapteenin arvoa, niin oheisen artikkelin mukaan kyseisen termin pitäisi nykyään vastata lähinnä kenraalin arvoa:
https://de.zxc.wiki/wiki/Maestre_de_campo
“The field master (Maestro de campo) who is often compared to a field captain or colonel, must be viewed as the rank of general in today's terms. He was directly subordinate to the captain general (capitán general), that was usually the king himself or his chief military officer, and stood above the sergeant-major.
https://en.wiktionary.org/wiki/maestre_de_campo
“In the overseas colonies the governors or viceroys who carried the rank of captain…
Kasvatusvinkkejä: Metsästäjä, keräilijä, kasvattaja : alkuperäiskansojen kasvatusoppeja / Michaeleen Doucleff, 2022 vaikuttaisi sopivalta.Finna.fi:n hakutuloksesta alkuperäiskansat ja lastenhoito kannattaa selata, (Kaikki osumat:alkuperäiskansat AND Kaikki osumat:lastenhoito) | Hakutulokset | Finna.fiMoni näistä kansatieteellisistä teoksista on jo melko iäkästä aineistoa, esim.Eskimoiden lastenhoito- ja kasvatustavoista : sosiologinen tutkimus / Päivänsalo, Paavo , kirjoittaja[Suomen kasvatus-sosiologinen yhdistys] 1947Helka-kirjastojen hakutulos kansatiede lastenhoito tuo tulokseen tieteellisiä artikkeleja ja teoksia, Helka - kansatiedeOngelmana on, että teoksia ei ole niin tarkasti asiasanoitettu, että teokset löytyisivät haulla ja…
Valitettavasti Murrekuvat-videota ei ole enää HelMet-kirjastoissa. Aiemmin on ollut, mutta ne on jouduttu poistamaan - siitä muistona vielä tuo tieto HelMetissä. Videota näyttää olevan lainattavana ainoastaan Tampereen yliopiston kirjastossa.
Hei,
Tule käymään Kemin kaupunginkirjastossa. Valikoimissamme on useita lainattavia kirjoja, joissa opetetaan kysyymääsi ns. kymmensormijärjestelmää. Esimerkiksi "Mäkinen, Anja Näppäilytaito ja tekstinkäsittely ISBN 951-97968-6-X (2003) ja Mäkinen, Anja Konekirjoitus ja tekstinkäsittely 1 ISBN 951-95954-5-7 (1992) käsittelevät asiaa. Muitakin oppaita löytyy.
Hei!
Kaarlo K. Mäkisestä löytyy jonkin verran tietoa erilaisista matrikkeleista. Hän oli syntynyt Ähtärissä 10.1. 1864 ja kuoli Tammelassa 4.4. 1949. Hänen toimittamastaan lehdestä sen sijaan ei löydy levikkitietoa (tuohon aikaan sellaista ei välttämättä kerätty). Lehden kustantajaa ei mainita missään, ei edes Fennicassa (Suomen kansallisbibliografiassa), vaikka siellä normaalisti kustantaja ilmoitetaan. Kansakoulujen tarkastajamatrikkelista löytyy seuraava maininta: Toimitti perustamaansa aikakauslehteä, Uudistuva kasvatus- ja opetustyö, jossa seurasi uusia ulkomaisia ped. virtauksia, joita myös esitelmin ja ohjauksin levitti laajoihin opettajapiireihin. Seuraavista teoksista löytyy tietoja Kaarlo K. Mäkisestä ja ne ovat saatavilla…
Jyväskylän kirjastoissa ei ole lainattavaa verenpainemittaria. Joistakin muista Keski-kirjastoista (eli Keski-Suomen yleisistä kirjastoista) mittari löytyy: Kannonkoskelta, Luhangasta, Kuhmoisista ja Viitasaarelta. Mittari täytyy lainata paikan päältä kirjastosta eli varausta ei verenpainemittariin voi tehdä.Laitteet löytyvät https://keski.finna.fi/-sivustolta hakusanalla verenpainemittari.
Lauri Leino on Havukka-ahon ajattelijan pääosassa sekä kuunnelmassa että televisiosarjassa. Tässä tiedot molempien saatavuudesta:Ylen kuunnelman voi kuunnella Ylen Elävästä arkistosta: https://yle.fi/a/20-91064Kaarle Hiltusen ohjaama TV-sarja vuodelta 1971 puolestaan löytyy DVD:nä useista kirjastoista. Sarja on MTV:n tuotantoa, joten sitä ei löydy Ylen palveluista. Voit katsoa saatavuutta omasta kirjastostasi Finna.fi:stä: https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=havukka-ahon+ajattelija…
Keräilyrahan arvo riippuu sen kunnosta. Apua arviointiin voi löytyä esimerkiksi seuraavista linkeistä ja teoksista. Sivustolta http://www.juhlaraha.eu/ löytyy ilmainen (kulta)kolikon arviointipalvelu. Suomen Numismaatikkoliitto ry:n sivuille on kerätty linkkejä, joista saattaa olla hyötyä: http://www.numismaatikko.fi/index.php/linkkeja . Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy teos Schön, Gerhard: Ecu-katalog: Münzen und medaillen, joka on lainattavissa.
Valitettavasti en pysty antamaan varmaa vastausta noiden tietojen perusteella. Vain pieneen osaan tallella olevista ohjelmista on merkitty luotettavasti kuvauspaikat. Esim. vuonna 1974 on tehty ohjelma "Viimeiset uudisraivaajat", joka on kuvattu Pudasjärven Ruuhensuolla, mutta Pärjänsuosta en löytänyt mainintaa.
Ulkoministeriön Kauppapolitiikka-sivuston mukaan Japani on Kiinan jälkeen Suomen tärkein kauppakumppani Aasiassa Japaniin viedään erityisesti puutavaraa, paperia, koneita ja laitteita. Lisää tietoa sivustolta:
https://kauppapolitiikka.fi/jalansijaa-japanista/
Tullin sivustolta löytyy paljon tietoa Suomen ja Japanin kaupasta. Sivuston mukaan vienti Japaniin kasvoi erityisesti sahatavaran, liimapuun, metallien ja malmien osalta. Tuonnissa taas viime aikoina on kasvanut erityisesti koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden osuus. Alla linkki sivustoon:
https://tulli.fi/documents/2912305/3331101/Suomen+ja+Japanin+v%C3%A4linen+kauppa+vuonna+2018%281-5%29/b25815fe-1933-4e2e-bfa9-48883d61c62b/Suomen+ja+Japanin+v%C3%…
Det är bara seriens fem första delar som är översatta hittills. Den sjätte delens översättning planeras utkomma i november 2020. Seriens avslutande del får vi vänta på lite längre eftersom Riley inte ännu har skrivit den klart.
Kirjastot poistavat jatkuvasti aineistoa. Näin täytyy tehdä, jotta uudet hankinnat mahtuvat hyllyihin. Toisaalta osa aineistosta kuluu, menee rikki ja vanhenee. Poistaminen on tärkeä osa kokoelmatyötä. Poistettavia kirjoja myydään, jos ne ovat vielä käyttökunnossa. Myytävistä nimekkeistä ei ilmoiteta etukäteen.
Lainattavaa Kaksoset-kirjaa kannattaa tulla etsimään kirjastosta. Mahdollisia kirjoja voisivat olla ainakin ruotsista suomennettu kirja Kaksoset, jonka on kirjoittanut Maja Jäderin-Hagfors. Nuortenkirja on ilmestynyt suomeksi 1931. Kirjan kansikuva : Kaksoset | Kirjasampo . Toinen mahdollisuus on Eva Hirnin (kirjailija Kersti Bergrothin salanimi) kirja Kaksoset. Se on alunperin ilmestynyt…
Yleisradion Fono-tietokannan ja Kansalliskirjaston Viola-tietokannan perusteella kappaletta ei olisi suomennettu. Fono-tietokannasta löytyy tiedot Ylen koko äänilevystöstä, joka on Suomen suurin musiikkiarkisto. Violassa taas ovat tiedot kaikista vuoden 1901 jälkeen julkaistuista kotimaisista äänitteistä ja kattavasti myös vuoden 1977 jälkeen julkaistuista nuoteista. Myöskään Musiikkiarkiston ja Suomen äänitearkiston Fenno-tietokannasta ei löytynyt kappaleesta käännösversioita. Näillä rajauksilla käännöstä ei siis löydy, mutta esimerkiksi vuotta 1977 vanhemmista nuoteista tietoa ei ole kattavasti saatavilla. Lähteet: fono.fi, kansalliskirjasto.finna.fi (suora linkki kansallisdiskografiaan), fenno.musiikkiarkisto.fi.