Pietarilaisen Otava Yo -yhtyeen levyjä ei näytä suomalaisissa kirjastoissa olevan. Heidän instrumentaaliversionsa Ievan polkasta tai kappaleesta Finnish polka, kuten sitä myös kutsutaan, löytyy kyllä youtube-videona:
https://www.google.fi/search?rls=com.microsoft%3Afi-FI&biw=1536&bih=730…
Maailmanlaajuisen kirjastojen WorldCat-tietokannan mukaan kappale on ainakin heidän vuonna 2015 ilmestyneellä Once upon a time -levyllään:
http://newfirstsearch.oclc.org/WebZ/FSFETCH?fetchtype=fullrecord:sessio…
Levyä voi kuunnella myös Spotify-palvelussa:
https://play.spotify.com/user/atlas017/playlist/5ojaYT3x8Kr0EQ7ZfFZaJU?…
Voit halutessasi tehdä levystä hankintapyynnön kirjastoon.
Kenttäpostia-laulun (sävellys Kalevi Tiili, teksti Helvi Salminen) sanat löytyvät nuottikirjasta Sun kanssas Liisa pien : laulumuistoja sotavuosilta (Fazer, 1994).
Saatavuus Outi-kirjastoista.
Sininen väri edustaa rauhallisuutta ja vastuullisuutta perusväriteorian mukaan. Yhteenkuuluvuus ja monarkian jatkuvuus lienevät myös syinä. Sinisen värin käyttäminen viittaa myös isänmaallisuuteen sillä Yhdistyneen Kuningaskunnan lipun (Union Jack) yksi väreistä on sininen. Linkki Voguen sivuille Lisää väriteoriasta kirjassa: Martti Huttunen Värit pintaa syvemmältä. WSOY, 2004 "Värivalinnan motiiveille lienee tietyt perustelunsa, kun merkittävässä asemassa itseään pitävät naiset esiintyivät mielellään "mariansinisessä" puvussa. Sinisen värin suosio yleistyi naisten keskuudessa kun 1980-luvulla erään vuoden muotivärikartassa, ns. trendivärikartassa, esiteltiin aristokraattisen sininen värisävy." s. 112
Joki-kirjastojen kokoelmista haulla "Kun minä kotoani läksin" ja kansanlaulut löytyi seuraava tulos, https://joki.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=%22Kun+min%C3%A4+kotoani+l%C3%A4ksin%22&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=kansanlaulut&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20Valitettavasti meidän kirjastossamme ei ole teosta, joten teidän kannattaisi tilata tämä ja tutkia, onko kyse etsimästänne laulusta.
Tähän kysymykseen vastaus voisi löytyä Helsingin kaupunginarkistosta, missä säilytetään historiallisia dokumentteja Helsingistä, mm. vanhoja puhelinluetteloita. Kaupunginarkisto sijaitsee Kallion virastotalossa, Eläintarhantie 3 F. Yhteystiedot löytyvät internetistä osoitteesta http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html. Asiakaspalvelu on auki ma-to klo 9.00-16.00, pe klo 9.00-15.00. Neuvonta puh. (09) 310 43560.
William Wordsworthin runo “Upon Westminster Bridge" on julkaistu valikoimassa Runoja (WSOY 1949).
Runon nimi on suomeksi “Sepitetty Westministerin sillalla” ja alaotsikkona “Syyskuun 3:ntena 1802”. Runoja -teoksen runot on suomentanut Aale Tynni.
Runon ensimmäisen lauseen suomennos kuuluu seuraavasti: ”Ei mitään ihanampaa päällä maan: näyn järkyttävän majesteettisen voi sivuuttaa vain turtasielu.”
Etelä-Pohjanmaan kuntakivet -julkaisun mukaan kuntakiviä on valittu tälle alueelle vuonna 1995 ja aktiivisena toimijana siinä on ollut Lakeuden kivikerho.
Muita nimikkolajeja (kuten lintu ja kasvi) valittiin Seinäjoelle syksyllä 1997.
"All the things you are" kappaleen on säveltänyt Jerome Kern. Pianonuotit kappaleeseen löytyy esimerkiksi kirjasta "Popular Piano solos: 33 Great Standards: plus...a lyric section" tai "Songs of romance : piano, vocal, guitar". Kirjan voit varata verkkokirjastosta ja noutaa sen omasta kirjastostasi tai hakemalla sen suoraan Lahden kaupunginkirjastosta.
Kyllä pääsee. Kysyin asiaa Uimastadionilta ja heidän mukaansa Uimastadionille pääsee toisen Helsingin kaupungin uimahallin voimassaolevan kuukausikortin kanssa.
Institute of Migration has a service for genealogists and the descendants of Finnish Emigrants which is called The Emigrant Register. Sources include passport records, passenger records of the Finland Steamship Company (Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö) and information on Finns deceased abroad. For your enquiry the following details are needed: All known names of the emigrant (also patronym if known) and birth date/year. Passport records can be searched online from the homepage.
Siirtolaisuusinstituutti -- Migrationsinstitutet -- Institute of Migration
Address: Piispankatu 3, 20500 Turku, FINLAND
Telephone: 02-2317 536 (from other countries +358-2-2317 536)
Fax: 02-2333 460 (from other countries +358-2-2333 460)
Email to Webmaster: joukork…
Risto Nevalalta on ilmestynyt useita levyjä, mutta emme ole saaneet selville, mistä niitä voisi ostaa. Niiden löytäminen voi olla vaikeaa, koska ilmestymisestä on jo melko pitkä aika. Lisäksi osa niistä on omakustanteita, joten niitä on ehkä myyty esim. vain keikoilla. Kansallisdiskografia Violan mukaan Nevalalta on ilmestynyt seuraavat levyt:
Tangokuningatar & kuningas 1989 (yhdessä Arja Korisevan kanssa), Rakkaudella (v. 1990), Samettiruusuja (1993), Oi elämää (1995), Kultaiset vuodet (1999?), Levoton tuuli (2003), Juhlalevy: 20 vuotta kuninkaana (2009), Niin paljon kuuluu rakkauteen (sarjassa Unohtumattomat suosikit, v. 2010), Usko Kempin sävelin (2011) ja Kolmen kuninkaan tarina (yhdessä Marko Lämsän ja Jukka Hallikaisen…
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sivuilla on tietoa litiumakkujen elinkaaresta. Sieltä löytyy tietoa mm. akkukemikaalien valmistuksesta ja akkukemikaaleista tuotteena:
https://tukes.fi/litiumioniakkujen-elinkaari
Sharpen Sap R/3 –kirja on Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa. Tällä hetkellä tosin kaikki kappaleet ovat lainassa. Helmet-aineistohausta (www.helmet.fi) näet kirjastot ja eräpäivät. Muita Sap R/3 –kirjoja kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy.
Yliopistokirjastojen Linda-haun kautta kirjoja löytyy useita. Lindaa voi käyttää Helsingin kaupunginkirjaston työasemilla tai pyytää virkailijaa tekemään haun. Kirjoita hakusanaksi sap ja valitse hakutyypiksi asiasana. Kirjoja löytyy mm. Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin Kauppakorkeakoulun kokoelmista. Monet kirjoista ovat luettavissa myös elektronisesti, mutta vaativat lukemista varten Ebrary-lukuohjelman, joka on monien yliopistojen, mm. Helsingin kauppakorkeakoulun opiskelijoilla.
Valitettavasti pääkaupunkiseudun kirjastoissa ei ole kysymiäsi Sweet Valley Highn englanninkielisiä osia. Myöskään kyseistä sarjaa ei ole saatavana videona tai dvd:nä. Mahdollisesti kirjakaupassa tiedetään, onko sarjan suomenkielisiä lisäosia tulossa.
Muinaisesta Olympiasta kertovat esim. kirjat: Karo Hämäläinen: Ateenasta Ateenaan (Tammi 2004), John Camp: Antiikin Kreikan maailma (Otava 2004), Sami Koski: Antiikin urheilu (Gummerus 2004), ja Nathaniel Harris: Antiikin Kreikka (Gummerus 2001). Kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista ja kirjojen sijaintipaikat näkyvät HelMet-haulla http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Kellomies-sivustolla on lyhyt maininta rannekellojen suomalaisista nimistä. Yhtenä nimenä mainitaan Kowe, josta kerrotaan näin:
"Kelloseppä-lehti mainostaa 1930-luvun puolivälissä ”hyvä rannekello – sopivalla hinnalla, double – hopea tai kromikuorissa.” Kelloa mainosti kelloalan tukkuliike Konrad Wolf, josta nimestä kellomerkki on lyhenne. Tukkuliike toimi tuolloin Helsingissä Heikinkatu 16:ssa."
http://www.kellomies.fi/?p=6120
Valitettavasti juuri muuta emme hänestä onnistuneet löytämään. Hän oli ilmeisesti tosiaan kellojen ja korujen tukkukauppias.
Konrad Wolfia ei mainita ainakaan Jouko Kokkosen kirjassa Sata vuotta ajan tasalla : Suomen kelloseppäliitto 1906-2006 (2006) eikä Kellomiesten kirjassa (Suomen kelloseppäliiton 25-…
Mika Keräsestä löytyy tietoa esim. seuraavilta sivustoilta:
Kirjasampo.fi: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175953591194
Suomen nuorisokirjailijat ry.: http://www.nuorisokirjailijat.fi/keraumlnen-mika.html
Mika Keräsen haastattelu Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-2363823