Töölöntorinkatu 11:ssä sijaitsevan Töölöntornin (näytetään useimmiten kirjoitettavan yhdyssanaksi) on suunnitellut arkkitehti tai oikeastaan arkkitehtiylioppilas Helge Lundström vuonna 1935. Talo valmistui vuonna 1936. Lundström on suunnitellut lukuisia rakennuksia Helsinkiin. Hänen tunnetuin luomuksensa on Tennispalatsi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helge_Lundstr%C3%B6m
Talosta ei kovin paljon tietoa löytynyt. Yksi lähde voisi olla Tommi Lindhin lisensiaattityö Teknillisestä korkeakoulusta: Töölöläisfunktionalismin neljä vaihetta (2002). Kirja on Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan ja Museoviraston kirjastoissa sekä Aalto-yliopiston kirjastossa. Osa työstä löytyy netitse, tässä osoitteessa on kuva ja hiukan tietoa…
Hei!Voisikohan etsimäsi kirja olla joku näistä?Caroline Lawrence: Ostian koirat (Roomalaismysteerit -sarjan ensimmäinen osa)Päähenkilöinä muun muassa rikkaan merikapteenin tytär Flavia. Nuorille suunnattu dekkarisarja.Sirkka Shayan: Mira ja Skarabeen salaisuusMira leikkii vanhoilla paperinukeilla ja siirtyy yhtä äkkiä faaroiden aikaan.Richard Dubelman: Holly Hobbie kadonnutta etsimässäTämä on jo melko vanha teos, ilmestynyt 1980. Liz ei suostu uskomaan, että hänen arkeologi-isänsä on kuollut vaan lähtee etsimään tätä.Olisiko vielä lukijoilla muita ehdotuksia?
Matkailusivustoissa on tietoa Italian sademääristä paikkakunnittain
http://matkailijan.info/ilmasto/eurooppa/italia/tilastot/
http://www.worldclimate.com/
Voit lähettää kysymyksesi myös Ilmatieteen laitokselle
http://www.ilmatieteenlaitos.fi/palaute/kysy.html
Elokuva kertoo Pertti Kurikan nimipäivät -punkyhtyeestä, ja sen nimi tulee bändin samannimisestä kappaleesta. (http://kovasikajuttu.fi/bandi-info/sanoitukset) Miksi nimeksi on valittu juuri kyseisen kappaleen nimi, siihen osannevat vastata vain elokuvan tekijät itse. Punk-musiikiin ja -kulttuuriin on perinteisesti kuulunut kapinallisuus, auktoriteetinvastaisuus ja provosoivuus, joten ehkäpä nimellä on tarkoituskin herättää ristiriitaisia tunteita?
Halutessasi voit tiedustella asiaa myös elokuvan tekijöiltä esim. sähköpostiosoiteella info@kovasikajuttu.fi.
Kun teet varausta tulee valintalaatikko, josta voit valita noutopisteen eli tässä tapauksessa noutopisteeksi Kouvolan pääkirjasto. Kävin katsomassa tietojasi mutta en löytänyt yhtään tekemääsi varausta kirjastojärjestelmästä.
Näin äkkisältään vaikuttaa siltä, ettei Goudelinia (tai Godolinia) juurikaan ole englanniksi käännetty. Maailman kirjallisuustietokannasta WorldCatista löytyy kyllä viitteitä, että vain englanninkielinen mukaelma yhdestä Goudelinin sonetista olisi alla mainitussa teoksessa.
The humours of New Tunbridge Wells at Islington : a lyric poem : with songs, epigrams, & c, also imitations from French, Gascoon, Italian, Latin, and Chinese poets : and an ode, from a manuscript of Mr. de Voltaire.
Ote sisältötiedoista: Sonnet / tiré des œuvres de Pièrre Goudelin, poëte toulousain = Sonnet / from Goudelin, a celebrated Gascoon poet --
Kirja on painettu Lontoossa vuonna 1734, ja sitä on ainoastaan muutamissa Iso-Britannian ja…
Konkordaatti on paavinistuimen ja valtiovallan sopimus. Tärkeimpiä konkordaatteja ovat 1122 aikaansaatu Wormsin konkordaatti, jolla sovittiin investituurariita, Napoleon Bonaparten ja Pius VII:n 1801 solmima konkordaatti, jolla katolinen kirkko palautettiin valtionkirkon asemaan Ranskassa sekä Benito Mussolinin ja Pius XI:n 1929 solmima konkordaatti. (Lähde: Nykysuomen tietosanakirja 3, WSOY 1993)
Viipurin ravintolahistoriaa löytyy näistä teoksista:
Soini, Yrjö: Vieraanvaraisuus ammattina. Toinen nide. Otava 1963 (s.32-46)
Soini, Yrjö: Suomen majoitus- ja ravitsemiselinkeinon vaiheet. Otava 1964 ( S. 135-137)
Hirn, Sven: Viipuri - kansainvälinen kaupunki. Gummerus 1988. (s.14-23)
Tuon ajan sanomalehdissä on kirjoitettu myös Viipurin kapakoista. Artikkeleita kannattaa hakea Historiallisesta sanomalehtikirjastosta:
http://digi.lib.helsinki.fi/digi/aurora/hakemisto.jsp?currCat=4004
kahviloista, konditorioista, leipomoista ja virvoitusjuomakojuista:
http://digi.lib.helsinki.fi/digi/aurora/hakemisto.jsp?currCat=4003
raittiusraviontoista:
http://digi.lib.helsinki.fi/digi/aurora/hakemisto.jsp?currCat=4002
ravintoloista
http://digi.lib.…
Helsingin pääkirjastossa Pasilassa on Helsingin Sanomat mikrofilmattuna 24.09.1904 lähtien. Mikrofilmejä voi selata pääkirjastossa ja niistä voi ottaa myös kopioita. Olisi tietysti hyvä jos ajankohdan voisi rajata vuoden lisäksi kuukauden tarkkuudella, muuten lehtien selaaminen vie runsaasti aikaa.
Rikostapahtumista voisi löytyä tietoa myös ajankohdan aikakauslehdistä esimerkiksi Avusta (valitettavasti Apu-lehti löytyy varastostamme vasta vuodesta 1992 lähtien). Vanhojen aikakauslehtiä tai niiden mikrofilmejä voitte tiedustella Helsingin Yliopiston kirjastosta.http://www.lib.helsinki.fi/
Tämän tanskalaisen vuosina 1782 — 1848 eläneen kirjailijan tuotantoa on suomennettu kolmen kokoelman verran: Kuvaelmia Juutinmaalta 1 ja 2 (1867 ja 1868) ja Pitäjän lukkarin päiväkirja ; Vejlbyn pappi (1972) (Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi
Kaikki nämä kokoelmat ovat novellikokoelmia, mutta novelleista mikään ei todennäköisesti ole kysymäsi. Alkukielinen novelli löytyy kirjailijan kokoelmasta Samlede noveller og skizzer 2 (1882). Nimensä (ehkä suomennettuna suurin piirtein Sukkakauppias) tai sisällön yhtäläisyyksien perusteella mikään suomennos ei vastaa kysymääsi novellia. Tanskankielinen novelli ja kaikki suomennetut kokoelmat löytyvät Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
http://helmet.fi/
http://www.lib.hel.…
Todennäköisesti v. 1929. Sami Aaltosen kirjoittamassa teoksessa Aavetalot,on kuva Albertinkadun pihapiiristä, jossa murha tapahtui. Kuvassa näkyvät puutalot purettiin kivitalon tieltä v. 1929.
Lapsi saa neuvolakortin eli lapsuusiän terveyskortin neuvolasta heti syntymänsä jälkeen, ja sitä käytetään siihen asti, kun hän siirtyy kouluun.
Neuvolakirjassa (toimittaja Olli Simell,1997, s.219) on kuvia painon ja pituuden seurannasta neuvolakortissa. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1071032__Sneuvolakirja__Or…
Voit mennä Uudenkaupungin kirjastoon ja pyytää Turun kaupunginkirjastosta kaukolainaksi Turun Sanomien mikrofilmit kyseisiltä ajoilta. Siellä on mikrofilmiskanneri, jonka avulla voit tutkia lehtiä ja tulostaa tarvittaessa sivuja.
Koko vuotta 1970 tai 1971 ei kannata tilata, koska filmejä on niin paljon, vaan pyytää filmit kesäajalta, jolloin Ruisrock oli kyseisinä vuosina. Esim. ensimmäinen Ruisrock vuonna 1970 oli heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna.
Ari Närhen tutkimus Rockfestivaali uutisena: Ruisrock Helsingin Sanomissa 1970-1989 (1990) löytyy myös Vaskista https://vaski.finna.fi/
Valitettavasti tätä laulua ei ole julkaistu nuottina. Laulun sävelmän alkuperä on tuntematon, sen venäjänkielisen tekstin Mama on tehnyt Ljuba Dobrenko, suomennos on Seppo J. Järvisen käsialaa.
Heikki Poroila
Kirjastokorttiasioissa kannattaa olla yhteydessä suoraan siihen kirjastoon, jonka kortista on kyse. Tämän valtakunnallisen tietopalvelun kautta emme valitettavasti pysty hoitamaan korttiasioita.
Jämsän kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.jamsa.fi/palvelut/kirjasto
Kävin läpi sivustoja ja kirjoja, joissa on sitaatteja Minna Canthilta. Tuota kysymääsi sitaattia en niistä valitettavasti löytänyt. Lähimpänä tuota ajatusta oli hänen sanomistaan Mutta parempi kärsiä ja vaivaa nähdä kuin paikoilleen pysähtyä. Alla on lähteitä, joista voit halutessasi etsiä sitaattia.Minna Canth: Sanoi Minna Canth : otteita Minna Canthin teoksista ja kirjeistäSuvi Ahola: Mitä Minna Canth todella sanoi?Minna Canth: Suolavakka