Näytelmän tekemistä ja harjoittelemista koulussa ei estä mikään, joskaan koulu ei saa ilman lupaa monistaa näytelmän tekstiä, ellei se ole tekijänoikeudellisesti jo vapaa.
Näytelmän esittäminen on kuitenkin luvanvaraista (paitsi jos näytelmä on tekijänoikeudellisesti vapaa). Lain 21§ antaa oikeuden esittää julkisesti asioita opetuksen yhteydessä, mutta tästä oikeudesta on samassa pykälässä rajattu pois elokuvat ja näytelmät.
Koulussa esitettävän näytelmän luvasta voi kysellä Suomen Näytelmäkirjailjaliitosta.
Heikki Poroila 21.1.2012
Kodinhoidon alalta löytyy useitakin kirjoja, joista myös niksikirjat voivat olla ihan täyttä asiaa. Näitä ovat esim. Kodin suuri niksikirja ja Phillips, Barty: Kodin niksit ja neuvot. Perusteellisempaa tietoa löydät esim. Kodinhoito-kirjasta, joka on kolmiosainen tai Merja Huovisen kirjasta Asuminen ja puhtaanapito.
Wikipediassa osoitteessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Viron_historia on artikkeli Viron historiasta. Artikkelin lopussa kohdissa Lähteet ja Kirjallisuutta on lueteltu aihetta käsitteleviä teoksia.
Valitettavasti se ei onnistu etänä, sillä haluamme varmistaa, että asiakas ymmärtää omatoimikirjaston säännöt ennen kuin rekisteröiminen tehdään. Yksi rekisteröiminen antaa käyttöoikeuden kaikkiin Helmet-alueen omatoimikirjastoihin, joten rekisteröitymisen voi tehdä missä tahansa Helmet-kirjastossa. Vaikkapa Tapiolassa tai Isossa Omenassa.
Hei!Tarkoitat varmastikin Kalevala-salia. Salia ei enää ole sellaisena, kuin sen muistat. Salin auditorio-rakenne purettiin vuonna 2018 ja sali jaettiin kahtia. Tilat olivat muutoksen jälkeen aluksi koulun väistötiloina ja tällä hetkellä tiloissa on opiskelutila Sampo ja varattava kokoustila Maria. Pääkirjaston tiloista löydät lisätietoa täältä: Pääkirjaston tilat | Kajaani
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi musiikkivideota. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen videon? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä saattaa olla Irja Askolan "Lähetän sinut matkaan, rohkea, viisas nainen" -sanoilla alkava runo. Tämä runo löytyy ainakin Askolan Matkaan naiset -teoksesta sekä Runo puhuu toivosta -kokoelmasta.
Internetistä löytyy kiinan kielen sanakirjoja. Kiinankielisiä merkkejä esittävät ainakin "Chinese character dictionary" http://www.mandarintools.com/chardict.html sekä "Chinese characters and culture" http://zhongwen.com/ . Hae englannin kielen sanalla truth (totuus).
Annikki Arposen Kiina-suomi sanakirja (WSOY 1985) löytyy useimmista kirjastoista. Siinä esitetään peräti neljä eri merkkiä tai merkkiyhdistelmää sanalle totuus (s. 85, 176, 341). Lähimmästä kirjastosta voit kysellä myös muita kiinan kielen merkkejä ja sanastoa käsitteleviä kirjoja.
Valitettavasti en onnistunut löytämään kyseistä satua näillä tiedoilla. Tunnistaisikohan joku palstan lukijoista sen? Vastauksen voi laittaa kysymyksen kommentteihin.
Tampereen kaupunginkirjastossa ei ko. sarjaa ole hankittu kuin yksittäisiä osia.
Teoksista osa on lainattavia ja osa kuuluu käsikirjastomme kokoelmiin. Käsikirjaston kirjat eivät ole lainattavia, mutta ne ovat aina asiakkaiden käytössä kirjaston aukioloaikoina. Etsimänne teossarjan nimi on Rakennustuotanto-kirjat ja teokset saa näkyviin PIKI-verkkokirjastomme
http://kirjasto.tampere.fi:8000/ kautta kirjoittamalla teoksen nimen kohdalle em. sarjan nimen - myös pelkkä sana RATU käy. Tulosjoukko on 13 teosta kokoelmistamme.
Ratu-rakennustuotantokortisto löytyy Tampereella mm. Teknillisen yliopiston kokoelmista, jonka yhteystiedot ja aukiolot löytyvät osoitteesta : http://www.tut.fi/public/index.cfm?mainsel=2089&sel=2089&Show=1939…
Valitettavasti Desireestä (Desideriasta) ei ole saatavilla suomenkielistä elämäkertaa. Eniten hänestä kerrotaan v. 1981 ilmestyneessä Lars Elgkloun kirjassa 'Bernadotte-suvun tarina', joskin siinäkin painopiste on aviomiehessä.
Turun kaupunginkirjastossa säilytetään Maaseudun Tulevaisuus -lehteä kuusi kuukautta ja kuluva kuukausi. Voitte käydä lukemassa lehden pääkirjaston Uutistorilla.
Ylöjärven pääkirjastoon tulee MikroPC-lehti. Niitä on lehtilukusalissa lainattavana (laina-aika 2 viikkoa) vuosikerrat 2010-2012. Viimeisin saapunut numero on 5/2012. Osa lehdistä on lainassa. - Kysy lehtiä kirjastosta! Mikäli tarvitset ennen vuotta 2010 ilmestyneitä numeroita, niitä löytyy Tampereen pääkirjastosta.
Vahvistuksia näille tiedoille ei löytynyt. Kannattanee kuitenkin jatkaa selvitystä alla mainitun kirjan kautta. Kirja esittelee Seitsemän veljeksen ja osin myös Nummisuutareiden henkilöhahmojen esikuvia. Tekijöiden mukaan Nummisuutareista ilmestyy lähitulevaisuudessa oma selvityksensä.
Seitsemän veljestä - myyteistä faktoiksi : Aleksis Kivi Hämeen kultasilla teil’ / Heikki Harju, Ahti Gåpå (2009)
Kyseinen sitaatti on Gustave Flaubertin kirjeestä "Madame X:lle" vuodelta 1853. Kirje sisältyy kokoelmaan Correspondance (1850-1854). Lausahdus löytyy teoksen sivulta 214.
Ranskaksi kommentti kuuluu näin: "Ah! cela rend modeste de voyager; on voit quelle petite place on occupe dans le monde."
https://archive.org/details/correspondance02flauuoft
Löydät vastauksen esim. pääkaupunkiseudun Plussa -aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/) hakemalla tekijän nimellä. Kivikovat kadut-kirjan lisäksi Swindellsiltä on käännetty teokset: Huone 13, 1991; Hirviö, 1992 ja Lohikäärmeen sisällä, 1993.
Edit Polónin säveltämä laulu Vanha Sanna sisältyy Ossi Ahlapuron esittämänä CD-levyyn Enkelten laulut II : hyvän olon hitit (2012). Levy on lainattavissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Voitte tilata levyn omaan lähikirjastoonne.http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2164402__S%22vanha%20sanna%22__Ff%3Afacetmediatype%3A3%3A3%3ACD-levy%3A%3A__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osaston kokoelmasta löytyy Harri Hautajärven kirja ”Autiotuvista lomakaupunkeihin”, joka kertoo Lapin matkailun arkkitehtuurihistoriasta. Kirjassa on pieni kuva Saariselän retkeilykeskuksesta, jota nimitettiin tunturihotelliksi vuonna 1985. Lisäksi kokoelmasta löytyy pienpainatteita, joissa näkyy hotellin kuvia. Valitettavasti ei voi varmasti sanoa, että kuvat olisivat siltä ajalta.
1. Enontekiön rättärinä tuona aikana oli Juho Pietari Välitalo. Tieto löytyy Ritva Kyllin teoksesta Saamelaisten kaksi kääntymystä (2012).
2. Suoranaisesti aviottomien äitien kummina olosta ei tunnu löytyvän tietoa tai mainintaa. Jotakin voi kuitenkin päätellä yleensä kummina olon ehdoista 1800-luvulla. Vuoden 1869 kirkkolaki määrittelee, että kummien tulee olla "evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä, ehtoollisella käyneitä ja elämässään nuhteettomia". Viime mainittu on pudonnut pois nykyisestä kirkkolaista, mutta se oli mukana vielä vuoden 1963 laissa. (Lähde Pentti Lempiäinen 2004: Pyhät toimitukset.)
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.