Etsimäsi kirja voisi olla Charlotte Rochen Kosteikkoja (Feuchtgebiete, suom. Jenni Rautio, 2009).https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9721https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1894641?sid=4886440899
Sinulle olisi pitänyt lähteä muistutus maanantaiaamuna. En ole kuullut ongelmista maanantaiaamuna, joten ole hyvä ja tarkista seuraavat asiat:
- Sähköpostisi on tallennettu järjestelmään oikein. Tiedoissa voi olla vain yksi sähköpostiosoite.
- Sähköpostisi saapuneet-kansio ei ole täynnä.
- Roskapostisuodattimesi ei ole ohjannut viestiä roskapostiin.
Kirjaston viestit tulevat seuraavista osoitteista:
- circadm@www.helmet.fi (varausilmoitukset, eräpäivätiedotteet, muistutukset)
- exporter@www.helmet.fi (perinteisestä HelMetistä lähetetyt viitelistat)
- iii@kirjtuo2.helmet.fi (Encoresta lähetetyt viitelistat)
Nämä osoitteet ovat muuttuneet maaliskuun lopussa, joten roskapostisuodatin saattaa vaatia päivittämistä.
Metsäjäniksen talviturkki on evoluution myötä kehittynyt perinnöllinen piirre. Sitä ei kuitenkaan laukaise säätila, vaan pääasiassa päivän pituus eli valon määrä. Valon määrähän ei muutu samalla leveysasteella kuten säätila.
Samalla leveysasteellakin jänisyksilöiden kohdalla on suuria eroja siinä, miten nopeasti kesäturkki vaihtuu valkoiseen. Valkotäpläisellä muutos on vasta käynnissä, kun samaan aikaan jokin lajitoveri voi olla jo täysin valkoinen tai kesänruskea.
Ratkaisevaa on kuitenkin se, miten etelässä tai pohjoisessa jänis sattuu elämään. Lapin jänikset muuttuvat valkoisiksi paljon aikaisemmin kuin Helsingin seudulla (Suomessa metsäjäniksiä on koko maassa).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tutkimistani tietokannoista ei ainakaan löytynyt tietoa tuota aihetta käsittelevistä opinnäytetöistä. On toki pieni mahdollisuus, että siitä olisi tehty opinnäytetyö, joka ei näy tietokannoissa tai jota ei pysty löytämään suoraan kirjapainon nimellä.
Muutenkin Kursiivin tuhopoltosta näytti olevan huonosti materiaalia. Luultavasti ajan sanomalehdet ja mahdollisesti oikeudenkäyntiasiakirjat tarjoaisivat siitä parhaiten tietoa.
Käsitinkö oikein, että haluat lainata sanakirjan - dictionaires finnois-francais-finnois? Sanakirjoja löytyy lähikirjastostasi, esimerkiksi seuraava teos on pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi
NIMEKE/TITEL: Gummeruksen suomi-ranska-suomi sanakirja--Les petits dictionaires jaunes de Gummerus finnois-francais-finnois / Helene Lattunen, Kari Viljanen Gummerus, Jyväskylä, 1998, 6. p., 896 s., 13 cm, nid. LUOKKA/KLASS: H: 866.03 E: 89.61038 V: 89.61038
ASIAS/ÄMNESORD: sanakirjat,suomen kieli,ranskan kieli
Sanakirjoja löytyy myös verkosta, verkossa sanakirjan kielet ovat useimmiten englanti-ranska-englanti http://www.uwasa.fi/comm/termino/collect/
Kanervakirjoluteesta löytyy perustietoa Mikko Rintalan ja Veikko Rinteen kirjasta Suomen luteet (Tibiale, 2. p. 2011). Siinä elinpaikoiksi mainitaan kuivat kangasmaat, harjut ja paahdekentät. Pääasialliseksi ravinnoksi on kirjassa kerrottu kanervan siemenet. Kirja ei kuitenkaan tarjoa yksiselitteistä vastausta siihen, onko kanervakirjoluteesta jotakin haittaa tai onko sen tapaaminen sisätiloissa tavanomaista.
Tarkistin vielä mitä luteista kerrotaan Lasse Janssonin, Bengt Lindqvistin ja Irmeli Markkulan teoksessa Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta (Kasvinsuojeluseura 2012). Kirjassa ei ole mainintoja kanervakirjoluteesta, ainoat siinä mainitut ludelajit ovat lutikka/seinälude, kyyhkylude, pääskylude ja lepakkolude.
Molemmat…
Tässä muutama aihetta hieman eri näkökulmista tarkasteleva tiedeartikkeli:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2527715/
https://www.researchgate.net/publication/299599996_The_Rationality_of_a_Social_Animal
https://link.springer.com/article/10.1007%2FBF00143286
Runoilijan nimeä en valitettavasti saanut selville.
Hufvudstadsbladetin arkistosta kerrottiin, että noin vanhan asian selville saaminen silloisilla arkistointimenetelmillä on hyvin vaikeaa, jollei mahdotonta.
Tuttavapiirissäni arveltiin, että kyseessä voisi olla Bo Carpelan tai Claes Andersson. Kirjaston kokoelmista emme kuitenkaan ole onnistuneet ko. runoa löytämään.
Neuvoisinkin Teitä käymään Pasilan pääkirjastossa, siellä säilytetään vanhoja Hufvudstadsbladeteja mikrofilmeillä, jotka ovat asiakkaiden käytettävissä.
H.C.Andersen on kirjoittanut Andante-nimisen tekstin.
Kirjassa Och skogen blir en orgel: finlandssvenska dikter om musik on Elmer Diktoniuksen teksti väliotsikolla Andante. Se ei kuitenkaan ole rakkausruno ja se on jo vuonna…
Rannalta perhokalastamisesta löytyy vain lyhyitä mainintoja seuraavista teoksista: Ronkainen, Tero: Lohenkalastajan Teno. 1997, s. 186-195 luku "Perhokalastajan heittopaikat" ; Kettunen, Matti: Lohiyö Tenolla. Lohensoudun opas Tenon kävijälle. 2000, Alanimekkeestä huolimatta sivut 54-56 luku "Kalastus rannalta". Arvila, Jarmo & Bogdanoff, Mauno & Jormanainen, Juha: Lohenkalastajan käsikirjassa on tietoa myös rannalta perhoamisesta.
Lukuvinkkejä löytyy kirjastojen lastensivuilta sekä koulujen lukudiplomilistoista. Voisit käydä katsomassa näistä:
Vantaan kaupungin lukudiplomit (luokka-asteittain), http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;217;37143;17806&vouch…
Jyväkylän kaupunginkirjaston sivulta, http://www3.jkl.fi/kirjasto/lukudiplomi/kirjalistat.htm,
Oulun kaupunginkirjaston vinkkejä, http://www.ouka.fi/kirjasto/lapset/kirjojaeriaiheista.html, Seinäjoen kaupunginkirjaston vinkit, http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lukuseikkailu/ .
Tapaseura ry:llä ei näytä olevan kotisivuja eikä seuralla myöskään ole "toimistoa", jonka tiedot löytyisivät puhelinluettelosta. Seuran puheenjohtajana toimii opetusneuvos Raili Malmberg, jonka puoleen voit kääntyä (puh. 09- 660 358 tai 09- 604 821) ja tiedustella esimerkiksi seuran toiminnasta.
Lindberg, Bo, Latina ja Eurooppa; suomeksi toimittanut Osmo Pekonen; viimeisen luvun kirjoittanut Teivas Oksala. Jyväskylä : Atena 1997 (toinen laitos 2009). Teosta löytyy kirjastojen kokoelmista, saatavuuden voi tarkistaa vaikkapa Frank-monihaun kautta, http://monihaku.kirjastot.fi .
Helsingin kaupunginkirjaston Kohtaamispaikassa voi siirtää videoita dvd:lle. Kaitafilmien siirrossa dvd:lle on käytettävä yksityisiä palveluja.
http://www.lib.hel.fi/kohtaamispaikka
Minulla on sinulle kaksi ehdotusta:
Lapsia eri maista 1-2 / kuvittanut Kristiina Forsell ; teksti: Ulla Ratia. Paletti, 1972
Molemmat osat ovat 14-sivuisia
Toinen ehdokas on sarja Lapsia eri maissa. Sarjan kirjojen tekstit on kirjoittanut Kirsi Kunnas, kuvitus Mance Post
Sarjan on julkaissut WSOY, 1973
Sarjan osat ovat vihkoja pahvikotelossa, vihkoissa on yhteensä 96 s.
Vihkojen nimekkeet: Afrikassa; Australiassa; Grönlannissa; Intiassa; Kiinassa & Perussa.
Jos asut Helsingin seudulla, voit tilata kirjat luettavaksi Kansalliskirjaston lukusaliin. Muuten voit yrittää tilata kirjoja oman kirjastosi kaukopalvelun kautta.
Kansalliskirjasto: http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut.html
Mikkelin seudulla ilmestyvä Länsi-Savo on luettavissa Kansalliskirjastossa mikrofilmattuna. Myös Mikkelin seudun viikkolehteä Viikkosia voi lukea Kansalliskirjastossa mikrofilmeiltä.
Tarkemmat tiedot voit tarkistaa kansallisbibliografia Fennicasta.
Kansalliskirjaston yhteystiedot löytyvät kirjaston kotisivulta.
https://finna.fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/
http://digi.kansalliskirjasto.fi/
www.äänitearkisto.fi- sivustolla oli tieto, että Katri Helena Kalaoja on säveltänyt kappaleen Sinistä silkkiä ja sanoittanu Elina Kalenius.
Kyseinen kappale sisältyy Katri Helenan Anna mulla tähtitaivas levylle.
Tässä Museoviraston jutussa käsitellään myös Huvilakadun rakennusten historiaa. Mukana on myös kirjallisuusviitteitä.
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1551
Hakusanalla "Ullanlinna" löytyy monia alueesta kirjoitettuja teoksia. Voin suositella esimerkiksi seuraavia teoksia:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1848762?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1859250?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1916333?lang=fin
Esimerkiksi Ritva Virtasen sota-ajan sairaanhoitajia käsittelevässä väitöskirjassa todetaan, että sotasairaaloissa tärkeä työmuoto oli henkilökohtainen keskustelu ja potilaiden kokemusten ja huolien kuunteleminen. Muina toimintamuotoina olivat jumalanpalvelukset, hartaushetket osastoilla, raamattupiirit ja hengelliset juhlatilaisuudet. Sosiaalinen kuntoutus näkyi ryhmässä toimimisena erilaisten pelien, konserttien ja jopa elokuvissa käymisen keinoin. Potilaiden mielialaa nostettiin myös huumorilla ja hauskuuttamalla potilaita. Myös potilaiden kanssa tai puolesta rukoileminen katsottiin kuuluvan lottien velvollisuuksiin.
Käsillä olevassa aineistossa ei juurikaan nimetä tiettyjä rukouksia tai lauluja, mutta esim. iltarukouksenakin käytetty…
Voisiko kyseessä olla Tiina Eskolan ja Katri Vuorisen kirja Meidän perhe (Pieni karhu, 2016). Kirjan kuvituksena on Matti Lintusen valokuvia.Kirjassa esitellään vauva-, monilapsinen, kolmos-, yhden vanhemman perhe sekä ero-, vammais-, vastaanotto-, sijoituslapsi, adoptio-, romani-, sateenkaari-, maahanmuuttaja-, pakolais- ja kahden kulttuurin perhe.Kirjan tiedot Kirjasammossa:https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auc09d60f6-e6af-4753-9002-c42c07e1c062
Melinda Metzistä ei valitettavasti löydy suomenkielellä juuri mitään tietoa. Englanninkielisiä sivustoja on joitakin, tässä parhaita:
http://www.bbc.co.uk/cult/roswell/interviews/burnsmetz/index.shtml
Melindan haastattelu löytyy sivustolta:
http://www.scifi.com/sfw/issue254/interview.html
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on myös aikaisemmin kysytty Melinda Metziä käsitteleviä sivustoja. Tässä linkki aikaisemmin tässä palvelussa olleeseen vastaukseen:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9151…