Valitettavasti en löytänyt lähdettä kyseiselle pätkälle "yksi kerrallaan sammuvat nämä tähdet". Etsin sitä Eeva Kilven runokokoelmasta sekä Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. On mahdollista, että runo löytyy jostain Kilven vanhemmasta teoksesta, joka ei sisälly kokoelmaan, mutta en saanut kyseisistä teoksista kappaleita käsiini jotta voisin tarkistaa asian. Näitä teoksia pääsee lukemaan esimerkiksi Kansalliskirjaston lukusalissa, joten asiasta kannattaa olla suoraan yhteydessä Kansalliskirjastoon. Täältä näet heidän kokoelmasta löytyvät teokset: Kansalliskirjaston haku - Eeva KilpiVoit myös kokeilla etsiä kyseistä lausetta Kansalliskirjaston digitaalisesta aineistosta.
Esimerkiksi täällä Koulukinon sivuilla voi tutustua animen historiaan: https://www.koulukino.fi/oppimateriaalit/kukkulan-tytto-sataman-poika/japanilainen-anime-ja-animaatio/
Lakimiesuutiset on indeksoitu ARTO-tietokantaan vuodesta 1982. Samoin kotimaiset oikeustieteelliset aikakausjulkaisut Lakimies ja Defensor Legis. Ks. http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/ARTO_lehtilista.htm . ARTO-tietokanta on asiakkaiden käytettävissä kirjastoissa.
Laulun nimi on "Kulkunen soi". Sen on säveltänyt Seija Pitkänen ja sanoittanut Aini Tahvanainen. Laulu sisältyy nuotteihin "Musiikin aika. 1-2" (sanat, melodia, sointumerkit; WSOY, 1997) ja "Musiikin aika. 1-2, Opettajan kirja" (sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit; WSOY, 1998).
Kollega tiesi kertoa Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajien valtakunnallisella sähköpostilistalla, että runo ei ole Kirsi Kunnaksen, vaan Kaija Pakkasen. Runo on nimeltään Minkä vuoksi. Se sisältyy esimerkiksi Pakkasen kirjoihin Hassu noita ja muita saturunoja ja Leikkimökin runokoppa sekä kirjaan Suomen lasten runotar.
Helmet-heijastimia on jaossa silloin tällöin erilaisissa tilaisuuksissa. Valitettavasti niitä ei saa kirjastoista. Tällä hetkellä heijastimia jaetaan Helsingin kirjamessuilla Helmet-kirjastojen osastolla.
http://www.finnexpo.fi/kirja/
Kirjallisuutta aiheeseesi voidaan hakea esimerkiksi seuraavilla asiasanoilla: huostaanotto, vanhemmuus, vanhempi-lapsisuhde sekä näiden yhdistelmillä. Haettaessa pelkällä huostaanotto asiasanalla, saamme tulokseksi noin 70 teosta, joista osa näyttää epärelevanteilta. Haulla huostaanotto + vanhemmuus saamme ainakin muutamia teoksia, joihin kannattaisi tutustua tarkemmin. Esimerkiksi: Kujala, Virpi: Jaetun vanhemmuuden mahdollisuudet (2003), Valkonen, Leena: Kuka on minun vanhempani (1995), Saurama, Eija: Vastoin vanhempien tahtoa (Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkikmuksia 2002:7, Hämäläinen, Ulla ja Kangas, Ollin toimittama Perhepiirissä 2010 sekä Sinkkonen, Jari: Lapsen puolesta (2001) ja Mäkelä, Karin: Valkea voima:huumeäidin tarina…
Kruunuhaan suojeltu salava (Salix fragilis) kuuluu pajukasvien heimoon ja tunnetaan myös nimellä "piilipuu". Puu on rauhoitettu vuonna 1924. Lisää tietoa puusta löytyy Helsingin kaupungin nettisivuilta https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/suojelu/luonnonmuisto/lehti.
Helsingin kaupunkiympäristön asiantuntijalta saimme lisäksi tietää, että Kirjanpuiston salava on mahdollisesti samaa alkuperää kuin Lasipalatsin tai Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kahvilarakennuksen vierellä kasvaneet puujätit. Lasipalatsin salava on venäläisten istuttama ja sen tarina löytyy täältä http://kasvitkaupunginvaatteet.fi/isoriippasalava/. Jos salava olisi istutettu 1830-luvulla, se olisi siis…
Hei,
Etelä-Saimaa-sanomalehdet (Lappeenranta) löytyvät mikrofilmattuina Lappeenrannan pääkirjastosta vuodesta 1914 lähtien jatkuvasti. Lehdet mikrofilmataan muutaman kuukauden viiveellä. Vanhoja vuosikertoja löytyy myös paperisidoksina, mutta suosittelemme mikrofilmien käyttöä. Opastamme mikrofilmilaitteen käytössä, ja mikrofilmihuoneen saa varattua pääkirjaston neuvonnasta p. 05 6162341 tai neuvonta.kirjasto@lappeenranta.fi. Käyttö on maksutonta.
Myös Carelica-kotiseutukokoelmasta voi lisätietoa aiheesta kysellä.
Amerikkalainen jazzsaksofonisti Joe Farrell on käyttänyt kahden levynsä kansikuvassa silmää: Moon germs (1972) ja Canned funk (1974). Myös saksofonisti Branford Marsaliksen levyn Random abstract (1987) kansikuvassa on silmiä. Toivottavasti joku näistä on etsimäsi levy!
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen.
Vai muistaisikohan joku palstamme lukijoista?
Ilmajoen hymni -nimistä laulua ei löydy. Syksyn myrskyt - niminen laulu löytyi Fono-tietokannasta:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=syksyn+myrskyt
En kuitenkaan tiedä, onko kyseessä hakemanne laulu.
Kirjastot ostavat elokuvansa kilpailutetuilta sopimustoimittajilta, joilta saadaan myös kirjastojen tarvitsemat lainaus- ja mahdolliset esitysoikeudet.
Yksittäisiä elokuvia voidaan ostaa myös muuten, jos sopimustoimittaja ei tiettyä elokuvaa tarjoa. Kannattaa tarjota elokuvaa kunnankirjaston tai kirjastokimpan hankinosastolle.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät kirjastot.fi-sivustolta:
http://hakemisto.kirjastot.fi/
Valitettavasti näyttää siltä, että Antti Tuurin Äitini suku -sarjaan kuuluvaa romaania Ikitie (2011) ei ole käännetty englanniksi.
SKS:n Suomalaisen kirjallisuuden käännökset Ikitie, http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Aliaksen eli salanimen saat lisättyä asiakastietoihisi minkä tahansa Helmet-kirjaston asiakaspalvelusta esittämällä kirjaston hyväksymän voimassa olevan henkilöllisyystodistuksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_kayttosaannot(37540)
Carlo Collodin teoksesta Le Avventure di Pinocchio (1882) on useita suomennoksia.
Maija Halosen suomennoksessa (1906) alkuteoksen "il terribile Pesce-cane" on suomennettu "hirvittävä haikala".
Elli Sihvon suomennoksessa vuodelta 1927 sama mereneläin on suomennettu "hirveäksi haikalaksi".
Annikki Suni suomensi "il terribile Pesce-cane" -sanan vuonna 1988 "kauheaksi haiksi".
https://www.pinocchio.it/Download/Testo_ufficiale_LeAvventure_di_Pinocchio.pdf
https://it.wikipedia.org/wiki/Il_Terribile_Pesce-cane
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Terrible_Dogfish
Elli Sihvo - "hirveä haikala"
Maija Halonen "hirvittävä haikala"
Kuvausta vastaavaa animaatiota ei ole etsinnöistä huolimatta löytynyt. Lähetän kysymyksen vielä valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, josko siellä joku tietäisi. Asiaa voisi kysyä myös KAVIn kirjastolta. KAVIn sisäinen Tenho-tietokanta sisältää "Suomessa valmistettujen tai elokuvateatterissa esitettyjen ulkomaisten elokuvien filmografisia ja ensi-iltatietoja sekä suomen- ja ruotsinkielisiä nimiä", joten Suomessa julkaistun VHS-kasetin tiedot voisivat löytyä sieltä. https://kavi.fi/erikoiskirjasto-sornaisissa/yhteystiedot/