Molemmat palvelut ovat suosittuja. Vuonna 2008 iGS:istä annettiin 9655 vastausta. iGS on Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämä palvelu, joten suurin osa kysymyksistä tulee pääkaupunkiseudulta. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta annettiin yhteensä 7800 vastausta vuonna 2008. Kysy kirjastonhoitajalta on valtakunnallinen palvelu. Kyseiseen palveluun tuli Helsingistä viime vuonna 1109 kysymystä, Espoosta 305 ja Vantaalta 239 kysymystä.
Ikävä kyllä en löytänyt sanakirjoista tai muodin historia- kirjoista tarkkaa selitystä evening suit- käsitteelle. Sirkka Lassilan kirjassa Uusi käytöksen kultainen kirja (WSOY 1992) miehen iltapukeutumisesta neuvotaan, että mies pukeutuu tummaan pukuun, valkoiseen paitaan, tyylikkääseen solmioon, mustiin ohutpohjaisiin kenkiin ja rintataskunenäliinaan. Merkittävillä päivällisillä, juhlavastaanotoilla, juhlavissa ensi-illoissa, gaaloissa ja tanssiaisissa mieheltä edellytetään yleensä smokkia. Monessa lähteessä, joita tutkin, todettiin, että smokkia ei käytetä ennen klo 18.00 pidettävissä tilaisuuksissa. Yksi näistä lähteistä on Yhteishyvän nettisivut pukeutumiselle http://www.yhteishyva.fi/pukeutuminen/neuvoja_pukeutumiseen/pukeutumisk…
Etsimisen voi aloittaa kirkonkirjoista. Tietoja voi kysyä seurakunnasta, jossa tutkimasi henkilö on ollut kirjoilla tai maistraatista. Kansallisarkistosta ja maakunta-arkistoista voi myös löytyä tietoa.
Aluksi kannattaakin tutustua Arkistolaitoksen Sukututkijoille-sivuun: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/sukututkijoille/
Internetistä löytyvään Hiski-tietokantaan kannattaa myös tutustua http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
Vanhojen sanomalehtien osalta voit olla yhteydessä Kansalliskirjaston mikrofilmien lukusaliin, jossa vanhoja sanomalehtiä pystyy lukemaan mikrofilmiltä, puh (09) 191 22743 http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot/toimipisteet.ht…
Lehdet löytyvät myös Tampereen kaupunginkirjastosta. Ne voi tilata…
Helsingin seudun kirjastot ovat kiinni itsenäisyyspäivänä, kuten aina ennenkin. Järjestelmässämme on tällä hetkellä pieni virhe, joka eräpäivän "hyppäämisen" juhlapäivien yli. Siksi lainaushetkellä kirjan eräpäiväksi voi tulla itsenäisyyspäivä tai juhlapäivä. Eräpäivät siirretään eteenpäin erillisellä ajolla. Itsenäisyyspäivän osalta siirtoajo on tehty ja uusi eräpäivä on 9.12.
Ikävä kyllä en löytänyt taltiointia tuosta konsertista tai sen teosesittelystä. En myöskään löytänyt Gothonin kirjoittamia lehtiartikkeleja Winterreisesta.
Kirjassaan Luova hetki (1998) Ralf Gothoni analysoi yhdessä luvussa Schubertin sävellyksiä, myös Winterreisea. Ralf Gothonin muita musiikkia käsitteleviä kirjoja ovat Pyöriikö kuu (2001) ja Hämähäkki (2014), sekä pianoa ja pianonsoittoa käsittelevä Flyygelin kanssa (2003).
Helsingin kaupunginkirjastossa lainoja ei voi palauttaa sulun aikana. Lainat eivät eräänny 16.3.–13.5.2020. Jos lainaa ei ole uusittu tai palautettu eräpäivään mennessä, kirjasto jatkaa laina-aikaa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Valitettavasti paikallishistoriaa on kerätty aika heikosti teollisuuslaitoksista.
Yritysrekisteristä löytyvät PLL -yritykset on perustettu 2010-luvulla.
Kenties asia selviäisi kysymällä nykyisistä firmoista? He voisivat tietää kiinteistössä ennen heitä toimineesta yrityksestä jotain.
World Bridge Federation sivun http://www.worldbridge.org/people mukaan näistä voittoisin näyttäisi olevan Giorgio Belladonna. Nimillä Primavera ja Santamarina löytyy myös muutama pelaaja.
Giorgio Belladonnan saavutukset ja ranking eri vuosina sivulla http://www.worldbridge.org/people/person.asp?qryid=1112
Aamulehden kulttuurisivuilla oli 22.12.2011 arvostelu Barbara Demickin kirjasta Suljettu maa : elämää Pohjois-Koreassa (Atena, 2011). Siinä kerrotaan kuuden Pohjois-Koreasta loikanneen tarina.
Kirjaa löytyy monista PIKI-kirjastoista, mutta tällä hetkellä siihen on varauksia. Tilanteen voi tarkistaa verkkokirjastostamme (http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena) tai kysymällä kirjastosta.
Kyseessä saattaisi olla Dave Simin Cerebus the Aardvark, jota on ilmestynyt yhteensä noin 6000 sivua. Cerebus on inhimillistetty maasika, jonka fantasiaparodiana alkaneet seikkailut saivat ajan myötä vakavampia ja syvällisempiä sävyjä. Sarjakuvaa ei ole julkaistu suomeksi.
Lisätietoa esim. englanninkielisessä Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Cerebus_the_Aardvark.
Kirja näyttäisi olevan ostettavissa Rosebud kirjakaupasta Forumissa.
http://www.rosebud.fi/2011/kirja_2010.php?ean=9789516277250
Saatavuus kannattaa vielä varmistaa: https://www.forum.fi/liikkeet/vapaa-aika/1006/rosebud-mini-forum
Kyseessä voisi olla K. M. Walleniuksen novellikokoelma Ihmismetsästäjiä ja erämiehiä (WSOY 1933). Siinä on novelli Raja-Jooseppi ja Tilda. Myös Tor-Björn Hägglund on kirjoittanut teoksen Raja-Jooseppi - Susimies: kertomus suuresta luonnonläheisyydestä (Kajo 1995) ja tämän kirjan kannessa on punaista.
Tietoja ei löydy kätevästi mistään yhdestä lähteestä. Markku Johanssonin (s. 1949) sävellykset, jotka on julkaistu äänittenä ennen vuotta 2000 voi hakea varsin näppärästi Fenno-musiikkiarkiston sivulla. Siellä valitaan ensin henkilöhaku ja sitten tarkennuksena säveltäjä ellei halua myös hänen sovitustöitään tai muita tekijäkrediittejä mukaan. Näillä rajauksin listalla näkyy 136 Johanssonin sävellystä.
Musicfinland-sivustokokonaisuudesta puolestaan löytyvät Johanssonin sävellysten kustannettujen nuottien tiedot. Kirjauksia on 36 kpl. Tämä lista sisältää nuotinnoksia erilaisille yhtye- ja orkesterikokoonpanoille, joten laulukirjatyyppiset perusnuotit puuttuvat siitä.
Laajimman tulosjoukon saa aikaan Kansalliskirjaston Finna-haulla. Siinä…
Tässä joitakin Helmet-kirjastoista löytyviä teoksia, joissa käsitellään hovissa tai hoveille työskennelleitä taiteilijoita.
Valtonen, Pekka : Hullun keisarin hovissa - alkemisteja, tähtitieteilijöitä ja taiteilijoita Rudolf II:n Prahassa
- sukellus 1600-luvun Eurooppaan ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijan hoviin
Kämäräinen, Eija (toim.): Pinx: maalaustaiteen mestareita 1 : Kirkon ja kuninkaan kunniaksi
- tietokirja suurista kirkko- ja hovitaiteilijoista
Aartomaa, Ulla: Naisten salonki : 1700-luvun eurooppalaisia naistaiteilijoita
- tietokirja naistaitelijoista, joista osa sai jo 1700-luvulla toimeksiantoja hoveista
Guy, John: …
Meidänkään vastaajamme eivät muistaneet tällaista teosta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Harri Närhestä löydät tietoa teoksessa Kotimaisia nykykertojia 2/toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. Teoksen saatavuuden näet nettiosoitteesta http://www.libplussa.fi (pääkaupunkiseudun kirjastot). Asioidessasi kirjastossa voit pyytää virkailijalta artikkelihakua Närhen lehtikirjoituksista, niitä kyllä löytyy.
Johanna Nilssonilla on ruotsinkielinen kotisivu http://www.johannanilsson.com/index2.html
ja kustantajansa Wahlström & Widstrandin sivu http://www.wwd.se/forfattare/nilsson.htm
Runohyrrä-nimistä kirjaa ei valitettavasti löytynyt edes Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta. Mainitsemanne Satuhyrrä sieltä sen sijaan löytyy. Fennica sisältää tiedot Suomessa painetuista teoksista ja kausijulkaisuista. Immi Hellénin runo "Äiti leipoo", joka alkaa sanoilla "Äiti leipoo hymyellen, kelle leivot, äiti, kellen?" löytyy monesta kirjasta, mm. "Punaposki, kultasuu: runoaarteita" -nimisestä teoksesta (Karisto 2000). Teoksen saatavuuden voitte tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi
Finna-hakupalvelusta löytyvät tiedot 11 pohjoissaameksi käännetystä jännistyskirjasta, joista osa on lasten tai nuorten kokoelmasta. Olisikohan etsimäsi kirja jokin näistä? Lista aukeaa alla olevasta linkistä.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=j%C3%A4nnityskirjallisuus&type=…
Finnasta voit myös tarkistaa, missä kirjastoista kyseiset teokset löytyvät