Yleisradion Fono-tietokannan ja Kansalliskirjaston Viola-tietokannan perusteella kappaletta ei olisi suomennettu. Fono-tietokannasta löytyy tiedot Ylen koko äänilevystöstä, joka on Suomen suurin musiikkiarkisto. Violassa taas ovat tiedot kaikista vuoden 1901 jälkeen julkaistuista kotimaisista äänitteistä ja kattavasti myös vuoden 1977 jälkeen julkaistuista nuoteista. Myöskään Musiikkiarkiston ja Suomen äänitearkiston Fenno-tietokannasta ei löytynyt kappaleesta käännösversioita. Näillä rajauksilla käännöstä ei siis löydy, mutta esimerkiksi vuotta 1977 vanhemmista nuoteista tietoa ei ole kattavasti saatavilla. Lähteet: fono.fi, kansalliskirjasto.finna.fi (suora linkki kansallisdiskografiaan), fenno.musiikkiarkisto.fi.
Klikkaa Tilastokeskuksen internetsivulta osoitteessa http://statfin.stat.fi/statweb kohtaa sanahaku, ja kirjoita hakukenttään sanapari 'turismi italia' niin löydät tietoa italialaisten matkailijoiden saapumismäärästä ja yöpymisistä Suomessa vuosilta 1993-2000.
Jyväskylän kaupunginkinkirjaston tietokannasta http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2 voi etsiä kahden asiasanan yhdistelmällä. Nimeke -kohdan pudotusvalikosta valitse asiasana, jolloin saat kaksi asiasana -kohtaa. Aiheeseen sopivia asiasanoja ovat esim. työhyvinvointi, työmotivaatio, työ, työelämä, jaksaminen, työpaikkaliikunta, liikunta. Aiheesta voi löytyä myös lehtiartikkeleita. Kirjastossa on lehtiartikkelien hakumahdollisuus Aleksi ja Arto -tietokannoista.
Aiheeseen sopivia kirjoja esim. Työyhteisö liikkumaan: opas työyhteisöliikuntaan (2009), Aalto: Työelämän selviytymisopas: käytännön ohjeita työhyvinvointiin (2006),Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt (2006).
Elokuvan sijaintitietoa ei näy siksi, että kyseistä videokasettia ei ole enää missään kirjastossa. Etsimääsi elokuvaa on ollut Sellon kirjastossa yksi kappale videokasettina, mutta se on sieltä poistettu. Mahdollisesti käytössä kulumisen takia, kuten usein on videokasettien laita. Helmetissä kyseisen videokasetin tiedot näkyvät vielä vuoden loppuun asti, jolloin kaikkien poistettujen teosten tiedot poistetaan rekisteristä samalla kertaa.
Tämän päivän lahja löytyy Irja Kilpeläisen kirjasta: Ilon ja varjon maa (s. 97). Kirjan on kustantanut Kirjapaja. Kirjassa on kokoelma erilaisia tarinoita, jotka sopivat iltasaduiksi lapsille, iltanuotiolle tai aamuhartauteen.
Kyseessä on verrattain yleinen sukunimi, siten emme meidän käytettävissä olevien materiaalien perusteella voi sanoa mitään varmaa. Me emme siis löytäneet mitään yhteyttä.
Jos haluat lisätietoa, kannattaisi sinun olla yhteydessä Sukututkimusseuraan tai heidän kirjastoonsa.
http://www.genealogia.fi/hiski.html
Kirjastokortti on yksityisasiakkaalla aina henkilökohtainen. Kullekin perheenjäsenelle tehdään siis oma kortti. Alle 15-vuotias tarvitsee huoltajan luvan kortin hankkimiseen. Kortin tai kortit saa odottaessa mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Mukaan pitää varata voimassa oleva henkilötodistus ja alaikäisiltä lapsilta Kela-kortti.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetkirjastojen_kayttosaantoja_on_uudi(161696)
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
http://www.helmet.fi/fi-FI
Hurra oli puukiekosta ja narusta valmistettu leikkikalu. "Hurra tehtiin kaivertamalla ohueen, lantin kokoiseen puukiekkoon neljä reikää ja pujottamalla niistä nuora tietyllä tavalla, niin että kun sitä kahden pään veteli edestakaisin, kiekko pyöri nuorassa."
Hurra-sanaa hyödyntäviä sanontoja löytyy useita - ja hyvin monenlaisiin tilanteisiin. Tavallisesti se esiintyy juuri yhdessä perään-sanan kanssa. Esimerkiksi epämieluisan vieraan lähtiessä voitiin sanoa "hurra perään ja hako häntään", ja "Seun varmasti mennyttä kaluva, ei muuta ku hurra perrään", kun luultiin jonkin tavaran kadonneen ainiaaksi. Toisaalta vilkasta ja puheliasta naista saatettiin luonnehtia sanomalla "Se on semmoinen hurra tai härrä."
Lähde:
Suomen…
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä merkitys on seuraava:
56b. Hermoperäiset, toiminnalliset sydänhäiriöt.
Kyseesä voisi olla myös 56. Muut sydänsairaudet (Ceteri morbi cordis), sotapalvelukelpoisuusluokkaan B luokiteltuna. Tällöin mukana pitäisi olla tarkenne B I (apupalveluun sotatoimivyöhykkeellä kelpaava) tai B II (apupalveluun tukivyöhykkeellä ja kotiseudulla kelpaava).
Designmuseon Arabian käyttökeramiikan hausta näkee, että kyseinen leima on ollut käytössä 1932-1949. Suunnittelija voisi olla Robert Nystedt - jos tulkitsen oikein signeerauksen 'R. N.' - , joka on suunnitellut mm. kannuja mainitulla aikavälillä. Netin kuvahauilla (Google Lens, MS Bing) löytyy hyvin samannäköisten Arabian keramiikkaesineiden myynti-ilmoituksia, mutta niidenkään yhteydessä ei ole osattu kertoa suunnittelijaa.Varmuuden suunnittelijasta voisi saada jostain lukuisista Arabian tuoteluetteloista tai keramiikkaa myyvästä antiikkiliikkeestä tai huutokaupasta.
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen mahdollisesti Tabermannin runon? Me emme valitettavasti onnistuneet selvittämään sen alkuperää. Tietoja runosta voi kirjoiittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kielisuihkusta, toisin kuin kielikylvystä, löytyi vain Pauliina Karjalaisen gradu "Suihkuttelua englannin kielellä"- tapaustutkimus englantipainotteisen opetuksen toteutumisesta ala-asteen kuudennella luokalla (1999, Lapin yliopisto)
ja ala-asteen opettajille tarkoitettu "Kielisuihku - materiaalia peruskoulun
1. luokan englannin opiskelua varten" (WSOY, 1997). Oletko tarkistanut
mitä löytyy Internetin hakupalveluiden (http://www.kirjastot.fi/tiedonhaku/)
avulla? Kokeile hakusanana kielisuihku*
Valitettavasti korkkipyssyn valmistusohjetta en ole löytänyt. Teoksessa Asunta, Markku: Pajupillistä pikisirkkaan on hernepyssyn valmistusohje ja piirustukset. Teoksen saatavuustiedot löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta http://www.helmet.fi
Voitte myös ottaa yhteyttä Suomenlinnan lelumuseoon
http://www.suomenlinna.fi/suomi/mus/nmuseo.html
Kirsi Kunnas on suomentanut Tove Janssonin kuvakirjan Vem ska trösta Knyttet? Kyseinen kohta Kunnaksen suomennoksessa Kuka lohduttaisi Nyytiä kuuluu näin: [Siis Nyyti riisui kenkänsä ja huokasi:] hohoi: / on kaikki hyvin, miksi iloinen en olla voi?"
Sukunimeä Hölsti en löytänyt mistään saatavilla olevista sukunimioppaasta.Myöskään nettihaku ei löydä Hölsti-nimeä Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämästä yleisimpien sukunimien listasta.Kyseessä on ehkä paikallishistoriaan liittyvä nimi, josta voisi löytyä lisätietoa Luumäen kirjastosta.
"Päivät ilman sinua" sisältyy nuottiin Sorsakoski, Topi: "Vaikene sydän" (Fazer Songs, 1989). Nuotissa on laulun sanat, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit. Laulu alkaa: "Lyhdyt ovat syttyneet". Sanat on kirjoittanut Jukka Itkonen. Laulun melodia on sama kuin kansanlaulussa "Voi jos ilta joutuisi".Myös verkosta löytyy kappaleen nimellä sanoituksia ja sointuja.
Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi pääset Monikulttuurisen kirjaston - MCL:n maailmainfoon (http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm) ja sieltä aakkosellisesta luettelosta Unkarin sivulle, jonne on koottu useita Unkari-aiheisia linkkejä. Finpron sivulta http://www.exports.finland.fi löytyy paljon vientiä koskevaa tietoa.
Suomi-Unkari-seuran www-sivulla (http://www.uta.fi/unkari1100/useura.html) kerrotaan, että "kaupallisista yhteyksistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä suurlähetystön kaupalliseen osastoon, os. Haapaniemenkatu 7-9 C, 00530 Helsinki, puh. (09) 717 744". Suurlähetystön internet-sivut ovat osoitteessa http://www.pp.clinet.fi/~hungemb/