Andrew Lloyd Webberin säveltämä ja Tim Ricen käsikirjoittama rockmusikaali Jesus Christ Superstar eli Jeesus Kristus Supertähti esitettiin Helsingissä Savoy- pääsiäisen aikaan keväällä 2002.
Musikaali sai ensi-iltansa Suomessa Tampereen Popteatterin ja Finntheatren yhteistuotantona Tampereella jäähallissa 19.8.1972. Teatteriensi-ilta oli Kotkassa vuonna 1980. Musikaalia on esitetty myös Lappeenrannassa Ja Turussa (Åbo Svenska Teater).
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004022476.html
http://ilona.tinfo.fi/esitys_lista.aspx?lang=fi
http://www.tampereenpopteatteriyhdistys.fi/wp-content/uploads/2019/08/JKR3sivu-1024x929.jpg
https://www.tampereenpopteatteriyhdistys.fi/jesus-christ-superstar/
Kyseessä taitaa olla Mary Nortonin kirja Kätkijät taivaalla. Alkuperäinen englanninkielinen nimeke on The Borrowers afield ja ruotsinkielinen käännös Lånarna i luften.
John Redlandin säveltämästä ”Den gula paviljongen” -kappaleesta on julkaistu myös suomeksi laulettuja versioita ja nuotteja, joissa on suomenkieliset sanat. Pallen (eli Reino Hirvisepän eli Reino W. Palmrothin) sanoitus, jossa on vain muutama säe, on julkaistu nimellä ”Keltapaviljonki” ”Suuren toivelaulukirjan” osassa 20 ja nuotissa Solistiyhtye Suomi: ”Solistiyhtye Suomi” (Fazer, 1987). Sanoitus sisältyy myös kirjaan Palle: ”Pallen parhaat : ’kulttuurikuplittajan’ kuusi vuosikymmentä” (Alea-kirja, 1986, s. 219). Sanoitus alkaa: ”Jos sitten mentäisiin”. Sanoissa on pieniä eroja eri julkaisuissa.Laulun ovat levyttäneet Pallen sanoin esimerkiksi Matti Louhivuori nimellä ”Pikkupaviljonki” ja ”Keltainen paviljonki” ja Solistiyhtye Suomi…
Clarken kirjoja julkaisee suomeksi WSOY. Kustantajan ennakkotiedoissa kevään 2000 tuotannosta ei näytä olevan Clarkea mukana. Kannattaa varmaan kysyä asiaa kustantajalta suoraan, esim. kotisivun kautta osoitteessa https://www.wsoy.fi/yhteystiedot
Kirjastoauto luokitellaan ajoneuvolainsäädännön mukaan kuorma-autoksi (luokan N2 tai N3 ajoneuvoksi). Muutama vuosi sitten Suomen kirjastoseurassa ajettiin kirjastoautoille vapautusta ajoneuvoverosta, mutta se ei johtanut muutoksiin lainsäädännössä:
http://kirjastoseura.kaapeli.fi/etusivu/seura/lausunnot?modeyksi=yksi&t…
Suomessa kirjastoauto rakennetaan kuorma-auton alustalle ja suoraan kirjastoautoksi. Tavallisesta linja-autosta kirjastoauto eroaa myös esim. siten, että siinä ei ole sivuilla ikkunoita.
Mahdollisuudesta muutoskatsastukseen kannattaa kysyä Ajoneuvohallintokeskuksesta:
http://www.ake.fi/AKE/Katsastus_ja_ajoneuvotekniikka/Katsastus+ja+yksit…
Vuonna 2020 Suomessa asui noin 288 000 äidinkielenään ruotsinkielisiä, mikä on runsaat viisi prosentti väestöstä.
lähde: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2021/ruotsinkielisilla-kesk…
Kyllä Helmet toimii juuri noin. Kun lainaat itsellesi kirjan, jonka olet varannut, varaus poistuu. Se, että varaus on jäädytetty, ei vaikuta asiaan. Oletus on se, että asiakkaat varaavat kirjoja, jotta voisivat lainata niitä. Kun kirja lainataan, varausta ei enää tarvita. Jos jostain syystä haluat varata itsellesi monta kappaletta samaa kirjaa, sinun täytyy hoitaa asia kirjastossa henkilökunnan kanssa. Näin esimerkiksi opettajat tekevät, kun he haluavat varata saman kirjan koko luokalle. Jos taas haluat vain säilyttää kirjan muistilistallasi, suosittelen Helmetin Suosikit-toimintoa.
Nuottijulkaisu löytyy Suomen kansallisdiskografian Viola-haulla. Nuotti on tilattavissa kansalliskirjastoon lukusalikäyttöön (Sijainti:Tanssimusiikki 1. a. Kar).
https://finna.fi
Kansalliskirjaston yhteystiedot: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Suomen kielen etymologinen sanakirja (nro 5, Erkki Itkonen, Aulis J. Joki, Reino Peltola, 1975) kertoo sanan tölppä merkitsevän mm. tylppää, tylsää, tylsistynyttä, tanakkaa, kömpelöä ja typerää. Paikannimeen voisivat sopia merkitykset kokkare ja paakku tai pientä maankohoamaa merkitsevä tölpänne. (s. 1496). Varsinaista selitystä paikannimi-Tölpälle emme kuitenkaan löytäneet.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Mila voidaan tulkita Emilian ja Ludmilan lyhentymäksi. Emilia, Milla, Milja, Milka juhlivat nimipäiväänsä suomalaisen almanakan mukaan 19.5. ja samana päivänä ruotsalaisessa almanakassa Emilia, Mili. Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjassa ehdotetaan Milan päiväksi 16.9., jolloin on ortodoksisessa kalenterissa Ludmilan, Millan ja Miljan nimipäivä.
Elias-nimen tausta on uskonnollinen. Alun perin nimi tulee heprean Elijah-nimestä, joka tarkoittaa ”Jahve on Jumalani”. Elias on Elijah-nimen kreikkalainen vastine. Tunnetuin tämänniminen suomalainen on Kalevalan kokoaja ja suomen kielen kehittäjä Elias Lönnrot (1802-1884). Elias on ollut Suomessa almanakassa jo 1700-luvulla. Elias Lönnrotin syntymäpäivälle 9.4. nimi siirrettiin vuonna 1929. Samaan aikaan vietetään myös Mikael Agricolan päivää, sillä hän kuoli 9.4. vuonna 1557. Huhtikuun yhdeksäntenä vietetään siis suomen kielen päivää ja se on liputuspäivä.
Elias oli tavallinen nimi jo keskiajalla. Erittäin suosituksi nimi on tullut 2000-luvulla. Se on suosittu Suomessa sekä suomenkielisten että ruotsinkielisten poikien nimenä. Myös…
Helsingin sanomien aikakoneella löydät useitakin Orvokki Autioon liittyviä artikkeleita, joista useissa ainakin viitataan hänen lapsuuteensa. Esimerkiksi artikkeleissa HS 8.4.1990: Mun hyljätähän tänne ja 21.8.1982 : En innostu feminismistä kerrotaan Aution lapsuudesta. Helsingin sanomien aikakone on käytettävissä Helsingin kirjastojen asiakaskoneilla. Kirjaston asiakaskoneilla voi käyttää myös Suomen kansallisbiografiaa sähköisessä muodossa, siinä on artikkeli Orvokki Autiosta.
Kirjastoissa käytössä olevasta Arto-tietokannasta löytyi tiedot ainakin seuraavista lehtiartikkeleista. Lehdet saa luettavaksi Pasilan kirjastosta:
- Tähtiä ja suihkukaivo Et-lehti 1995 nro 12 s. 8-9. Kirjailija kertoo lapsuutensa…
Eipä ole kirjastojen kokoelmissa tuota sarjaa. Todennäköisesti sarja ei ole saanut lainausoikeuksia, jotka tarvitaan, jotta kirjasto voisi sen kokoelmiinsa hankkia.
Yle on esittänyt sarjaa vuosina 2003-2006. Ehkä kannattaisi ehdottaa Ylelle sen esittämistä uudelleen.
Lin Hallbergin kirjoittamaan Sinttu-sarjaan on ilmestynyt tähän mennessä 18 osaa. Sarjan yhdeksästoista osa "Tanssitaan, Sinttu!" ilmestyy ensi vuonna.
Aukusti Salon kirjassa Meidän lasten aapinen on tarina Pikku Matin ensimmäinen metsästys. Se vastaa jokseenkin tarkkaan kysymäänne satua. Aapisesta on useita eri painoksia, esim vuonna 2005 ilmestyi näköispainos Otavan kustantamana.
Zacharias Topeliuksen satu Urhea Valtteri susijahdissa muistuttaa etsimäänne satua. Siinä tosin on kesä, ja Valtteri rehentelee kellistävänsä vaikka kolme sutta. Hän menee metsään susijahtiin, mutta yksin ollessaan hän ei enää olekaan ihan niin rohkea. Valtteri juoksee lopulta kotiin susi perässään – paitsi että susi olikin Musti-koira (”Koirahan siellä tosiaan vain oli”). Lopuksi Valtteri toteaa, että hän otteleekin mieluummin karhujen kanssa.
Satu on esimerkiksi kokoelmassa Valtterin seikkailut. Kirjasta on…