Waali on harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Waali-nimi on nykyään nimenä kahdeksalla suomalaisella, ja sen lisäksi se on joskus ollut nimenä alle viidellä suomalaisella. Tietoa nimen alkuperästä ei löytynyt. Ehkä saisit apua Suomen sukututkimuseuran Suku Forumin kautta:
http://suku.genealogia.fi/
Todellisuudessa hait hyökkäävät harvoin ihmisen kimppuun. Vaarallisimmat alueet ovat Etelä-Afrikan Natalin osavaltion ja Australian Uuden Etelä-Walesin rannikoilla sekä Yhdysvalloissa Floridassa ja Kaliforniassa. Vaarallisia rantoja on useita vuosia suojattu haiverkoilla.
Tutkimuksissa on todettu, että kalastuksen takia haiden tavanomaisen ravintonsa vähennyttyä ne ovat näillä alueilla käyneet muiden saaliiden, myös ihmisten kimppuun.
Lähde:
Meret : delfiinit, ryhävalas, hait...Valitut Palat 1993 s. 64-66
Lisää haikaloista löydät lehtiartikkeleista:
Kivipelto, Arja: Hait heitteillä : haita ja rauskuja saa pyytää miltei mielin määrin
julkaisussa: Helsingin sanomat 2008-11-04, D1 2008
Thomas, Lars: Valashai ui kartalle
julkaisussa: Tieteen…
Tuo onnistuu Piki-verkkokirjastossa osoitteessa https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku. Valitse kirjastoksi Oriveden kaupunginkirjasto, aineistolajiksi moniviestin ja kieleksi englanti. Haulla tulee tosin jonkin verran opiskelukirjoja, eikä tuollaisia kaipaamiasi teoksia, joissa olisi kirja ja CD-levy, näyttäisi olevan montaakaan Oriveden kaupunginkirjastossa. Ilman kirjastorajausta saat näkyviin kaikkien Piki-kirjastojen valikoimaa.
Koska kysymääsi aineistoa ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista, voit pyytää sitä kaukolainaksi. Lomakkeen voi täyttää internetissä http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm) tai lähimmässä kirjastossa. Helsinkiläiset saavat kotimaiset ja pohjoismaiset kaukolainat maksutta, mutta Pohjoismaiden ulkopuolelta tilatuista lainoista peritään 130 mk/laina 1.9.00 alkaen. Lisäksi kaukopalvelupyynnöstä peritään viiden markan varausmaksu.
Runo on Claes Anderssonin kokoelmasta "Vuoden viimeinen kesä". Runo alkaa sanoilla : "Tulevasta elämästä ruohomattona voin kertoa seuraavaa.
Onpa mukavaa tässä olo. Lopultakin minut on kynitty." Runo löytyy sivulta 138.
Klikkaa Tilastokeskuksen internetsivulta osoitteessa http://statfin.stat.fi/statweb kohtaa sanahaku, ja kirjoita hakukenttään sanapari 'turismi italia' niin löydät tietoa italialaisten matkailijoiden saapumismäärästä ja yöpymisistä Suomessa vuosilta 1993-2000.
Sinikka Laineesta on kysytty tietoja aikaisemminkin ja huomattu, että materiaalia löytyy valitettavan vähän.
Olet jo varmaan tutustunutkin teoksiin Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita sekä Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailjoita 2 (Btj Kirjastopalvelu oy).
Näiden lisäksi Sinikka Laineesta löytyy jonkin verran verkosta:
Oulun kaupunginkirjaston sivuilta
http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjallisuus/laine.html
http://www.ouka.fi/kirjasto/pohjoista/sinikka.htm
Aiemmista vastauksissa on viitattu Kempeleen lukion sivuihin
http://lyyra.kempele.fi/pv/laine/laine.html
mutta ainakaan meidän koneelta en kyseistä sivustoa saanut auki. Voit kuitenkin kokeilla.
Toivottavasti näillä tiedoilla pääset eteenpäin.
Kesäviikonloppuisin miltei kaikki kirjastot ovat tosiaan kiinni.
Helsingissä kesälauantaisin on auki Rikhardinkadun kirjasto, Kirjasto 10 ja Itäkeskuksen kirjasto. Sunnuntaisin auki on vain Kirjasto 10.
Kesäaukiolot perustuvat niin resursseihin kuin myös kysyntään.
Suomessa suurin osa työntekijöistä haluaa viettää lomansa kesäaikaan. Henkilökuntaa on siis vähemmän ja siksi on mietittävä miten työvuorot järjestetään. Viikonlopun, etenkin sunnuntain työtunnit ovat myös työnantajalle kalliita. Toinen juttu on se, että kirjastopalvelujen kysyntä on ainakin perinteisesti hiljentynyt kesäaikaan. Miksi pitää kirjaston ovia auki, jos kansalaisia kutsuvat metsät, järvet, hiekkarannat, meri, festivaalit ja matkailu?
Mutta maailma muuttuu ja niin…
Percy Bysshe Shelleyn runon Love's Philsophy voi lukea suomeksi Eeva Maria Korsisaaren teoksesta Tule rakkaani : miehen ja naisen välisestä etiikasta kirjallisuuden rakkauskuvauksissa (2006). Runon on suomentanut Tuomas Nevanlinna.
Frank-monihaun mukaan teos kuuluu useiden kirjastojen kokoelmiin.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Percy_Bysshe_Shelley
http://www.bl.uk/learning/langlit/poetryperformance/shelley/poem2/shell…
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Korsisaari, Eeva Maria: Tule rakkaani : naisen ja miehen välisestä etiikasta kirjallisuuden rakkauskuvauksissa (Teos, 2006)
Kiitos kysymyksestä.
Olipa ohjeen löytäminen helmet.fi-sivustolta todellakin hankalaa! En itsekään onnistunut löytämään sitä minkään järkevän polun varrelta, vaan jouduin käyttämään sivustohakua, jolla sitten löytyi asiaa koskeva vanha uutinen. Uutisessa olevien ohjeiden pitäisi kuitenkin olla ajantasaiset, joten toivottavasti pärjäät näillä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/Juttu…
Helmet.fi-sivusto julkaistaan uudistettuna tällä viikolla, torstaina 21.4.16. Toivottavasti uudessa versiossa asioiden löytäminen on helpompaa!
Ystävällisin terveisin,
Pauli Hatsala / Pasilan kirjasto
Hei!
Kiitos kysymyksestäsi. Meillä on täällä Varkaudessa kirjallisuusyhdistys Kirja-Varkaus ry, jolla olisi enemmän asiantuntemusta kommentoida sinun kirjaideaasi.
Heillä on helmikuussa itseasiassa Luovan kirjoittamisen kurssikin, josta varmaan saisit vinkkejä itsellesi.
Aina mielellämme kannustamme kaikkia, jotka haluavat edistää kirjoittamalla suomalaista lastenkirjallisuutta. Tsemppiä hankkeellesi!
Sitaatti "I must be a mermaid, Rango. I have no fear of depths and a great fear of shallow living.” on Anaïs Ninin teoksesta The Four-chambered Heart (1959, s. 18). Teosta ei ole suomennettu.
Françoise Sagan tunnettiin viehätyksestään vauhtiin ja hienoihin autoihin. Hyvin kuuluisa on myös usein siteerattu Saganin lausahdus "Quitte à pleurer, je préfère pleurer dans une jaguar que dans un autobus." (“Money may not buy happiness, but I’d rather cry in a Jaguar than on a bus.”, "Raha ei tee ketään onnelliseksi, mutta itken mieluummin Jaguarissa kuin linja-autossa."). Valitettavasti siitä ei kuitenkaan löydy tietoa, missä yhteydessä hän on näin lausunut. E-kirjoina luettavissa olevista Saganin teoksista lausahdusta ei löytynyt.
https://…
Valitettavasti kuvaukseesi sopivaa teosta ei löytynyt. Ehkä pystyt itse jäljittämään teoksen selaamalla aiheesta kirjoitettujen kaunokirjallisten teosten hakulistoja.
Tässä on linkki Vanamokirjastojen aineistohakuun hakusanalla syöpätaudit:
Hakutulos - Vanamo-kirjastot (vanamokirjastot.fi)
Suomalaisten kirjastojen valtakunnallisesta kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammosta voi olla apua. Tässä on linkki Kirjasampoon hakusanalla syöpätaudit:
Haku | Kirjasampo
Syöpää käsittelevästä suomenkielisestä kaunokirjallisuudesta on kysytty tässä palvelussa aikaisemmin. Voit katsoa halutessasi tämän vastauksen tästä linkistä:
Olen tekemässä mahdollisimman täydellistä listaa suomeksi ilmestyneestä syöpää käsittelevästä kaunokirjallisuudesta…
Merja Otavan tuotanto (Lähde Kirjasampo https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175945962573)
Priska. WSOY 1959
Minä, Annika ÄP. WSOY 1961
Kävelyillat. WSOY 1963
Puzzle. WSOY 1966
Kuuvuosi. WSOY 1969
Fifti-fifti. WSOY 1971
Kirjoittamisen lopettamisen syistä Päivi Heikkilä-Halttunen kirjoittaa (Onnimanni 2015, nro 3, s. 12 - 16)
"Vuonna 1971 ilmestynyt Fifti-fifti jäi Otava viimeiseksi romaaniksi. Siinä näkyy jo viitteitä 1970-luvulla yleistyneestä ja vähitellen maneeriksi kehkeytyneestä ongelmarealistisesta nuoruuden kuvauksesta. Otava ajatteli yhä radikaalisti, mutta sen ajan yhteiskunnallisesti julistava tyyli tuntui vieraalta ja niinpä kirjoittaminen vaihtui kuvien tekoon."
Synnöve Stigmanin…
Tuttu puutarhaneuvos ainakin vinkkasi tätä Ylen artikkelia vuodelta 2020, josta löytyy myös tuttuja puutarhakukkia, kuten daalia (yksinkertainen), krookus, kehäkukka, lobelia, petunia, esikko, samettikukka (yksinkertainen) ja niin edelleen: Tee pörriäisille paratiisi: Tässä 8+101 pölyttäjäkasvia, joista on iloa myös ihmiselle | Luonto | YleAiheesta löytyy myös muutamia tutustumisen arvoisia kirjoja: Seppo Närhi: Luontoa kotipihaan (2025) Riku Cajander: Puutarhan parhaat perhoskasvit (2008)Antti Koli: Perhosbaarista liskonpetiin : näin tuet pihan ja puutarhan monimuotoisuutta (2022)Emma Hardy: The urban wildlife gardener : how to attract bees, birds, butterflies, and more (2020)Rhonda Fleming Hayes: Pollinator friendly gardening…
Kielisuihkusta, toisin kuin kielikylvystä, löytyi vain Pauliina Karjalaisen gradu "Suihkuttelua englannin kielellä"- tapaustutkimus englantipainotteisen opetuksen toteutumisesta ala-asteen kuudennella luokalla (1999, Lapin yliopisto)
ja ala-asteen opettajille tarkoitettu "Kielisuihku - materiaalia peruskoulun
1. luokan englannin opiskelua varten" (WSOY, 1997). Oletko tarkistanut
mitä löytyy Internetin hakupalveluiden (http://www.kirjastot.fi/tiedonhaku/)
avulla? Kokeile hakusanana kielisuihku*
Somemarkkinointia koskevat kirjat on tosiaankin suunnattu lähinnä yrityksille tai yhteisöille. Salla Virtasen Somemarkkinoinnin työkirja (2020) käsittelee myös maksullista mainontaa Facebookissa ja on ehkä tutustumisen arvoinen vaikka ei välttämättä käsittele juuri blogeja.
Katleena Kortesuon teoksessa Sano se someksi (1 + 2 = 3): sosiaalisen median suuri laskuoppi (2018) on lyhyt teksti yleisesti blogin mainostamisesta, vaikka Facebook lähinnä vain mainitaan nimeltä.
Verkossa on joitakin ohjeita aiheesta. Tässä digiyrittäjä ja somevalmentaja Karoliina Behmin ohjeita:
blogin mainostamisesta https://www.karoliinabehm.fi/blogi/blogin-mainostaminen
strategiasta https://tiiakonttinen.fi/bloggaaja-oletko-laatinut-facebook-strategian/…
Voisikohan etsimäsi kirja olla englantilaisen Arthur Ransomen Pääskyt ja Amatsonit - romaani reippaista pojista ja tytöistä, Kirja on julkaistu englanniksi 1930, suomeksi 1953 ja 1979 siitä on tullut uusintapainos. Kirjan tapahtumat sattuvat usein koulujen loma-aikana ja siinä liikutaan paljon järvellä. Loma-aikana Walkerin Lontoossa asuvat lapset ja Blackettin tyttäret ystävystyvät. He kutsuvat itseään Pääskyiksi ja Amatsoneiksi ja kokevat monia seikkailuja yhdessä
Ransome kirjoitti henkilöistä useita kirjoja, joista edellä mainittu Pääskyt ja Amatsonit suomennettiin 1953, Pääskylaakso-niminen 1955.
