Helmet-verkkosivujen uudistamisesta johtuen Taskukirjasto-sovelluksen ylläpito on lopetettu, sillä se ei ole yhteensopiva uuden verkkokirjaston kanssa. Uusi verkkokirjasto käyttää Kansalliskirjaston ylläpitämää Finna-palvelua, jolle Kansalliskirjasto ei ole kehittänyt omaa mobiilisovellusta.
Uusi Helmet-verkkokirjasto on jo avattu koekäyttöön, ja sen mobiilisivusto on korvannut Taskukirjasto-sovelluksen.
Lisää tietoa aiheesta ja ohjeita uuden Helmet-mobiilisivuston käyttöön löytyy täältä: Taskukirjaston tilalle Helmet-mobiilisivusto vuoden 2024 alussa
Tieto Kiviniemen kirjasta Rakkaan lapsen monet nimet (1982): Minea -nimi esiintyy mm. Sinuhe-kirjassa (ilm. 1945), jossa Minea ja Merit ovat Sinuhen rakastettuja. Eero Kiviniemen kirjassa Iita Linta Maria, etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen nimestä on kaksikirjoitusasua: Minea ja Minnea. Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi? (1992): voi olla Vilhelmiinan lyhennys. Wilhelmiinasta taas ao. kirjassa sanotaan, että se on muinaissaksan Wilhelmin sisarnimi (Wilhelmille kuuluva, mahtava suojelija). Valitettavasti paikalla ei olut muita nimikirjoja, mutta lisää löydät www.lapinkirjasto.fi, klikkaa aineistohalu ja varaukset, ja haussa voit käyttää asiasanaa etunimet.
Mikäli etsit muistovärssyjä kuolinilmoitukseen, kokoelmistamme löytyy mm. seuraavia aforismi ja värssykokoelmia :
1. Värssykirja: Lauselmia iloon ja suruun
2. Parhaimmat värssyt : lauselmia iloon ja suruun
3. Sanoista kauneimmat : onnitteluja, tervehdyksiä, toivotuksia
4. Sanat kultaa : säkeitä iloon ja suruun
5. Elämäsi matkalle : ajatuksia arkeen ja juhlaan, iloon ja suruun
6. Ajatus on lahja : runoja ja ajatelmia onnitteluksi, tervehdykseksi, lohdutukseksi
7. Järvenpää, Leena, Surun portilla
Myös runokirjoissa olevia runoja käytetään paljon
kuolinilmoituksissa :
1. Aika on jäähyväisten : lohdutuksen sanoja suruun
2. Ei turhaa tummat päivät / toimittanut Aino Räty-Hämäläinen
3. Kaipauksen tuolla puolen
4. Päivänlasku: [runoja murheessa,…
Kaikki näkevät unia. Niitä on vaikea muistaa, sillä uni alkaa hälvetä mielestä heti herättyä. Kyse on siis unohtamisesta.
Voimme itse vaikuttaa unien muistamiseen. Kunnollinen kahdeksan tunnin yöuni auttaa sekä halu muistaa unia. Tässä yksi muistikikka: Sano itsellesi ennen nukahtamista: "Näen tänä yönä unen ja muistan sen herättyäni." Kirjoita uni muistiin heti herättyäsi. Pidä yöpöydällä vihko ja kynä valmiina.
Eriomainen kysymys. Maisa on Apotti-järjestelmään luotu asiakasportaali. Siksi kysyin asiaa suoraan sieltä. Oy Apotti Ab vastasi näin: "Järjestimme nimikilpailun, johon kaikki apottilaiset saivat osallistua. Nimen tuli taipua helposti kaikilla kotimaisilla kielillä. Lopulta finalistien joukosta löytyi sopiva nimi – ja sellainen, jonka domain eli www-osoite oli saatavilla. Nimenvalintaprosessissa oli monta vaihetta."
Suen Tassu, eli sotamies Susi, Rokan Antin "pakkipari" ja naapurimies, esiintyy Tuntemattomassa sotilaassa Tassuna, tarkemmin hänen etunimeään ei siellä mainita.
Linda-nimi on tullut Suomeen eri teitä. Viron kansalliseepoksessa Kalevipoeg (1861) Linda on päähenkilön äiti. Tallinnassa on Lindan patsas Toompean mäen läntisellä rinteellä. Virolaisen nimenä Linda otettiin Kansanvalistusseuran kalenteriin 1883 ja siitä suomalaiseen almanakkaan vuosiksi 1908-1928. Nimi on otettu uudelleen Suomen almanakkaan vuonna 1984.
Suomessa on kuitenkin ollut jo 1850-luvulla syntyneitä Lindoja. Silloin nimeä teki tunnetuksi Helsingissä vuonna 1857 esitetty ooppera nimeltä Linda di Chamonix, jonka jälkeen kutsuilla laulettiin Linda-aarioita. Linda on muinaissaksalaisen naisennimen loppuosa, joka merkitsee kilpataistelijatarta. Lähtöniminä voivat olla Alinda, Theolinda jne. Englannissa Linda-nimeä on käytetty 1800-…
Psykiatrian sanastossa 1995 mainitaan oidipuskompleksista, että lapsuudessa kiintymymystä vastakkaista sukupuolta olevaa vanhempaa kohtaan ja kateutta ja vihaa samaa sukupuolta vastaan olevaa vanhempaa esiintyy, latenssivaiheessa kompleksi tavallisesti väistyy, puberteetin edetessä alkuperäinen tilanne nousee esiin ja torjutaan, oidipuskompleksista selviytymättömyys on tavallista psykiatrisilla potilailla.
Hannu Säävälän väitöskirjassa Isänsä surmannut poika- psykiatrinen tutkimus 2001 käydään läpi oidipusmyytin erilaisia psykologisia ja antropologsia tulkintoja eri aikakausina. Tutkijat kiistelevät keskenään. Mielestäni tässä teoksessa oli uusin ja tarkin tieto aiheesta, kannattaa tutustua.
Tammi -kustantamosta kerrottiin että heillä ei ole tällä hetkellä aikeita suomentaa lisäosia tähän sarjaan. Mutta ehkäpä et vielä ole lukenut WSOY -kustantamon Remnants -sarjan kirjoja jotka nekin ovat Applegaten kirjoittamia. Remnants -sarjaa on käännetty aika paljon suomeksi ja kirjoja löytyy kirjastossa. Kirjoita Helmetin http://www.helmet.fi hakukenttään applegate remnants niin näet mitä kirjoja Remnants -sarjasta voit saada kirjaston kautta.
Tällaisissa tapauksissa kannattaa kokeilla älypuhelimiin ladattavia musiikin tunnistuspalveluita. Yksi tällainen sovellus on SoundHound, joka pystyy tunnistamaan myös hyräilyä.
Hymni Sua kohti, Herrani, joka on nykyisen virsikirjan virsi numero 396 Käyn kohti sinua, löytyy useista eri nuottikokoelmista, esim.:
Virsihelmiä / Liisa Aroheimo-Marvia, Sini Rautavaara
Julktiedot Helsinki : WSOY, 2006
Suuri toivelaulukirja. 2 / Toimittanut Aapeli Vuoristo ; Kuvitus Marja Arvola, Satu Ilta
Julktiedot Helsinki : F-Kustannus, 2005
Parhaat hengelliset laulut ; toimittaneet Virpi Kari, Kai Airinen ja Soili Teittinen
Julktiedot Helsinki : Warner/Chappell Music Finland, c2001
Taustatietoja virrestä löytyy virsikirjan verkkoversiosta, http://evl.fi/virsikirja.nsf , virsi 396 http://evl.fi/virsikirja.nsf/63fe9e50813fe1d6c2256e570039fa80/49bfa5ce4…
Sen ensimmäinen versio on hyväksytty virsikirjaan ennen vuotta 1920.
Teoksessa Rusava, Paulo, Telkin teitä, malkin maita löytyy lyhyt laulu Pimpula, pampula, paimenpoika 5-kieliselle kanteleelle sovitettuna. Sanat kuuluvat näin "Pimpula, pampula, paimenpoika, aja sinä lehmäsi vettä myöten, käy itse kiviä myöten." Nuotit löytyvät myös partituurista Rautio Matti, Pikku pelimannit : Viuluduettoja.
Jani Johanneksen kirjasarjassa Tee itselle tai lahjaksi, Snickra till dig själv eller som gåva, osassa 109 on hyvät ja selkeät koristekaivon teko-ohjeet. Frank-monihaun mukaan kirja löytyy Hämeenlinnan kirjastosta. Sarjaan kuuluu monta muutakin hyödyllistä osaa kesämökin kunnostukseen. Oma kirjastosi varmaan auttaa mielellään.
Noomi Hebert on ruotsalainen kirjailija, joka on kirjoittanut nuorten kirjasarjaa Revontulitalli yhdessä Lena Ollmarkin kanssa. Hän on kirjoittanut myös tekstejä Muumi-kuvakirjoihin. Suomalaisten kirjojen luettelosta Fennicasta löytyvät tekijähaulla Hebertin suomennetut kirjat, ks. https://finna.fi .
Hänestä on tietoa myös internetissä mm. kustantajan Bonniers Carlsenin sivulla: http://www.bonniercarlsen.se/Upphovsman/Forfattarpresentationssida/?per…
Googlen avulla löytyi myös: http://www.bonniergroupagency.se/200/201.asp?id=425
Hänen kirjoistaan Liekkien lahja ja Jäiden salaisuus on arvostelu lehdessä PORTTI 2006:4, s.119-121 ja kirjasta Tuulen tie lehdessä PORTTI 2007:2, s.117.
Seuraavassa joitakin saksankielisiä (saksalainen ääniraita)elokuvia HelMet-kirjastojen kokoelmissa :
DVD-elokuvia
Good bye Lenin!/ohj. Wolfgang Becker.
Sophie Scholl : viimeiset päivät/ohj. Marc Rothemumd.
Valkoinen masai/ohj. Hermine Huntgeburth.
Peltirumpu/ohj. Volker Schlöndorff.
Kaikilla Mausteilla/ohj. Sandra Nettelbeck.
Perikato/ohj. Oliver Hirschbiegel.
Napola: Hitlerin eliittikoulu/ohj. Dennis Gansel.
Suoraan seinään/ohj. Fatih Akin.
Woyzeck-kidutettu/ohj. Werner Herzog.
Sissi/ohj. Ernst Marischka.
Sissi-nuori keisarinna/ohj. Ernst Marischka.
Sissi - kohtalon vuodet/ohj. Ernst Marischka.
Videoelokuvia
Bandits/ohj. Katja von Garnier.
Vapautunut mies/ohj. Sönke Wortmann.
Berliinin taivaan alla/ohj. Wim Wenders.
Mainoshemmo/ohj. Lars…
Kyseessä saattaisi olla Kauko Käyhkön eli Justeerin v. 1950 levyttämä laulu Aitan ovella, joka alkaa sanoilla "Tunnethan Kalle Kulkevaisen...". Sanat ja sävel ovat nimimerkki Kullervon. Kappale löytyy ainakin cd-kokoelmalta Muistojen 50-luku : 1950. (Valitut Palat 2004).
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa ko. levyä ei valitettavasti ole, mutta nuotit sisältyvät kokoelmaan Kullervon levylauluja 1949-1957, jota on useammassakin kirjastossa.
Luolien suojatit (2002) on viides ja viimeinen suomennettu osa suomalaista sukujuurta olevan, yhdysvaltalaisen kirjailijan Jean M. Untinen-Auelin kirjasarjaan Maan lapset. Muut sarjan osat ovat Luolakarhun klaani (1981), Hevosten laakso (1982), Mammutin metsästäjät (1985) ja Tasangon vaeltajat (1990). Tiettävästi kirjailijalla on työn alla sarjan kuudes osa.
Tietoa kirjailijasta ja kirjasarjasta saat esim. näiltä sivuilta:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=335&cat=
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_M._Untinen-Auel
http://www.randomhouse.com/features/auel/webroot/index.html
Sibelius on säveltänyt Topeliuksen runoon yksinlaulun "Det mörknar ute" (opus 1, nro 3). Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Aino Suonio. Tuo "Jouluvirtenä" tunnettu laulu alkaa sanoilla "Jo joutuu ilta ja tuuli käy". Kaikki kuusi säkeistöä (ruotsiksi ja suomeksi) löytyy esimerkisi nuottijulkaisusta "Suomalainen joulu" (julkaisija: Bells, 2006). Kyseinen nuotti on saatavilla tällä hetkellä Jyväskylän kaupungin pääkirjaston musiikkiosastolla.
Mary Elwyn Patchett on kirjoittanut sarjan Ajaxista. Sarjaa on suomeksi ilmestynyt 5 osaa vv. 1968-1975. Helsingin kirjastoista koko sarja löytyy ainakin Pääkirjaston (Pasila) varastosta.