Kirjastonhoitajia ja muita kirjastoalan ammattilaisia koulutetaan monella tasolla oppilaitoksissa eri puolella Suomea. Oppilaitoksista ja tutkinnoista on koottu tietoa kirjastot.fi-sivustolle:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Opetusministeriön sivuilla on tietoa koulutuksesta ja kelpoisuusvaatimuksista:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Jostakin syystä s-loppuiset etunimet ovat useimmiten pojannimiä. Ainakaan suomalaisesta almanakasta ei mainitsemiesi lisäksi löytynyt muita. Tässä muutamia s-loppuisia, ei-suomalaisia: Agnes, Doris, Dolores, Lis. Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen kirjoista Eemu, Ukri ja Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä ja Aarnu, Evena, Vinjami: 1700 ehdotusta etunimeksi (tekijänä myös Rea Lehtonen) löytyi muutamia ehdotuksia s-loppuisiksi tytönnimiksi: Ailus, Ajatus, Ananas ja Kapris. Tarkemmalla tutkimisella niistä löytyy varmasti muitakin. Kirjat löytyvät monista kirjastoista.
Kutituksen ja naurun yhteydestä on kirjoittanut mm. tutkija Helena Telkänranta Helsingin Sanomien artikkelissa Itseään ei voi kutittaa (julkaistu 6.1.2004). Sen voi lukea Helsingin Sanomien Arkiston kautta. Omasta kirjastosta kannatta kysyä, onko HS Arkisto luettavissa siellä.
Telkänrannan kirjoittamassa artikkelissa tuodaan esiin teoria, että kutituksen ja naurun yhteydellä olisi evolutiivinen tausta. Nauru viestisi muille lauman jäsenille, ettei kyse on hyökkäyksestä.
Enna on mahdollisesti friisiläinen nimi, lähtöisin muinaissaksalaisesta sanasta angul (kärki, piikki). Suomessa nimi yleistyi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Nimi ei ole suomalaisessa almanakassa. (Lempiäinen:Suuri nimipäiväkirja, Nimipäivättömien nimipäiväkirja)
Nimeä voidaan myös pitää Ennata (Ennatha)-nimen lyhentymänä. Ennata oli perimätiedon mukaan marttyyrineito Palestiinan Kesareasta 200-luvun lopulta. Ennata on
Suomen ortodoksisessa kalenterissa 10.2. ja katolisen kirkon pyhimysluettelossa 13.12. Olisi kenties mahdollista viettää nimipäivää jompana kumpana.
Tarkempia tietoja voit kysellä professori Eero Kiviniemeltä, joka huolehtii Helsingin yliopiston nimipäiväkalenterista. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta
http://almanakka.…
Jaakon nimipäivä on ollut Suomen almanakassa 25.7. vuodesta 1890.
Aikaisemmin meillä on ollut kaksi nimipäivää Jaakobille, josta Jaakon nimi on peräisin. Vuosina 1708-1908 Jaakobin nimipäivää vietettiin 20.12. patriarkka Jaakobin muistoksi. Keskiajalta vuoteen 1773 Jaakobilla oli nimipäivä 1.5. (Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet, 2005)
Ortodoksisen kalenterin mukaan Jaakon muistopäivä 0n 21.3.:
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/miehet/I_J_nimet.htm
Kansanperinteessä Jaakko on paitsi heittänyt kylmän kiven veteen, myös mm. naulannut tuohen kiinni, houkutellut lapset papumaahan ja alkanut kasvattaa kauraa. Jaakko on myös määrännyt elonkorjuun sään. Sanonta "Mitä Jaakkona, sitä Lauriin" kertoo ajasta 25.7.-10.8. Nämä ja monet muut…
Paavo Castrénin teos Antiikin myytit (Otava 2017) on tuore johdatus aiheeseen. Suositeltava on myös Maarit Kaimion, Paavo Castrénin ja Jorma Kaimion toimittama Antiikin myytit ja uskonnot (Otava 2007).
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2301422?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1827729?lang=fin
Alf Henriksonin Antiikin tarinoita (WSOY 2004) taas on lähestymistavaltaan hieman erilainen yllä mainittuihin teoksiin.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1291255?lang=fin
Lopuksi on mainittava Tarujen Hellas -teos (Karisto 1983), joka on käännös Gustav Schwabin 1800-luvulla julkaistusta Sagen des klassischen Altertums -teoksesta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore…
Marja-Leena Tiainen on kirjoittanut 21 nuortenkirjaa: Pullopoika (1987), Väärät pois, Vatanen!(1988), Mansikkakeikka (1988), Pallo hukassa, Vatanen? (1989), Haamuhyppy (1989), Annamari ja metsän kätkö (1990), Annamari ja salaiset asiat (1991), Pyry, Pilvi ja pennittömät (1993), Tähdet putoo ja sammuu (1994), Miikan salainen tehtävä (1996), Arttu K. (1998), Rakas Mikael (1999), Jääprinsessa Sveitsissä (1999), Pidä nolla, Konsta! (2000), Arttu K. ja Julia (2000), Sommer på hoje haele (2002), Pikkuskini (2002), Adiós, Arttu K. (2002), Lossikylän Lennon (2003), Poistui kotoaan (2005), Alex ja pelon aika (2006).
Kirja Sommer på hoje haele on ilmestynyt ja julkaistu Tanskassa, se ei ole ilmestynyt suomeksi.
Kolsari on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsinkielisten paikannimien luettelossa http://www.kotus.fi/svenska/ortnamn/. Siellä on tieto: Kolsarby (kålsar-), by i Kyrkslätts kn, Nyland, fi Kolsari. Suuren maatilakirjan kolmannessa osassa kerrotaan kirkkonummelaisesta maatilasta Kolsarbystä. Kolsari tulee ruotsin kielen sanasta Kolsarby. Paikannimi Kolsari on siis ollut kirkkonummelaisen maatilan ja kylän nimi. Suomenkielisen Kolsari-nimen merkitystä ja alkuperää voi kysyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, jonka nimiarkisto palvelee nimiasioissa suomalaisia. Laitan tähän vielä neuvontapalvelujen osoitteen: http://www.kotus.fi/palvelut/ . Sieltä voi puhelimitse selvitä sekin, mikä salaperäinen kålsar-vartalo on.
"Airi on suomalainen nimi, joka mainittiin Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1908. Niemen tiettävästi ensimmäinen kantaja oli kappalaisena toimineen Wiktor salmisen vuonna 1888 syntynyt tytär. Salmisen on kerrottu johtaneen nimen sanasta airut." Teksti on otettu kirjasta Suomalaiset etunimet aadasta Yrjöön (Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen, 2007.
Kustaa Wilkunan kirjasta "Etunimet", 2005, löytyy myös tietoa Airi-nimesta.
Molemmat edellämainitut kirjat ovat paikalla Kirkkonummen kirjastossa.
Suomen kansallisdiskografia Viola, joka on käytettävissä kirjastoissa ja josta voi hakea kappaleen alkusanoilla, kertoo, että kysymäsi laulu on Georg Malmsténin säveltämä ja Reino Rannan sanoittama Näenhän valoisan taivaan. Tauno Palo on levyttänyt laulun. Voit kysyä äänitettä YLE:n äänitearkistosta osoitteesta pekka.gronow@yle.fi.
Suomen murteiden sanakirjassa sanan "kuuva" kerrotaan merkitsevän kuuta tai kuutamoa. Sanaa on ilmeisesti useimmin käytetty kuitenkin pääosin Karjalassa, Savossa ja muualla Itä-Suomessa. Uudessa suomalaisessa nimikirjassa sen sijaan mainitaan em. Itä-Suomen alueiden lisäksi Lounais-Suomi Turku mukaan lukien. Myös Turun alueella sana on esiintynyt jo keskiajalta alkaen, joten se vaikuttaisi olevan melko vanhaa perua - tosin täälläpäin nähtävästi nimenomaan osana paikannimiä eikä niinkään itsenäisenä sanana. Paikannimien alkuperä ja kuuvan täsmällinen merkitys niiden osana on kuitenkin melko epäselvä. Sanasta löytyi vielä kolmas maininta Pieksämäki-seuran sivuilta, jonne on kerätty tietoa Pieksämäen seudun nimistöstä ja sanojen…
Ilkka Remes on kirjoittanut novellin "Pimeän uhrit" Suomen kuvalehden vuoden 2000 numerossa 1. Kyseessä on jännitysnovelli. Lähde: Aleksi-tietokanta, jolla voi hakea lehtien viitetietoja (maksullinen, käytössä kirjastoissa).
Kotikoneelta on internetissä vapaasti käytettävissä "Sanojen aika" -sivusto, joka esittelee suomalaisia nykykirjailijoita.
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/
Pudotusvalikosta löytää kirjailijan, kirjailijoiden henkilötiedot, tuotannon ja lähteitä. Lisäksi mukana on tekstinäytteitä sekä kirjailijoiden omia sanoja ja makuasioita. Ilkka Remeksen tuotanto löytyy "Sanojen ajasta" ja omaan kirjastoon kannattaa lähteä listan kanssa kyselemään kirjoja ja lehtiä, joista artikkelit löytyvät. Vanhempia lehtiä säilytetään…
Standardisoimisliitto on julkaissut siivousalan pohjoismaisen INSTA 800 -standardin suomeksi tunnuksella SFS 5994. Lisätiedot www.sfs.fi . (Vastaus päivitetty kommentin perusteella 24.8.2015)
Kyseessä on Rooman sopimuksen allekirjoittamisen 50. vuosipäivän kunniaksi liikkeelle laskettu juhlaraha. Kolikkoon on kuvattu kuuden perustajajäsenvaltion allekirjoittama sopimuskirja, jonka taustalla oleva kuvio viittaa Michelangelon suunnittelemaan Campidoglion aukioon Roomassa.
Raha on laskettu liikkeelle maaliskuun lopulla (Suomessa 1,4 miljoonaa kpl), mutta sitä on jo myynnissä nettihutokaupoissa. Tarjoukset liikkuvat tällä hetkellä 2,10 - 6 eurossa.
Lisätietoa asiasta sekä kuvat ja kuvaukset liikkeellelaskijamaiden juhlarahasta: Euroopan unionin virallinen lehti 21.3.2007, C65/3
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/site/fi/oj/2007/c_065/c_06520070321…
Toukkien tunnistuksen avuksi kannattaa kokeilla seuraavia sivustoja: Suomen lajitietokeskus https://laji.fi/ ja Ötökkätieto https://www.otokkatieto.fi/. Laji.fi-sivulla on foorumi, johon kirjautumalla voi pyytää apua lajien määritykseen.
Ötökkätiedon sivuilta löytyy tällaisia toukkia, https://www.otokkatieto.fi/cat?id=50
Suomen perhoset sivulla voi tutkia perhosia ja niiden yhteydessä on kuvia myös toukista, mutta sieltä ei näytä saavan erikseen haulla toukkia näkyviin, https://www.suomen-perhoset.fi/.
Ötökkätiedon toukkakuvista tuo näyttäisi muistuttavan eniten neitoperhon tai suruvaipan toukkaa.
Ylioppilaskirjoitusten tehtävät äidinkielen, matematiikan ja reaalin osalta vuodesta 1986 eteenpäin löytyvät sivulta http://www.internetix.ofw.fi/yo/ . Tekijänoikeudellisista syistä ei kielten tehtäviä voida julkaista.
Samojen ja aikaisempien vuosien tehtävät ovat myös Spes Patriae - vuoden ylioppilaskuvat matrikkelin alussa (esim. vuoden 98 tehtävät vuoden 98 matrikkelissa.) Tosin tässäkin kielten kokeista on pääsääntöisesti vain lyhyitä näytteitä. Lisäksi mm. matematiikasta, reaalista, äidinkielestä on olemassa painettuja erillisjulkaisuja.
Kiehtova sitaatti! Johannes Linnankosken tuotanto on digitoitu ja vapaasti luettavissa Doria-palvelussa. Doria on Kansalliskirjaston ylläpitämä julkaisuarkisto, jossa on usean organisaation tuottamaa sisältöä. Sisällöistä voi tehdä itse hakuja haluamillaan hakusanoilla. Tässä linkki Johannes Linnankoski -hakuun
Haku - Doria
Toisaalla oli tietoa, että ko. sitaatti ei suinkaan löydy Dorian aineistosta (muuta Linnankosken tuotantoa kylläkin), vaan sen sijaan se on peräisin Linnankosken suunnittelemasta sukutarinasta Kolme Yrjöä, joka lienee kirjoitettu kevättalvella 1913. Ks. seuraava linkki, ja siitä lehtiartikkeli otsikolla "Johannes Linnankosken suhteesta uskontoon":
09.10.1937 Uudenmaan Sanomat no 113 - Digitaaliset…
Hei,
Kouvolan pääkirjaston palautusluukku löytyy kirjaston takaovesta. Siis sieltä Alkon ja entisen Anttilan puolelta taloa. Totta kai myös muihin Kyyti-kirjastoihin voi palautusluukun kautta palauttaa Kouvolan pääkirjastosta lainattua aineistoa.
Helmet-kirjastoilla ei ollut varaa hankkia elokuvapalveluita. Kirjastot maksavat elokuvapalveluiden tuottajille käytön mukaan ja koska alueella asuu yli miljoona ihmistä, käyttö olisi varsin isoa ja maksut korkeita (siis kirjastolle, asiakkaalle palvelu on tietenkin maksuton).
