Väestörekisterikeskuksesta pystyttäisiin ehkä vastaamaan kysymykseesi, montako Loviisaa Suomessa on nyt. Sen sivuilta löytyvästä nimipalvelusta löytyy tieto, että Loviisa-nimisiä on kaikkina aikoina Suomessa ollut yhteensä noin 6220 henkilöä.
Väestörekisterikeskuksen nettisivut löytyvät osoitteesta www.vrk.fi
Löydät nuotit vaikkapa Suuresta toivelaulukirjasta (16). Nettisivuilla ei laulun nuotteja taida olla.
Kappaleen R-A-K-A-S on säveltänyt Jukka Kuoppamäki ja sanoittanut Chrisse Johansson. Vuonna 1976 sen ovat äänittäneet Tapani Kansa ja Jarmo Kalke - sen jälkeen monet muutkin.
Lähde: Suomalaisten äänilevyjen tietokanta: http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/
Löysin IPhonen ohjeista selityksen: "Vihreä ilmaisin tarkoittaa, että jokin iPhonen appi käyttää joko kameraa tai kameraa ja mikrofonia." Linkki Ohjesivulle
Vihreä pallukka siis tarkoittaa, että puhelin käyttää kännykkäsi mikrofonia (tai videopuhelussa kameraa ja mikrofonia) tai Teams käyttää kännykkäsi mikrofonia. Jos et halua Teamsin käyttävän kameraa, poista kuva käytöstä sovelluksen omilla ohjainkuvakkeilla.
En löytänyt asiasta suomenkielistä tutkittua tietoa, mutta Eupedia-sivusto sisältää Euroopan kartan, jossa punahiuksisten osuutta on esitetty. Länsi-Suomessa esiintyvyys on korkeampaa eli n. 3-5 prosentilla väestöstä ja muualla Suomessa 1-3 prosentilla:
https://www.eupedia.com/genetics/origins_of_red_hair.shtml
Kiharien hiusten osuudesta en löytänyt tietoa.
Ilmestymisvuoden mukaisessa järjestyksessä oleva kirjasta löytyy Wikipediasta osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Camilla_L%C3%A4ckberg. ”Mantelintuoksua lumimyrskyssä” tosin ei kuulu Erica Falckista kertovaan sarjaan.
Tässä palvelussa on aiemmin kysytty laulusta Kohtia kohti, johon Hilja Haahti on kirjoittanut sanat. Se löytyy ainakin Erkki Melartinin Nuorten laulukirjasta III, op134B. Laulu alkaa: "Vain kaukaa, kaukaa viittoen kotimme harja hohtaa..." Teosta voi kysyä Jyväskylän kaupunginkirjastosta musiikkiosastolta. Käsillä olevista Hilja Haahden runoteoksista ei runoa löydy.
Pentti Virrankosken teos Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit on kattava teos Pohjois-Amerikan intiaaneista, eri heimoista ja näiden tavoista ja kulttuurista.
Ihan vastaavaa teosta ei tietääkseni löydy Etelä- ja Keski-Amerikan intiaaneista. Täytyy siis hakea tietoa useammasta lähteestä. Näiden alueiden intiaanikulttuureja esitellään mm. teoksissa Muinaiset intiaanikulttuurit (inkat, mayat, asteekit) ja 1491: Amerikka ennen Kolumbusta.
Kysyit myös pohjoisen ja etelän intiaanikulttuurien eroista. Etelä-Amerikan intiaanit olivat saavuttaneet kehityksessään vaiheen, jota voidaan pitää korkeakultuurina. Niillä oli mm. järjestäytynyt hallinto, monimutkainen uskonto, eriytyneitä ammatteja, yhteiskuntaluokkia, taidetta ja arkkitehtuuria, julkisia…
Kuusen tuulenpesä tai pallolatva on seurausta oksien voimakkaasta haaroittumisesta. Kasvutavaltaan tuulenpesäkuusi on käärmekuusen vastakohta. Yleensä tuulenpesä syntyy normaalin kuusen latvasilmussa tapahtuneen mutaation seurauksena puun latvaan, mutta se voi muodostua myös sivuoksiin.
Lähde:
Ole Oskarsson & Teijo Nikkanen, Metsäpuiden erikoismuotoja : kultakuusesta luutakoivuun
Vesilahdella on Iso-Inha ja Pikku-Inha nimiset järvet ja niiden lähellä on ollut Inhan torppa. Sukunimi on saatu torpan mukaan. Inha on ollut tilan ja suvun nimenä myös Alavudella, ja Inha-alkuisia paikannimiä löytyy muualtakin Etelä-Pohjanmaalta.
Kuuluisin Inha lienee valokuvaaja J.K. Inha, jonka alkuperäinen nimi kuitenkin oli Nyström. Hän oli kotoisin Virroilta.
Inha on sukunimenä nuori ja levinneisyydeltään hajanainen.
Jos nimi liittyy jotenkin sanaan inha eli paha, häijy, ilkeä, ikävä ja onneton, on luultavaa, että Inha-nimistä järveä on pidetty jotenkin pahana paikkana.
Sukunimi Inha olisi siis kehittynyt seuraavasti: luonnonnimi-torpannimi-sukunimi.
Lähde:
Mikkonen Pirjo
Sukunimet, Otava 2000
Verbien taivutustyyppejä voi tutkia Isosta suomen keliopista, http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=71 Suomen kielen verbit voidaan eri verbityyppeihin sen mukaan, miten verbiä taivutetaan. Vartaloiden ja päätteiden perusteella verbeistä on erotettavissa neljä taivutustyyppien pääryhmää, joissa on alaryhmiä.
Keskustelin asiasta usean suomea äidinkielenä puhuvan eri aikoina koulua käyneen kanssa, eikä kukaan muista että kouluopetuksessa olisi puhuttu mitään verbityypeistä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontapuhelimeen vastannut työntekijä kertoi, että ainakin hänen opiskellessaan suomen kieltä yliopistossa siellä käytettiin verbityyppiluokittelua. Haastattelin vielä suomea toisena ja vieraana kielenä opettavaa opettajaa.…
Jonkinlainen kartta rantaviivasta 1000 vuoden takaa löytyy tutkimuksesta, joka koskee Askaisten Louhisaarta, joka on Varsinais-Suomessa kuten Nousiainenkin.
Gunnar Glückert ja Hannu Pitkäranta: Itämeren vanhan rantaviivan sijainti Askaisten Louhisaaren kartanolinnan alueella viimeisen l000:n vuoden aikana (Turku, 1999)
Kuvissa 21 (s. 19) ja 22 (s. 20) näkyy alueen rantaviivaa noin v. 1000 jKr.
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=…
Tässä työssä on käytetty maankohoamisen keskimääräisenä nousunopeutena linnan alueella viimeisten 1000 vuoden ajalta arvoa 5,0 mm vuodessa.
Fennoskandian maannousu Maan keskipisteen suhteen (millimetriä vuodessa)
https://www.maanmittauslaitos.fi/tutkimus/…
Pentti Airion ja Sakari Viinikaisen teoksessa "Etulinjassa itään ja länteen: Kouvolan seudun sotilashistoria 1400-luvulta 2000-luvulle" (2011) esitellään sivuilla 177-178 varsin kattavasti Kouvolan seudun sotasairaalat:
Jo talvisodassa Kymin ammattikoulun tiloissa Kuusankoskella toimi 11. Sotasairaala.
Jatkosodan alkaessa kesäkuussa 1941 perustettiin 13. Sotasairaala ensin Lapinjärvelle, mutta se siirrettiin vain muutaman viikon jälkeen Kuusankoskelle Kymin ammattikoululle, kuten Kotkassa toiminut Viipurin lääninsairaalakin. Erillisiä hoito-osastoja hajautettiin myös Kuusankosken Keskuskansakoululle ja Pilkan koululle.
Lokakuussa 1941 13. Sotasairaala siirrettiin lähemmäksi rintamaa Viipurin lääninsairaalan entisiin tiloihin. Kesäkuussa…
”Ulysses” on ilmestynyt Yrjö Jylhän suomennoksena ”Odysseus” teoksessa ”Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 3: englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja” (WSOY, 1933).
Sen sijaan runoa ”The Lady of Shalott” ei ole mitä luultavimmin suomennettu, sillä sitä ei löydy osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta eikä runsaasti runoja sisältävästä Piki-tietokannasta. On pieni mahdollisuus, että suomennos olisi voinut ilmestyä jossakin pienilevikkisessä teoksessa, jota ei ole listattu tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole siis kuitenkaan suomennettu. Alkuperäinen englanninkielinen runo löytyy osoitteesta http://www.lib.rochester.edu/camelot/shalcomb.htm kahtenakin…
Sana on vanha ja löytyy Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjasta. https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=halivilivoo&sms_id=SMS_5443727e1368c85deadab8e7d3ab8113 Sanakirja tarjoaa asiayhteyksiä ja esiintymiskartan, muttei kerro tarkemmin sanan alkuperästä tai merkityksestä.
Näistä voi kysyä kesä'tauonnon jälkeen Kotimaisten kielten keskuksesta. Kysy sanojen alkuperästä
Mila on muunnos esim. nimistä Milana, Camilla tai venäjän Ludmila (kansan rakastama). Mila juhlii 16.9.
Anna on alkuaan heprean Hannah (armo, Jumalan suosima).
Maria on alkuaan heprean Miriam ja kreikan Mariam. Nimestä on monta tulkintaa: toivottu lapsi, mutta myös katkera, surullinen, vastahakoinen, jalo.
Meri on Meerin rinnakkaismuoto tai Marian venäläinen muunnos. Nimi yhdistyy myös meri-sanaan.
Anniina on Annan muunnos.
Suvi on suomalainen vuodenaikoihin liittyvä kaunis nimi, merkitsee myös etelää ja suojasäätä.
Susanne on Susannan muunnos, joka puolestaan on alkuaan heprean Shushannah eli lilja tai valkoisten liljojen kaupunki.
Sinin lähtökohtana on suomalainen värinnimi sini.
Tuulia (samoin kuin Tuuli) on suomalainen luontoon…
Hyvä paikka verkossa hakea tietoa jännityskirjallisuudesta on Dekkarinetti osoitteessa http://www.tornio.fi/index.php?p=DekkariNetti
Siellä on listaus Christien kaikista teoksista osoitteessa http://www.tornio.fi/index.php?p=ChristieAgathaTeokse#Teokset
Lisäksi löydät listan suomennoksista ja linkkejä ulkomaisiin vastaaviin sivustoihin.
Kirjoista kattava listaus Christien teoksista löytyy mm. Ari Haasion teoksesta Ulkomaisia dekkariklassikoita, osa 1 (BTJ Kirjastopalvelu, 2003). Ruotsiksi käännetyistä kirjoista saat tietoa kustantajan ruotsalaisen sisaryhtiön vuonna 2005 julkaisemasta teoksesta Tretton kriminella klassiker.
Simo Sjöblomin teokseen Agatha Christie -bibliogafia 1927-1998 on pyritty luetteloimaan kaikki kirjailijan vuoteen…
Vaalien toimittamista säädellään vuonna 1998 annetussa vaalilaissa (laki 2.10.1998/714). Lakia sovelletaan presidentinvaalien lisäksi myös eduskunta-, kunnallis- ja europarlamenttivaaleihin.
Vaalilain 58 ja 76 §:ien mukaan ehdokkaan numero tulisi kirjoittaa lippuun niin selkeästi, ettei voi syntyä epätietoisuutta siitä, ketä ehdokasta on tarkoitus äänestää. Vaalilain 85 §:n mukaan ne äänestysliput, joihin ehdokkaan numero on merkitty epäselvästi tulisi hylätä. Samoin 85 §:n mukaan äänestyslippu on mitätön mm. jos äänestyslippuun on kirjoitettu "äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä". Äänestyslippuun tulisi siis vaalilain mukaan merkitä vain ja ainoastaan ehdokkaan numero.
Vaalilaki on…
Hei!
Sorjonen (engl. Bordertown) -sarjan tunnusmusiikin esittäjää on kysytty ennenkin:
Laulun esittävät Kaae & Batz ja laulun nimi on "Closer". Laulu löytyy esim. Spotifysta ja Youtubesta.
Esittäjät (Kaspar Kaae ja Brian Batz) ovat myös sarjan kaikkien originaalisävellysten säveltäjiä, kuten käy ilmi esimerkiksi täältä: https://www.silverdrum.com/kaae-batz
“Bordertown”
━
Season 1
MUSIC:
All original music by Kaae & Batz
“Bordertown”
━
Season 3
MUSIC:
All original music by Kaae & Batz
Kyseessä on Tapio Rautavaaran sävellys P. Mustapään runoon
Sininen uni. Se löytyy tällä nimellä useistakin nuottikirjoista,
joiden saatavuuden voit tarkastaa Plussa-tietokannasta (esim. Suuri
toivelaulukirja 4). Poikkeuksellisesti lähetän tässä myös laulun tekstin:
Joka ilta kun lamppu sammuu ja saapuu oikea yö, / niin Nukku-Matti
nousee ja ovehen hiljaa lyö. / On sillä uniset tossut / ja niillä
se sipsuttaa, / se hiipii ovesta sisään ja hyppää kaapin taa. //
Ja sillä on uninen lakki / ja sininen, uninen vyö / ja unista
jäätelön palaa / se pienillä hampailla syö / ja sillä on sininen
auto / ja se auto hyrrää näin: / surrur, surrur ja lähtee / unen
sinistä maata päin. // Ja pieni sateenvarjo / on aivan kallellaan /
ja sinistä unien kirjaa…
