Voisi olla jokin lensiäinen? koska on niin pienen kokoinen. "Varas- ja rosvolesiäinen voivat käyttää ravintonaan monenlaisia kuivia eläin- ja kasviperäisiä elintarvikkeita ja ne saattavat pilata näitä syönnöksillään ja ulosteillaan. Lesiäiset ovat yöaktiiviisia." Laji.fi
Kannattaa kysyä lähemmin asiantuntijoilta esim. Luontoportti.fi
Valitettavasti en onnistunut löytämään kysymääsi tekstiä. Kysyin vinkkejä myös muilta Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajilta. Sain ehdotuksiksi teokset Miehen tie ja Elokuu, joista kyseinen kuvaus voisi löytyä.
Tämä on Jukka Itkosen lauluteksti nimeltä Leivonen, jonka on säveltänyt Marjatta Meritähti. Teksti alkaa sanoilla: "Taivas on niin korkea, minä lintu pieni". Teksti löytyy teoksesta Miljoonan markan pakarat sivulta 185.
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjeen mukaan 8b on pitkällinen nivelreumatismi. Luokka E viittaa tapaukseen, jossa prognoosi näyttää hyvältä (esim. tulehduspesäkkeitä löydetty ja poistettu). 38 tarkoittaa perifeerisen hermoston sairauksia ja vammoja. Sen yhteydessä pitäisi periaatteessa olla alaluokka a, b tai c joka tarkentaisi onko kyseessä ylä- (a) vai alaraajojen (b) hermojen sairaus vai muu periferisen hermoston sairaus tai vamma (c). E-luokka viittaa tässä pitkällisiin tapauksiin, jotka näyttävät paranevan.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy kolme suomenkielistä teosta kanootin rakentamisesta:
Kukkula, Heikki: Kanootin rakennusopas (1980)
Luukkanen, Harri: Stripperi : tee itse 1990-luvun puukanootti (1995)
Hovi, Lauri: Rimakanootin rakennusopas (2003)
Lisäksi saatavilla on yksi englanninkielinen teos:
Moores, Ted: Canoecraft : an illustrated guide to fine woodstrip construction (2000)
Teosten saatavuuden voit tarkistaa Helmet-luettelosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Seuraavissa kirjoissa on urheiluharrastusta ja vastoinkäymisiä niissä sekä motivaation etsimisestä. Kaikki kuvaustekstit ovat Kirjasammon nuorten kirjallisuutta esittelevästä Sivupiiristä, https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri, josta voi etsiä lisää vinkkejä.
Markku Karpio - Otsalamppu: Karpion esikoisteoksessa päähenkilönä on Jari, joka on huippusuorituksiin pyrkivä innokas suunnistaja. Äkkiä hän sairastuukin diabetekseen. Voiko urheilua enää jatkaa kuten ennen?
Kirsi Pehkonen - Punaviiva: Avarakatseinen urheilukirja kuvaa elävästi nuorten huippu-urheilua ja tyttöjen paineita poikamaisessa lajissa sekä avaa lukkiutuneita käsityksiä vammaisuudesta. Pääosassa 8. luokan aloittavat Hilla ja Noora…
Pääskynen-lehden joulunumerossa vuonna 1912 on julkaistu Lauri Hannikaisen runo, joka alkaa juuri noilla sanoilla. Runon nimeksi on kerrottu Lappalaispoikain joulu.
Voit lukea runon Kansalliskirjaston digitoimasta lehden numerosta :
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959118?term=Tunturi…
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959118?term=Tunturi…
Voit vaihtaa kotikirjastosi kirjautumalla Helmetin Omiin tietoihin ja valitsemalla sen jälkeen painikkeen Muuta yhteystietoja. Tämän jälkeen aukeaa uusi ikkuna, josta löytyy kirjasto-valikko. Valitse siitä haluamasi kirjasto, ja valitse Jatka. Tämän jälkeen tietoihisi päivittyy uusi kotikirjasto. Jos uusi kirjasto ei heti näy, kannattaa omista tiedoista kirjautua ulos ja sen jälkeen uudelleen sisään, silloin tiedon pitäisi viimeistään päivittyä.
Jos kotikirjaston vaihtaminen ei onnistu Helmetissä, voit myös käydä asioimassa kirjaston palvelupisteessä, ja pyytää että henkilökunta päivittää uuden kotikirjaston asiakastietoihisi.
Ensiksi mieleen tulee Suomen merimuseo Kotkassa. Esittelytekstinsä mukaan: "Merimuseo kerää ja tallentaa merenkulkuun ja veneilyyn liittyvää esineistöä, kuvia, arkistoaineistoa ja kirjallisuutta." Sinällään 1970-1980 -luvuilta peräisin oleva aineisto ei ole kovin vanhaa, mutta sillä voisi museon näkökulmasta ehkä olla alan kulttuurihistoriallista arvoa.
https://www.kansallismuseo.fi/fi/suomenmerimuseo/merimuseon-historiaa
Yhteystiedot Suomen merimuseoon löytyvät täältä https://www.kansallismuseo.fi/fi/suomenmerimuseo/yhteystiedot
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura tallentaa monenlaista suomalaiseen arkielämään liittyvää aineistoa, kuten elämäkertoja ja muistitietoja.
https://www.finlit.fi/fi/arkisto/perinteen-ja-nykykulttuurin-…
Tietoa nimestä Vinter löytyy Tuomas Salsteen Sukunimi-infosta, https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/vinter.html. Vinter-nimisten lukumäärä on laskenut vuodesta 1970, mutta sivuston mukaan se ei ole silti poikkeuksellisen harvinainen. En löytänyt tutkittua tietoa muutoksen syystä.Myöskään muita merkityksiä nimelle ei löytynyt. Palvelussamme on vastattu aiemmin kysymykseen nimestä Winter, https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-on-peraisin-suomessa-kaytossa?
Kirjaa ei löydy Loviisan kirjastoista mutta kaukolainaamalla saat kirjan luettavaksi. Kaukolainapyynnön voit lähettää osoitteeseen: kaukopalvelu@loviisa.fi. Kaukolainamaksumme on 5€.
Stetlejä eli juutalaisten asuttamia pikkukaupunkeja ennen holokaustia käsitellään seuraavissa kirjoissa ja verkkolähteissä:
Tietokirjallisuutta:
Encyclopedia of Jewish history : 1986. 91.13 Sisältää luvun The Community as the framework of Jewish life, s.94-95.
Chagall, Bella. Palavat sydämet / 1986. 99.1 Bella Chagall kertoo muistelmissaan lapsuudestaan Vitebskissä Valko-Venäjällä.
Gitelman, Zvi. A Century of ambivalence : 1988. 97.1 Sisältää luvun Ruination and reconstruction of the shtetlekh, s 122-132.
Hoffman, Eva: Shtetl : the history of a small town and an extinguished world, London 1999.
Johnsson, Peter. Puola : 2004. 97.3 Kirjassa on luku Puolan juutalaiset – juutalaisten Puola.
Juutalainen kulttuuri / 1998. 98.114|49 Shtetl on…
Soluista ja tulehduksista löytyy kattavaa tietoa Solunetti-sivustolta, http://www.solunetti.fi/fi/patologia/tulehdus/. Sieltä ilmenee, että soluissa tapahtuu monentyyppisiä muutoksia tulehduksen aikana. Itse solun painosta ei puhuta, mutta jos esim. solu turpoaa ja siihen virtaa enemmän verta, voisi olettaa, että se painaisi enemmän. Ehdota, että kysyt asiaa joko lääkäriltä tai jonkun yliopiston lääketieteen laitokselta. Tässä on yksi kysymyspalvelu https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/osallistu/asiantuntijat-vastaavat
Seura-lehden vanhoja vuosikertoja säilytetään kaupunginkirjaston lehtilukusalissa (Puutarhakatu 1). Lehtiä ei voi lainata, mutta niitä voi käydä tutkimassa paikan päällä. Seura-lehteä löytyy sieltä vuodesta 1961 alkaen, mutta kaikki vuosikerrat eivät ole täydellisiä. Lehtilukusalin yhteystiedot ja aukioloajat: http://kirjasto.tampere.fi/kirjastot-ja-aukiolot/lehtilukusali/.
Vanhoja Seuran vuosikertoja säilytetään myös Varastokirjastossa, josta niitä voi tilata kaukolainana, mutta valitettavasti sielläkin vuosikerroista puuttuu yksittäisiä lehtiä. Vaari-aineistotietokannan kautta on mahdollista tarkistaa, mitkä lehdet kokoelmasta puuttuvat. Tampereen kaupunginkirjaston tietokanta ei yksilöi puuttuvia lehtiä samalla tarkkuudella, joten…
Hei,
Kyseessä on tämä kirja.
Olipa kerran
Niukkanen, Laila ; Grimm, Jacob ; Grimm, Wilhelm ; Perrault, Charles
Kirjalito 1977.
Ulkoasu
[89] sivua : kuvitettu ; 27 cm
Kansialanimeke: 8 klassillista satua Grimmin ja Perraultin satumaailmasta.
Julkaisija Östersundom : Kirjalito 1977.
suomeksi kertonut Laila Niukkanen
ISBN 951-28-0009-8 sidottu
Kirjaa kannattaa etsiä vaikkapa divareista tai nettikauppapaikoista. Tosin sinne on tallennettu tietoja vaihtelevasti ja Olipa kerran -nimellä voi tulla turhan monta osumaa. Varmaan löytyy paremmin jos lisää tuon kannessa esiintyvän alanimekkeen: 8 klassillista satua Grimmin ja Perraultin satumaailmasta.
Ahkerasti ajan lehdissä ilmoitelleen "T:ri Väntin" Turun kunnankirjurikurssin kesto on ilmoituksista päätellen ollut muutamia viikkoja: esimerkiksi vuoden 1938 jälkipuoliskolla uusia kursseja ilmoitettiin alkavaksi noin kuuden viikon välein (28.7., 12.9., 24.10. ja 5.12.). Väntti oli kurssin ainoa opettaja.
Pitkin 30-lukua lehdissä julkaistiin "tohtori Väntin" koulutusta kritisoivia ja sen tarkoituksen kyseenalaistavia kirjoituksia. Maalaiskuntien liiton näkemyksen mukaan "johtaja" Väntillä ei ollut pätevyyttä antaa kunnallisalan koulutusta. Liitto ilmoitti omana näkemyksenään, "etteivät Väntin kurssit vastaa sitä tarkoitusta, mihin niillä yritetään pyrkiä, eikä niin ollen voida myöskään Väntin kurssin käyneille myöntää minkäänlaista…
Kolikoiden arvo riippuu niiden kunnosta ja siitä, miltä vuodelta ne ovat. Hinta-arvioita voi tutkia esimerkiksi näistä kirjoista:
Suomen rahat arviohintoineen 2020 : keräilijän opas. Saatavuus verkkokirjastossa: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4032089
Suomi 2021 : rahat ja setelit 1811-2020 arviohintoineen = Finland 2021 : mynt och sedlar 1811-2020 med värderingspriser = Finland 2021 : coins and banknotes 1811-2020 with valuations. Saatavuus verkkokirjastossa: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4187654
Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on aiemmin kysytty tietyn ikäisten 5 pennin kolikoiden arvosta. Vastauksen voit lukea täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/minka-arvoisia-nykypaivana-ovat-5.