Vihlman on Suomessa esiintyvä melko harvinainen sukunimi.Vihlman-nimisten lukumäärä oli Väestörekisterin mukaan vuonna 2014 yhteensä 101.
Nimen alkuperää on kysytty aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, tässä vastaus vuodelta 2013:
"Käytettävissä olevista lähteistämme ei löytynyt Vihlman-nimen alkuperää tai merkitystä. Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjassa mainitaan, että Vihlman-nimeä on suomalaistettu vuoden 1906 tienoilla. Uusiksi sukunimiksi on otettu mm. nimiä Vilja, Venho, Oras ja Vuolukka. Lisätietoa voisi löytyä Suomen Sukututkimusseurasta http://www.genealogia.fi/"
En voi vastata Kansalliskirjaston puolesta, mutta todennäköisesti selitys on yksinkertaisesti se, että Neva ei ilmestynyt Suomessa vaan Pietarissa. Digiarkiston etusivulla sen kattavuus ilmaistaan näin: "Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1929 ilmestyneet sanomalehdet, ja ne ovat käytössä tämän palvelun kautta." Palvelu ei siis sisällä kaikkia suomenkielisiä lehtiä ainakaan vielä. Etusivun vihreän PALAUTE-napin kautta voi aina tehdä ehdotuksia julkaisuista, jotka näyttävät puuttuvan. Tälläkin hetkellä osa kausijulkaisuista löytyy vain Doria-palvelusta (esimerkiksi kirjallinen joululehti Nuori Suomi), koska jokaisen lehden kohdalla on tehty päätös, onko se kausijulkaisu vai ei. Rajatapauksissa julkaisu on…
Vantaalaisella golfkentällä syyskuussa 2017 valkoposkihanhen surmanneen golfaajan kertomuksen mukaan lintu oli saanut osuman golfpallosta ja loukkaantunut. Sama mies oli aiemmin syksyllä lopettanut golfmailallaan metsästäjän haavoittamaksi kuvailemansa kanadanhanhen. Poliisi tutki valkoposkihanhen tappoa törkeänä eläinsuojelurikoksena ja luonnonsuojelurikoksena, mutta loppujen lopuksi miestä vastaan ei nostettu syytettä.
https://www.is.fi/golf/art-2000005389069.html
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201801162200672253
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201709292200426501
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/201709302200428755
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201709302200428666
https://www.helsinginuutiset.…
Kyseessä lienee Marko Hautalan teos Itsevalaisevat (2008). Alla olevasta linkistä voit lukea lisää teoksesta ja näet sen saatavuuden Helmet-kirjastoissa.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1867899?sid=4845344524
Suosittelen esim. seuraavanlaisia suomalaisia perinneruokakirjoja:
Larnemaa, Ari: Suomalainen ruokaretki, 2001
Ssuomalaisia ruokia 1 ja 2, 1975
englanniksi:
Arctic à la carte, 2001
Fantastically Finnish : recipes and traditions, 1985
Ojakangas: The Finnish cookbook, 1964
Pure : food, style and odd stories from the top
of the world, 2001
Hyvärinen, Hese: A survival guide to Finnish cuisine : for businesspeople,2000
Mäkelä, Eero, New flavours from Finland, 1995
Koskimies, Tiia: Finland - nature's table, 1996
saksaksi:
Koskimies, Tiia
Finnlands Natur deckt den Tisch, 1997
Mäkelä, Eero, 1942-
Neue kulinarische Erlebnisse aus Finnland, 1995
Tanttu, Anna-Maija, 1938-
Küchenkunst und Lebensart in Finnland, 1995
Traditionelle finnische…
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Kirves-sukunimi on tosiaan tunnettu juuri Laatokan Karjalassa, mm. Lumivaarassa, Jaakkimassa ja Sortavalassa. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Kirves on tai on ollut sukunimenä 596 suomalaisella:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Tarkempia tietoja suvusta ei yleisen kirjaston lähteiden kautta löytynyt. Tietoa sukututkimuksen lähteistä löytyy Arkistolaitoksen ja Sukututkimusseuran kautta:
http://www.arkisto.fi/se/aineistot/apuvaelineet/sukututkimus-2
http://www.genealogia.fi/
Mahtaisiko kuitenkin olla kysymyksessä Seppo Huvilan pro gradu -työ Tietovarastointi organisaatiossa,
1998. Tampereen yliopisto, tietojenkäsittelyopin laitos, tietojenkäsittelyoppi. Sen voi saada kaukolainaksi mikrotallenteena, ja kaukovarauspyynnön voi tehdä omassa lähikirjastossa. Mitään muuta Seppo Huvilalta ei tunnu olevan.
Johnson esitti kuuluisan kommenttinsa Lontoosta vastaukseksi James Boswellille 20.9.1777 keskustelussa, jossa tämä pohti, heikkenisikö hänen mieltymyksensä Lontooseen, jos hän satunnaisten innostaviksi kokemiensa vierailujensa asemesta asuisi siellä.
"Olin aina valittanut hänelle olevani Skotlannissa tyytymätön, koska se oli mielestäni elämänpiiriksi liian ahdas ja toivovani, että voisin valita varsinaiseksi asuinpaikakseni Lontoon, kunnian, opin ja huvitusten suuren keskuksen, joka suhteellisesti puhuen merkitsi minulle maanpäällistä taivasta. Johnson: 'Niinpä niin, en ole ikinä tuntenut ketään, joka olisi yhtä rajusti rakastanut Lontoota kuin te, enkä voi moittia teitä siitä, että haluaisitte asua siellä, -- .'"
"Sanoin epäileväni, että…
Näin vähillä tiedoilla kun kysytään, joutuu vastaaja olettamaan aika paljon. Tässä tapauksessa oletan ensimmäiseksi, että kysyjä tarkoittaa Kalervo Halosen säveltämää ja Vexi Salmen sanoittamaa laulua "Maailma on kaunis", jonka Irwin tulkitsi vuonna 1989. Ainakaan tämän nimistä kirjaa ei näyttäisi olevan, ei myöskään kilpailevaa laulua.
Kysymys "löytyykö ruotsiksi" voi tarkoittaa joko ruotsinkielistä esitystä levyllä tai ruotsinkielistä käännöstä tekstistä (nuottina tai muuten). Tässä tapauksessa vastaus näyttää molempiin olevan kielteinen, ainakaan Viola-tietokanta ei tunne ruotsinkielisiä käännöksiä missään muodossa. Savonkielinen versio on tehty, ruotsinkielistä ei.
Heikki Poroila
Juha Hernesniemen Aivokirurgin muistelmat (WSOY 2022) löytyy jo OUTI-kirjastojen kokoelmista.
Linkki OUTI-verkkokirjastoon: https://outi.finna.fi/Record/outi.2254591
Hei, kiitos tarjouksesta, kirjasto ottaa kyllä vastaan lahjoituksia. Tässä lisätietoa:http://www.ouka.fi/oulu/kirjasto/lahjoitukset. Hyväkuntoiset Aku Ankka-taskukirjat otetaan siis mielellään vastaan.
Osoitteesta http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=510&ref=2316 löytyvässä Matti Larjavaaran artikkelissa ”Kieli, kohteliaisuus ja puhuttelu” kerrotaan, että teitittely oli vallassa ainakin 1960-luvulle asti. Eroja on kuitenkin ollut maantieteellisesti: Itä-Suomessa teitittely ei ollut niin vahvaa kuin Länsi-Suomessa, jossa Larjavaaran mukaan ”lapset teitittelivät vielä jokin aika sitten vanhempiaan ja jopa vaimot miehiään”. Jos kirja siis sijoittuu Länsi-Suomeen, vanhempien teitittely ei ole kovin kaukaa haettua.
Heikki Paunosen artikkeli ”Kun Suomi siirtyi sinutteluun : suomalaisten puhuttelutapojen murroksesta 1970-luvulla”, joka on ilmestynyt kokoelmassa ”Kielellä on merkitystä” (Suomalaisen Kirjallisuuden…
Korpelan tekijänoikeus-kirjassa http://bit.ly/2s0wnVt sanotaan esimerkiksi mietelauseiden kohdalla, että ne voivat olla niin vanhoja, että tekijänoikeudet eivät ole enää voimassa. Mutta voi olla niin, että tekijänoikeudet ovat siirtyneet kääntäjälle.
Kannattaa tutkia tekijänoikeuslakia http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160972 ja lähettää kysymys Tekijänoikeussivustolle http://www.tekijanoikeus.fi/ .
Lisätietoa https://www.sanasto.fi/ .
Ensimmäisen maailmansodan vuoksi eduskuntaa ei kutsuttu koolle vuoden 1914 jälkeen, joten käytännössä Lundström toimi kansanedustajana koko vaalikauden ajan, vaikka hän kuolikin ennen seuraavan kauden alkua. Eduskunta kokoontui lähes kolmen vuoden tauon jälkeen täysistuntoon 5.4.1917 heinäkuussa 1916 järjestettyjen vaalien tuloksen mukaisessa kokoonpanossa.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/entiset_kansanedustajat/Documents/Vaalikausi-1914-1914.pdf
http://itsenaisyys100.fi/eduskunta-kokoontui-suurin-odotuksin-5-huhtikuuta-1917/
Kirjastot.fi:n kautta ei voi lainata kirjallisuutta eikä e-kirjoja. Uusi E-kirjasto on Kansalliskirjaston hallinnoima. Tietoa E-kirjastosta ja lainaamisesta on Kansalliskirjaston sivulla, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto. E-kirjastoa ei käytetä kirjastokortilla, sinne rekisteröidytään vahvalla tunnistautumisella. Se toimii tällä hetkellä ainoastaan mobiilipalveluna, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjasto-tuo-digitaali… Listätietoa saat Kansalliskirjastosta ja Joensuun kirjastosta.
Kirjat Vaasan kaupunginkirjastossa ovat lähinnä Suomen kaloista, joten painetuista lähteistä ei ollut nyt paljon apua.
Eurlexin kalastusasetuksen sivuilta löytyi seuraava tieto:
Seeprahammasahven | SPH | Archosargus probatocephalus | Sheepshead
Kuvahaun perusteella em. latinankielinen nimi näyttäisi vastaavan paremmin sheepshead porgyn kuvia kuin antamasi Calamus penna.
Tiina itte ja Tiina itte yllättää -teoksista ei ole valitettavasti tehty uusia painoksia 1950- ja 60-luvun vaihteen jälkeen. Näin ollen sitä ei ole enää myynnissä tavallisissa kirjakaupoissa. Kannattaa etsiä antikvariaateista, kirpputoreilta ja verkon osto- ja myyntikauppapaikoilta.
Tiina itte on myös lainattavissa Helmet-kirjaston kokoelmissa.
Tiina itte yllättää on puolestaan muutamien muiden Suomen kirjastojen kokoelmissa ja sen voi halutessaan kaukolainata lähikirjastoon. Lisätietoa Helmet-kirjaston kaukolainapalvelusta löytyy täältä.
Kirjaa ei valitettavasti voi uusia viittä kertaa enempää. Jos palautat (aikuisten) kirjan kuukauden myöhässä, joudut maksamaan siitä myöhästymismaksua 6 €. Huolehdi siitä, että palautat kirjan heti, kun saavut Suomeen. Jos laina myöhästyy 60 vrk, kirja joutuu perintään ja joudut maksamaan myöhästymismaksuja. Voit tietysti palauttaa kirjan myös postitse, mutta postimaksu olisi todennäköisesti myöhästymismaksua huomattavasti korkeampi. Postissa kirja on myös lähettäjän vastuulla, kirjasto vastaa kirjasta vasta, kun se on saapunut kirjastoon.
Lähteet:
Käyttösäännöt ja maksut
Oulun kaupunginkirjastolla ei ole etälukupiirejä vuonna 2025. Lukupiirejä järjestetään useissa kirjastoissa ympäri Oulua: Lukupiirit | Etsitkö luettavaa? | Oulun kaupunkiTieto etälukupiireistä on kovin hajallaan, mutta tässä muutamia:Lapin korkeakoulukirjasto järjestää tänä syksynä hiljaisen lukupiirin, johon voi osallistua myös verkon välityksellä.Nuorten Ystävien Klubitalo Pönkällä on Kirjakaverit-ryhmä, joka kokoontuu parin viikon välein Zoomin välityksellä juttelemaan lukukokemuksista. Ryhmään osallistuminen edellyttää Klubitalo Pönkän jäsenyyttä.Reidar Särestöniemen 100-vuotisjuhlavuoteen liittyen löytyy verkkolukupiiri Reidarin lukupiiri 2025.Virginia Woolf -lukupiirissä luetaan yhdessä Woolfin tuotantoa, yhden kirjan kuukaudessa.…
Lintumies-lehteä ei tosiaankaan näytä olevan Helsingin kaupunginkirjaston varastossa. Korkeakoulujen Linda- tietokannan mukaan sitä on varastoituna Helsingin yliopiston Eläintieteen kirjastossa (puh. 191 7363 ma-pe 9-11, 12 15.30), Biotieteiden laitoksen kirjastossa (puh. 191 7331 ma-pe 9-15.30)sekä Viikin tiedekirjastossa (puh 191 58028 ma-pe 9-18).
Muuta lintuaihetta käsittelevää kaunokirjallisuutta löydät ROMA-kaunokirjallisuusindeksistä nettiosoitteesta http://www.pori.fi:80/kirjasto/roma/. Hakusanalla linnut löytyy 29 teosta. Kirjastossa käydessäsi voit myös pyytää artikkelihakua aiheesta.
