Teoksesta Maailman hauskin kuvasarjalehti: Aku Ankka -lehti 50 vuotta (toim.Juhani Tolvanen, Helsinki Media 2001) löytyy esim. seuraavia tilastotietoja suomalaisen Aku Ankan 60-luvun levikistä:
Vuosi Levikki
1961 136 667
1962 140 707
1963 141 467
1964 146 109
1965 171 141
1966 192 575
Teoksen saatavuustiedot löydät Helmet-aineistotietokannasta,http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=maailman+hauskin+kuvasarjal…
Tieteen termipankki määrittelee viljakasvin heinäkasviksi, jonka jyviä käytetään ravinnoksi:
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:viljakasvi
Ainakin tämän määritelmän mukaan kaikki viljakasvit ovat heinäkasveja.
Palvelupiste Hannikainen palvelee kaupunkilaisia asuinympäristöön ja rakentamiseen liittyvissä asioissa. https://www.jyvaskyla.fi/asuminen-ja-ymparisto/palvelupiste-hannikainen
Siellä vastattiin kysymykseen näin:
Kaupungin suuraluejaossa Ruoke on tosiaan ollut osa Kypärämäki-Kortepohjan suuraluetta ennen kuntien yhdistymistä. Vuodesta 2009 eteenpäin alue on ollut suuraluejaossa osa Kuohu-Vesankaa.
Suuraluejaon lisäksi on olemassa myös muita aluejakoja (mm. kaupunginosajako), mutta esim. tilastollisessa tarkasteluissa hyödynnetään useimmin suuralue – tilastoalue – pienalue -jakoa. Näitä aluerajoja voi tutkia tarkemmin esim. kaupungin karttapalvelun kautta.
https://kartta.jkl.fi/IMS/?layers=Opaskartta&lon=Pienalueet…
Utva on lyhenne ulko- ja turvallisuuspoliittisesta ministerivaliokunnasta. Se kokoontuu käytännössä yhdessä tasavallan presidentin kanssa, jolloin kokousta kutsutaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteiseksi kokoukseksi, jonka lyhenne tp-utva on.
Lähde: Valtioneuvoston verkkosivut 9.8.2022
Verkosta löytyy aiheesta tietoa englannin kielellä, ei juurikaan suomeksi. Muutamia linkkejä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Genetic_history_of_the_Middle_East
https://www.eupedia.com/genetics/regional_dna_project_middle_east.shtml
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34352227/
https://www.researchgate.net/publication/347151840_The_Genomic_History_…
Tietokirjallisuutta ihmisen perimästä Helmet-kirjastoissa:
Ridley, Matt: Perimä : ihmisen historia 23 kappaleessa (Art House, 2000)
Rutherford, Adam: Lyhyt historia meistä kaikista : ihmiskunnan tarina geenien kertomana (Bazar, 2019)
Reich, David: Keitä olemme ja miten päädyimme tähän : muinais-DNA ja ihmisen menneisyyden uusi tiede (Terra Cognita, 2018)
Kilvissä irvistelevät ja kieltä näyttävät kasvot kuuluvat gorgoille, kreikkalaisen mytologian kolmelle hirviösisarukselle: Stheinolle, Euryalelle ja Medusalle. Huolimatta siitä, että hahmot kuvattiin toisinaan parrakkaina, ne olivat siis naispuolisia. Gorgojen ulkomuotoon kuuluivat myös siivet, torahampaat, raatelukynnet ja suomujen peittämä iho. Ajan myötä Medusan hahmo muuttui vähemmän hirviömäiseksi ja lopulta selvästi naiselliseksi. Käärmeistä koostuvan tukkansa hän kuitenkin säilytti.
Gorgot olivat pelottavia hahmoja, jotka muuttivat kiveksi sen, joka katsoi niitä silmiin. Sekä soturijumalatar Athenella että tarukuningas Agamemnonilla oli Homeroksen mukaan kilvessään gorgon kuva. Sen tehtävä oli suojata…
Alice Miller pyrkii kirjansa Kätketty avain (WSOY, 1989) luvussa Erään elämänfilosofin elämätön elämä ja teokset (s. 9-68) ymmärtämään Nietzscheä ja hänen filosofiaansa tämän lapsuudenkokemusten taustaa vasten. Tämä on ehkä seikkaperäisin suomeksi saatavilla oleva psykologisesta näkökulmasta laadittu esitys Nietzschen lapsuudesta ja sen vaikutuksista filosofin elämään.
Emme valitettavasti tunnistaneet tekstiä ja sen tekijää. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valitettavasti Ylellä esitetystä Lucy Maud Montgomeryn kirjoihin perustuvasta kanadalaisesta televisiosarjasta Pieni runotyttö (Emily of New Moon, 1998) ei ole kirjastoissa lainattavaa dvd-tallennetta.
Sinun kannattaa esittää Ylelle toive, että sarja esitettäisiin uudelleen.
http://www.imdb.com/title/tt0135727/
https://www.finna.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://palaute.yle.fi/
Kyseessä on Lassi Nummen runo Trubaduurin kujelaulu kokoelmasta Intohimo olemassaoloon (Otava, 1949). Runon voi lukea myös teoksesta Lassi Nummi: Runot 1947 - 1977 (Otava, 1978, s. 13).
Runo alkaa riveillä "Oh, suokaa anteeksi - sieppasin / vain pari pienoista oksaa, / kun talonne ohitse kuljin, arvoisa pormestari".
https://finna.fi/
Tuuletus varmasti auttaa, mutta varminta on ensin pestä langat. Työterveyslaitoksen museotyön riskejä käsittelevässä tutkimuksessa (MUHA) on tuotettu opaskirjanen. Turvallinen museotyö: Opas museotyöympäristöjen kemiallisten ja biologisten vaaratekijöiden hallintaan -kirjassa kerrotaan sivulla 46:"4.5. Naftaleenilla käsiteltyjen tekstiilien pesu Naftaleenilla käsitellyistä tekstiileistä vapautuu naftaleenia ilmaan pesun aikana, minkä voi havaita aistinvaraisesti hajun voimistuessa. Myös muiden hyönteismyrkkyjen, kuten 1,4- diklooribentseenin pitoisuudet ilmassa voivat nousta, mutta huomattavasti vähäisemmissä määrin. Pesun aikainen naftaleenipitoisuus jää selvästi alle naftaleenin haitalliseksi tunnetun pitoisuuden eli HTP-arvon…
Hei,
Kyseinen runo "Naisen elämä kuluu loppuun" löytyy Paavo Haavikon Prosperon runot -kokoelmasta (s. 49). Kysymäsi kohta kuuluu: "Naisen elämä kuluu loppuun kuin saippua kesäyössä, miehen elämä katkeaa kuin suksi sulalla maalla"
Koko runoa emme voi tekijänoikeussyistä tähän laittaa, mutta kirjastosta kokoelman löytää. On myös ainakin Haavikon Kootut runot -kokoelmassa (s. 810).
Valitettavasti tiedonhaku Kirjasammosta, Finnasta ja Googlesta ei tuottanut tulosta. Myöskään kukaan tietopalvelun valtakunnalliselta sähköpostilistalta ei tunnistanut teosta kuvauksen perusteella. Tunnistaisiko kukaan Kysy kirjastonhoitaja -palvelun lukijoista kirjaa? Kommenttikentässä voi vinkata kuvaukseen sopivista teoksista!
Kyseessä on vanha tarina, mies myy kellonsa ostaakseen vaimolleen hiussoljet ja vaimo myy hiuksensa ostaakseen miehelleen kellonvitjat. Tarinaa on kysytty Helsingin kaupunginkirjastosta ja he vastasivat näin:
http://www.kysy.fi/kysymys/heipsiskyselisin-sellaista-satua-jonka-kuuli…
Tämän tarinan kertoo O. Henry novellissaan Tietäjien lahja (The Gift of the Magi).
Suomeksi novelli on kokoelmassa Henry, O.: Tietäjien lahja. Karisto, 1979
http://www.helmet.fi/record=b1291983~S9*fin
sekä tässä lastenkirjassa:
Henry, O.: Tietäjien lahja / Lisbeth Zwerger, O. Henry ; suom. Ritva Mäkelä. Porvoo : WSOY, 1984
http://www.helmet.fi/record=b1291984~S9*fin
Novelli löytyy englanniksi myös verkosta, Project Gutenbergista:
http://www.gutenberg.org/etext/…
Selailin opinnäytteitä psykomotoriikasta ja reaktionopeudesta. Niistä ei löytynyt mainintaa siitä, että pituudella olisi vaikutusta asiaan. Sen sijaan väsymys, tupakointi tai tupakoimattomuus, ikä ja sairaudet vaikuttivat reaktionopeuteen. Lisäksi todettiin, että niillä tutkituilla, joilla oli ollut hyvin alhainen syntymäpaino reaktioajat olivat hitaampia kuin niillä, joiden syntymäpaino oli ollut normaali (Sillanpää Antti, Alaraajojen voimantuottoteho, reaktionopeus ja staattinen tasapaino voima-nopeuslajien ja kestävyyslajien veteraaniyleisurheilijoilla, Jyväskylän yliopisto 2013, pro gradu, s.13 https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/42143/1/URN%3ANBN%3Afi%3A…). Myös kokemus ja sukupuoli vaikuttavat…
Kyseessä voisi olla Agathe Demoisin kirja Taikalasi (Nemo, 2015). Sen esittelyteksti kuuluu näin: "Tässä kiehtovassa pienten lasten kirjassa kuljetaan linnun matkassa ja katsotaan maisemia sen silmin. Lintu kohtaa lennollaan paljon jännittäviä asioita eikä ole välillä uskoa näkemäänsä. Kirjan taskussa on punainen taikalasi, jonka läpi katsottaessa suuren kirjan yksityiskohtaisista piirroksista paljastuu odottamattomia asioita. Tehtaan tiiliseinät kätkevät uutteria työläisiä. Puun lehtien seassa oravat tekevät eriskummallisia temppuja. Jäävuori onkin jäätelöä! Entä mitä ihmettä tapahtuu jättilaivan kannella?"
Kyseessä voisi olla Anna-Greta Winbergin Madde-tytöstä kertova kirjasarja, jossa on tosin kolme osaa:Jotkut senkun häipyy (1977)Joillekin senkun sattuu (1978)Jotkut jää kesäksi kaupunkiin (1979)
Kehitysvammainen aikuinen julkisen terveydenhuollon asiakkaana on aihe, jota on tutkittu jonkin verran. Valitettavasti tutkimus on useimmiten tehty hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Kehitysvammaisten itsensä mielipiteitä saamastaan palvelusta ei löytynyt. Muuta aiheeseen liittyvää, joita ehkä kannattaisi tutkia on:
Ojuri, Auli: Ammatillista yhteistyötä - keiden kanssa ja keiden ehdoilla: tapaustutkimus eri toimijoiden yhteistyöstä Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kehitysvammaneuvolassa. Lisensiaattityö Lapin yliopistossa 1995. (Saatavissa mm. Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmassa.)
Koivuranta, Eija: perusteltuja rajoituksia vai huonoa kohtelua: selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon pakotteista. Sosiaali- ja…