Tampereen kaupungin internetsivuilla kerrotaan, että kouluavustajan tehtäviin ei vaadita koulutusta eikä aiempaa kokemusta, kun taas koulunkäyntiavustajilla on oltava KKA-tutkinto tai muuta vastaavaa koulutusta tai muuten hankittua riittävää pätevyyttä sekä kokemusta KKA-tehtävistä.
Sivuilla annetaan myös ohjeita hakeutumiseen sekä kouluavustajaksi (http://www.tampere.fi/tyo/avointyonhaku/kouluavustaja/index.html) että opettajan sijaiseksi (http://www.tampere.fi/tyo/avointyonhaku/opettaja/index.html), joten niiden kautta pääset asiassa eteenpäin.
Löysin joitain kirjoja, jotka voisivat olla sinulle tutkimisen arvoisia. Erityisesti Allsenin "The Royal Hunt" sisältää nimenomaan aatelisten metsästysonneen (ja metsästyksen ja onnen väliseen suhteeseen) paneutuvia kohtia.Thomas T. Allsen. (2006): The Royal Hunt in Eurasian HistoryJan E. Dizard & Mary Zeiss Stange. (2022): Hunting : A Cultural HistoryRupert Isaacson. (2001): The Wild Host: The History and Meaning of the Hunt
Ensimmäinen sitaatti on runosta heinäkuulta 1919, toinen ymmärtääkseni Tsvetajevan vuonna 1910 omakustanteena julkaistusta esikoiskokoelmasta ("Ilta-albumi"); kolmas sitä vastoin ei ole peräisin runosta lainkaan, vaan se on ote Marinan 26.11.1938 päivätystä kirjeestä tyttärelleen Ariadnalle (Alja).Tutkin Tsvetajeva-valikoimat Ylistys, hiljaa! : valitut runot 1912-1939 (Siltala, 2017) ja Valitut runot (Pulvis & Umbra, 1997) sekä antologiat Uuden runon Venäjä ja Neuvostolyriikkaa. 3, mutta näistä ei vastaani tullut siteerattuja runokatkelmia vastaavia säkeitä. – Ainoat löytämäni suomennokset Tsvetajevan Aljalle osoittamista kirjeistä ovat toukokuulta 1941 (Parnasso 4/1996).
Löysin sanalle "ihq" merkityksen, joka tarkoittaa ihanaa tai "ihkua" ja seuraavassa myös selitys tälle slangi-sanalla.
ihq/ihku - ihana, ainoastaan suomalaisessa slangissa. Tavataan usein pissisten ja teinixien puheessa ja kirjoituksissa. Mukana tavataan joskus myös liitteitä, jolloin "ihana" voidaan ilmaista esim. "ihqraxupoxu". Käytetään usein myös ironisesti.
Tietonepeleistä löytyy tietoja ja yhteyslinkkejä seuraavalta sivulta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tietokonepeli
Peleistä keskustellaan mm. Pelikoneen sivuilla, josta voi varmasti kysellä pelien merkityksiä:
http://pelikone.fi/users.php
Toinen keskustelusivu:
http://www.pelikulma.net/keskustelu/konsolit-ja-pelit-t5614.html
Aika harvakseltaan. Inventointien yhteydessä parin vuoden välein kadonneet kirjat tietysti huomataan ja silloin kirjastot tekevät mahdollisia täydennyspäätöksiä. Inventointien välillä kadonneet kirjat huomataan yleensä silloin kun asiakkaat niitä kysyvät, kuten sinun tapauksessasi.
Vantaan kirjastoista yhteiskoottava palapeli löytyy Martinlaakson kirjastosta. Myös Hakunilan kirjasto on tuomassa vastaavan palapelin kirjastotilaan, jahka presidentinvaalien äänestys on ohitse.
Kysymys on tosiaan siinä mielessä vaikea, että yleisen kirjaston kokoelmasta ei oikein löydy tähän apua eikä verkon avoimistakaan materiaaleista löytynyt reittejä tuolle ajalle, esim. Suomen kauppalaivastotietokannasta, https://kauppalaiva.nba.fi/ tai Suomen historialliset alukset -tietokannasta, https://www.laiva.fi/Digi.kansalliskirjasto.fi:n avulla löytyy lehtiartikkeli s/s Wiirin hankinnasta ja sen reitistä Englannista Suomeen ja ensimmäisestä reitistä täältä, mutta ei enempää, https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/972750?term=Wiiri&term=Aluksen&term=aluksilla&page=7 Tuo Wiiri on höyryrahtialus ja se on rakennettu 1912. Wihurin Suomen Tankkilaiva -varustamosta löytyy tietoa Äänimero-sivustolla ja sieltä myös…
Ilmeisesti kyseessä on vanha sammutin. Suutinosa on kartion kapeassa päässä ja kahvasta on pidetty käsin kiinni. Finnan kuvahaulla tällaisista löytyy useita esimerkkejä hakusanalla "sammutin" tai "sammuttaja". Kotimaisen Lux-sammuttimen kuvateksti mainitsee laitteen jauhesammuttimeksi ja esimerkiksi saksalainen Pluvius oli vesikäyttöinen: "Laukaisu avaan säiliön, josta vapautuva kemikaali aiheuttaa veden ylipaineen säiliössä ja saa veden suihkuamaan ulos." Kysyjän lähettämän kuvan laitteen kyljessä oleva teksti ei oikein näy kunnolla. Se voisi antaa osviittaa sammuttimen toimintaperiaatteesta.
Emme varsinaisesti ole päteviä antamaan antiikkiesineille hinta-arvioita. Huutokauppa Bukowskin verkkosivuilla vanhalle…
Käsillä olevista lähteistä ei valitettavasti äkkiseltään löytynyt vastausta tähän kysymykseesi. Pentti Saarikoski opiskeli antiikin kieliä ja filosofiaa, viittasi teoksissaan paljon antiikin mytologiaan ja myös suomensi etenkin antiikin Kreikan tekstejä, mikä tutkijoiden mukaan on näkynyt myös hänen omassa tuotannossaan. Sänkyä on yleisesti länsimaisessa kulttuurissa pidetty muun muassa yksinolon ja rakkauden metaforana. Voisiko sänky olla liian pieni siksi, että runon kertoja rinnastuu joko jumaliin tai jättiläisiin, joita pidettiin Gaian (maa) ja Uranuksen (taivas) lapsina? Antiikin tarustoon kuuluu kertomuksia varhaisten jättiläisten ja jumalten taisteluista. Kannattaa tutustua Pentti Saarikoskea käsitteleviin opinnäytetöihin…
Valitettavasti lehteä ei ole saatavilla missään Kirkes-kirjaston kokoelmassa painettuna ja digitaalisena versiona. Lehden saatavuus vaikuttaa yllättävän heikolta muissakin Suomen kirjastojen kokoelmissa. Kyseistä sanomalehteä ei tule esimerkiksi Helsingin kirjastojen tai Eduskunnan kirjaston kokoelmaan.
Mika Waltarin teoksessa Neljä päivänlaskua isännän ja koiran välillä käydään keskustelu, jossa setvitään kummankin eksymistä huonoille teille.
Tässä näyte:" Miksi siis karkasit emäntäsi luota hangataksesi niskaasi raatoihin kun olit nuorempi?" Koirani murahti katkerasti ja näytti minulle valkoisia, hyvin säilyneitä hampaitaan lainkaan nauramatta ja sanoi: "Itse olet tullut kotiin paljon useammin kuin minä kuraisena ja joskus jopa pää veressä ja katsomatta vuorokaudenaikaa, jona palaat, ja olet haissut vielä pahemmalta kuin se kauhea pontikka.." ( Neljä päivänlaskua, s48.)
Katso lisää teoksesta ja Waltarista:
http://yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=82
http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/702/
Laine Publishing –kustannusyhtiön julkaisut on tilattu Hämeenlinnan kirjastoon kirjoina, vaikka niitä markkinoidaan ja myydään lehtinä (magazine). Ne ovat aikuistenosaston (eikä lehtisalin) hyllyssä. Vanamo-verkkokirjastossa hakemalla löytyy esim. 52 x villahuivit, 52 x villasukat jne. Niistä voi tehdä normaalisti varauksen ja ne näyttävätkin olevan kysyttyjä.
Vanhin löytämäni nuotti, johon Heikki Klemetin säveltämä ja Immi Hellénin sanoittama "Peipon pesä" sisältyy, on Heikki Klemetin "Lauluhupi lapsille : pieniä laulelmia koulua ja kotia varten" (Axel E. Lindgrenin Soitinkauppa ja Kustannustoimisto, 1915). Nuotista on kaksi eri versiota: toisessa on laulujen sanat ja melodianuotinnos, toisessa myös pianosäestys. Säkeistöjä on viisi. Laulu alkaa: "Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän".
Samana vuonna ja samalta kustantajalta on ilmestynyt myös lauluvihkon ruotsinkielinen versio "Barnens visbok : små sånger för skolan och hemmet" (Axel E. Lindgrens Musikförlag, 1915). Siinä laulu on nimellä "Lärkboet".
Lähteitä:
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna…
Varjokuvan kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Marko Haavisto ja sovittanut Varjokuva-yhtye.Eino Valtasen kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Reijo Lumisalmi ja sovittanut Heikki Annala.Varjokuva: Tanssit talolla Fonossa ja Discogsissa / Eino Valtanen: Tanssit talolla Fonossa ja Discogsissa
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastot tilaavat kaukolainoja asiakkailleen vain pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Pääkaupunkiseudun tieteellisistä ja muista kirjastoista asiakkaat joutuvat noutamaan itse kirjansa. HelMet-kirjastojen (Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen) välillä kirjoja tietenkin välitetään.
Tiedustelemasi teksti on Johannes Linnankosken Nuoruudelle kokoelmasta Sirpaleita : tunnelmia ja kertomuksia. Kokoelma on ainakin Linnankosken Kootuissa teoksissa, 3. nidos
Krakataun tulivuoren purkaus vuonna 1883 Indonesiassa aiheutti voimakkaimman äänen, jonka ihminen on mitannut. Voimakkaimmassa purkauksessa kokonainen saari räjähti. Jyrinä kuului Australiassa ja Intiassa saakka.
Krakataun purkauksesta voi lukea mm. Wikipediasta, os. http://fi.wikipedia.org/wiki/Krakatau ja kirjasta:
Zeilinga de Boer, Jelle: Volcanoes in human history : the far reaching effects of major eruptions, Princeton University Press, cop. 2002.
Suomessa kuolleiden lukumäärät ovat kasvaneet 2000-luvulla selvästi vuosittain. Vuonna 2000 kuoli 49 300 henkeä ja vuonna 2020 jo lähes 55 500 henkeä.
Kun halutaan selvittää kuolleisuuden muutoksia, jotka eivät johdu ikärakenteen vanhenemisesta, yleensä kuolleisuusluvut ikävakioidaan. Ikärakenne vakioidaan niin, että rakenne pidetään samana koko tarkastelujakson ajan eri väestöryhmissä. Suomen ikävakioiduista kuolleisuusluvuista näkyy, että miesten ja naisten kuolleisuus on pienentynyt Suomessa koko 2000-luvun ajan huolimatta siitä, että kuolleiden määrät ovat vuosittain kasvaneet (Tilastokeskus, Kuolemansyyt 2019, kuvio 1). Ikärakenteella on ollut selvästi suurempi vaikutus 2000-luvulla kuolleiden määrän kasvuun…
Kansanedustajien luottamustoimia voi selvittää Eduskunnan sivulla olevasta Hae kansanedustajat-hausta. Tiedot voi hakea kansanedustajan nimellä. Kansanedustajista kerrotaan myös kunnalliset luottamustoimet.
Hae kansanedustajaa: https://www.eduskunta.fi/FI/search/Sivut/peopleresults.aspx?k=
