Naiset eivät reagoi sen enempää tai vähempää kutittamiseen kuin miehetkään. Erään tutkimuksen mukaan miehet jopa pitävät kutittamisesta enemmän kuin naiset, ja osa naisista pitää kutittamista epäimiellyttävämpänä kuin miehet. Huumorintajukaan ei kutiamiseen vaikuta. Kutittaessa ihon hermopäätteet lähettävät aivoihin viestin. Yllättävän kosketuksen vaikutuksesta liikettä koordinoivat pikkuaivot aktivoituvat ja keho tuottaa kutituksen tunteen.
Kutittamisesta kerrottu enemmän sivuilla:
12 faktaa kutittamisesta
Mistä kutiamisessa oikein on kyse?
Nauru ei ole kivun vastakohta, mutta naurun avulla kipua voi lievittää ks. Nauraminen on luonnollinen tapa lievittää kipua
Jukka Rantalan tutkimuksen (2017) mukaan 1970-luvulla kansakouluissa historian oppikirjoina oli käytössä Kai R. Lehtosen ja Veikko Huttusen seuraavat kirjasarjat:Vuosisadat vierivät 1-3Menneet ajat meillä ja muualla - Yleisen ja Suomen historian oppikirja keskikouluille 1-3Peruskoulun historia 1-4Aiheeseen voi tutustua lisää Jukka Rantalan tutkimuksessa: https://www.researchgate.net/publication/322247046_Historian_oppikirjoja_sadan_vuoden_ajalta
Tässä muutamia satuihin, myytteihin tai klassikoihin perustuvia romaaneja. Jotkut pohjautuvat vahvemmin esikuvaansa ja toisissa tarina on rakennettu uusiksi.
Atwood, Margaret Noidan sikiö : Shakespearen Myrsky omin sanoin, 2020
Chevalier, Tracy Uusi poika : William Shakespearen Othello omin sanoin, 2021
Henriksson, Saara …
En löytänyt mainintaa Kristian II:n esikruunauksesta Turussa ainakaan Heikki Ylikankaan kirjasta Kustaa Vaasa ja hänen uhmaajansa (2021), jossa myös Kristianin henkilöhistoriaa avataan.
Kirjassa kerrotaan, että kuningas Hannun (Hans) kuoltua Kristian II valittiin Tanskan ja samalla ainakin periaatteessa pohjoismaisen unionin kuninkaaksi vuonna 1513. Kirjassa ei mainita tämän kruunajaistilaisuuden tapahtumapaikkaa. Ennen kruunajaisiaan Kristian melkein menetti Tanskan kruunun sedälleen Holsteinin herttualle Fredrikille. Kristian onnistui kuitenkin nousemaan valtaistuimelle tehtyään ensin Tanskan ja Norjan valtaneuvostojen kanssa sopimuksen, joka laajensi hengellisen ja maallisen aristokratian erioikeuksia…
Ota välittömästi yhteyttä lähimpään HelMet-kirjastoon ja pyydä kortin kuoletusta. Jos menet itse paikalle jonkin henkkarin kanssa, saat uuden kortin saman tien. Kuoletuksen kaltaisessa asiassa ei kannata odotella Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kaltaista hidasta toimijaa vaan aina soittaa omaan kirjastoon saman tien.
Heikki Poroila
Kärpäsiä on monia lajeja. Varsinkin kukkakärpänen on mainio lentäjä. Matti Järvilehto kertoo artikkelissaan "Lentäjä vailla vertaa" (Tiede 2000; 1989:5 s. 49-51) että kukkakärpänen voi leijua ilmassa paikoillaan ja lähteä siitä mihin hyvänsä suuntaan, alas, ylös, eteen, taakse, sivulle. Kaiken tämän se voi liittää erilaisiin kaarto-ja kiertoliikkeisiin.
Kärpänen lähtee lentoon hyppäämällä siivilleen. Tämän aloitushypyn se suorittaa ponnistamalla etujaloillaan. Sillä on kuusi jalkaa, ja lentäessään kärpänen ojentaa etujalkansa eteenpäin ja taaimmaiset raajaparit taaksepäin. Juuri ennen lentoon lähtöä tietty lihasryhmä ojentaa siivet sivuille. Kärpäsen hypätessä siivet alkavat rytmikkään lyöntiliikkeensä. Siivet liikkuvat lennon aikana…
CD-levyillä musiikkia on hankalampi löytää.
Helmet-kirjaston hausta löytyi kolme levyä (tosin kokoelmateoksia)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1796663__Spropaganda__Ff%3Afacetmediatype%3A3%3A3%3ACD-levy%3A%3A__Ff%3Afacetfields%3Aauthor%3Aauthor%3ATekij%C3%A4%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Arus%3Arus%3Aven%C3%A4j%C3%A4%3A%3A__P0%2C2__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Ostamalla levyjä voi saada käsiinsä esim. Ruslania-verkkokaupasta
https://ruslania.com/site/search?q=Propaganda&e=22
Youtubessa ryhmällä on laajat fanisivut:
https://www.youtube.com/user/PROPAGANDABANDRUSSIA
Elina Salminen on julkaissut vuonna 2017 runokirjan Kuin lempeä laulu (Kesken). Tämä löytyy myös kysyjän omasta kunnankirjastosta, mutta on tällä hetkellä lainassa. https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.1742372
Heikki Poroila
Barokin puutarhoista on tietoa mm. näissä teoksissa:
Sinisalo, Antero: Puutarhataiteen historian perusteet (1997)
Ruoff, Eeva: Vanhoja suomalaisia puutarhoja (2001)
Barokki (2014) - sisältää artikkelin Barockträdgården i Sverige
Ranck, Chr.: Puutarhataiteen historia (1922)
Tässä lisäksi pari nettisivua:
https://blogs.aalto.fi/markhistoria15/2016/01/13/barokkipuutarhan-lumo-…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Muotopuutarha
Suistamon alakansakouluseminaarin arkistot löytyvät Finna.fi haun mukaan Mikkelistä. Finna.fi
Arkistoista saattaisi löytyä tietoja valmistuneista oppilaista. Lisää tietoja arkistoaineistojen käytöstä saa https://kansallisarkisto.fi/
Arkistojen yhteystiedot löytyvät sivustolta https://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/
Suistamon seminaarista löytyy tietoja myös väitöskirjasta Alakansakoulunopettajien valmistuksen kehitys Suomessa vuosina 1866-1939, https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/67600/951-44-6613-6.pdf?sequence=1
Mikäli käytät Windowsia, sieltä löytyy Leikkaa ja luonnostele -työkalu. Sillä pystyt rajaamaan haluamasi artikkelin ja tallentamaan sen kuvatiedostona haluamaasi paikkaan. https://apps.microsoft.com/detail/9mz95kl8mr0l?hl=fi-fi&gl=FI
En löytänyt kuvauksen mukaista kauno- tai tietokirjallisuutta. Mikäli kyseessä on tietokirjallinen teos, sen väitteitä voidaan pitää varsin epäilyttävinä, sillä Intian alueen nälänhätien aikainen siirtolaisuus näyttää rajoittuneen ennen kaikkea Intian lähialueille sekä aluetta hallinneen Britti-imperiumin siirtomaihin; tietoa Eurooppaan saati Suomeen saapuneesta massiivisesta kansainvaelluksesta ei puolestaan löydy. Lyhyen katsauksen Intian alueen nälänhätiin saa muun muassa aihetta käsittelevästä Wikipedia-artikkelista. Suomeen kohdistuneen siirtolaisuuden historiasta saa katsauksen puolestaan muun muassa Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren aihetta käsitelleestä esitelmästä. Lähteet:Famine in India. Wikipedia-artikkeli. https://…
Kyseessä on varmaankin Ilkka Pitkäsen lastenromaani Eläinten talo (Otava, 1987). Kirjasampo-tietokannassa siitä kerrotaan näin: "Metsän keskellä oli unohdetun näköinen talo, jonka joukko eläimiä oli ottanut kodikseen ja nimennyt Anarkiaksi. Talon suojaan päätyy myös pieni kettuneiti Rosmariini, joka on nokinen ja puoliksi palanut ja hukannut äitinsä ja isänsä kun muut eläimet sen löytävät. Siirimamma, jänöpappa Massey Ferguson, karhu Kaapro ja muut ryhtyvät selvittämään kettuneiti Rosmariinin tilannetta." Jatko-osa Eläinten joulu on ilmestynyt 1988.
Oikeaa ja väärää tapaa ei omistuskirjoituksen peittämisessä ole. Ehkä tuo sivujen irrotus ja leikkely voisivat olla sellaisia.Kannattaa kuitenkin pyrkiä siistiin lopputulokseen. Korjauslakka tai tarra voisivat olla hyviä vaihtoehtoja. Linkki esimerkki tarrasivulle.Voisit myös tehdä itsellesi Exlibriksen, jolla nimikoit myös muut kirjasi. Linkki Exlibris Aboensis sivustolle.
Pirkko-Liisa Perttulan kirjassaan Tyttöjen jutut tästä ennustusvälineestä (yksinkertainen origami) käyttämän nimen kirppu ohella lasten on kuultu käyttävän nimeä ennustuskirppu.
Waldemar Bühlerin kirjassa Paperi- ja pahvityöt sekä kirjansidonta (WSOY 1961) ja Anja Bühlerin kirjassa Tyttöjen suuri askartelukirja (WSOY 1971) samanlaisesta paperitaitoksesta käytetään nimitystä "taivas ja kadotuksen kuilu".
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kielitoimisto ei tunne virallista suomenkielistä vastinetta "paper fortune teller" - ennustusvälineelle.
Ikävä kyllä Inkeri Hynysestä ei ole löytynyt henkilötietoja tai muutakaan tietoa. Hän ei ole julkaissut runokokoelmaa tai muutakaan kokonaista teosta. Yksittäisiä runoja voi olla julkaistuna muitakin, esimerkiksi lehdissä, mutta niiden löytämiseen ei ole kirjastoissa välineitä.
Kysymyksessä ei täsmennetä, etsitäänkö kaunokirjallista teosta vai tietokirjaa, joten tarjoan parhaiten annettuja vihjeitä vastaavaa kirjaa kiinnittämättä huomiota kirjallisuuslajiin: Minna Anderssonin Seitsemän tytärtä : äidiksi tulon tunnelmia 1840-luvulta nykypäivään (Karisto, 2007).
"Tämä lämminhenkinen kotimainen teos kertoo erään kuvitteellisen suomalaisen suvun seitsemän tyttären syntymän. Äidit kertovat kukin vuorollaan, mitä ajattelevat ennen synnytystä, saadessaan lapsensa ensi kertaa syliin ja miten arki asettuu jälleen omiin uomiinsa. Päällisin puolin arkisen oloiset tarinat tulevat huomaamattaan kertoneeksi jotakin väkevää ja ainutlaatuista suomalaisen äidin luonteenlaadusta. Ajallisesti liikutaan vuodesta 1840 vuoteen…
Kirjasarja on Anne Leinosen ja Eija Lappalaisen Routasisarukset.
Routasisarukset. WSOY 2011
Hiekkasotilaat. WSOY 2012
Konejumalat. WSOY 2013
2300-luvulle sijoittuvassa kirjasarjassa päähenkilö Utulla on kyky ymmärtää muinaisia koneita. Hän lähtee etsimään Marras-nimistä veljeään, joka on paennut suojatusta kotilaaksosta dystooppiseen Eurooppaan.
Mato-ongella saa pääsääntöisesti onkia missä tahansa, eikä siihen tarvita erillistä lupaa. Poikkeuksena ovat mm. tietyt virtapaikat, joissa mato-ongella onkiminen on kielletty.
Ks. https://www.eraluvat.fi/kalastus/hyva-tietaa/onkiminen-ja-pilkkiminen.html
Pahoittelen, että kysymykseen vastaaminen on viivästynyt. Keskustelin asiasta lasten kirjallisuutta tuntevan kollegan kanssa ja hän suositteli seuraavia uusia lastenkirjoja, joissa on paljon tekstiä:
Gravel, Elise: Olga ja haiseva olio ulkoavaruudesta. WSOY, 2019. 167 s. Lapsille tarkoitettu sarjakuvaromaani, jossa tiede ja mielikuvitus sekoittuvat. Hauska kirja, jossa tekstiä ei ole liikaa. Käsittelee asioita, joka voisi kiinnostaa yli 10-vuotiaita lapsia.
Gough, Julian : Karhu ja kaniini .-sarja. Otava. Humoristisia ja kauniisti kuvitettuja kirjoja. Sarja kertoo ystävyydestä.
Riddell, Chris: Ottilia-sarja (Ottilia menee kouluun, Ottilia ja keltainen kissa, Ottilia merellä). Gummerus. Kirjoissa on runsas ja hauska kuvitus. Kirjat…
