Kustaa Vilkunan teoksesta Etunimet (2005) löytyy seuraavia tietoja kysymistäsi nimistä:
"Juuso mn. 19.3. (1951-) Kansanvalistusseuran kalenterissa 1883. Juuso on suomalais-skandinaavinen muoto nimestä Joosef. Juuso on alkanut yleistyä 1970-luvulla, ja 1994 annettujen pojannimien yleisyystilastossa se oli 20. sijalla. Vanhoja nimiä suosivan muodin mukaisesti Juuso on 2002 annettujen nimien listassa 16:ntena."
Mikaelista em. teoksessa on huomattavasti pidempi selitys, joten siitä vain katkelmia:
"Mikael mn. 29.9. ruots. ja suom. alm. Nimi pohjautuu heprean nimeen Miikael ('kuka on Jumalan kaltainen'). Raamatun Miikael on arkkienkeli, lohikäärmeen voittaja ja ylin seitsemästätoista pääenkelistä...Kotoisempien muotojen Mikon ja Mikan rinnalla…
Viisitoistavuotias löytää varmasti luettavaa vielä kirjastojen nuorten hyllystä, mutta kiinnostavaa luettavaa löytyy ehkä paremmin aikuistenosastolta.
Tässä muutamia netistä löytyviä sivuja:
Netlibris-kirjallisuuspiirin, http://www.netlibris.net/
sivulta löytyvät "Sinuhe" ja "Odysseia" molempien kirjatarjottimet tarjoavat monipuolisia lukuvinkkejä. Lisäksi sivuilla on myös koululaisten omia suosikkeja.
Suomalaisten nuorisokirjailijoiden tuotannon esittelyä: http://www.nuorisokirjailijat.fi/ .
Lukukeskuksen sivuilla on runsaasti tietoa nuortenkirjallisuudesta: http://www.lukukeskus.fi/ .
Helsingin sanomien klassikkoautomaatti on hauska tapa etsiä luettavaa ja tutustua klassikoihin. http://www2.helsinginsanomat.fi/klik/klassikkoautomaatti/…
Riihimäen musiikkiosastolta löytyy useitakin pianonuotteja My Heart Will Go On laulusta, mutta nokkahuiluversiota siitä ei valitettavasti löydy. Pianonuotit löytyvät musiikkiosastoltamme.
Lauri Pohjanpään runo "Vuorisaarnan edessä" löytyy mm. runoilijan valittujen runojen kokoelmasta (WSOY, 1953).
Runo alkaa näin:
"Ma viisaitten luota elämää hain, -
vain sanoja sain."
Ja päättyy säkeisiin:
"Joka sanas tuo elämän sydämeen.
Läpi sanais nään taivasten taivaaseen."
Tekijäinoikeudellisista syistä runoa ei julkaista tässä kokonaisuudessaan.
Lauri Pohjanpää: Valitut runot, WSOY, 1953,
Kyseessä voisi olla Arvo Tuomisen vuonna 2007 ohjaama 47-minuuttinen dokumenttikomedia "Vodkaturistit", jossa mukana myös näyttelijä Ville Haapasalo.
Ohjelmakuvauksen mukaan elokuvassa käsitellään tosin Leningradia:
"Dokumenttikomedia neuvostoajasta, jolloin suomalaiset matkasivat sankoin joukoin Leningradiin ryyppäämään ja elämään kuin ruhtinaat."
Elokuvaa on esitetty ainakin vuosina 2008 ja 2009 YLE TV1-kanavalla.
Se on katsottavissa myös suoratoistona KAVIn Radio- ja TV-arkiston asiakaspisteillä, koronarajoitukset huomioiden.
Musta kukkula -kuunnelmasta meiltä on kyselty ennenkin. Kollegan vastaus kertoo, että kuunnelma esitettiin vuonna 1974:
https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-radiossa-on-esitetty-musta?language_content_entity=fi
Viides mies -kuunnelma on uudempi. Kysyin kuunelmasta Yleisradion tietopalvelusta ja sieltä sain tarkat tiedot kuunelmasta ja sen esityksistä. Kuusiosainen kuunnelmasarja on esitetty vain kerran vuonna 1984 (Radion yleisohjelmassa). Jaksot 1-5 ovat noin 40-minuuttisia ja kuudes jakso 50-minuuttinen.
Jaksojen nimet ja lähetysajat ovat seuraavanlaiset:
Osa 1: Määräys Manhattanilta 20.3.1984 klo 19.30
Osa 2: Palvelukseen halutaan… 27.3.1984 klo 19.30
Osa 3: Musiikkileikkiä murhalla 3.4.1984 klo 19.30
Osa 4…
Kyseessä voisi olla Michael Hoeyen Hermux Tantamoqin seikkailuja -sarja, josta on ilmestynyt suomeksi kolme osaa:Hetki lyö hiirelle (2002)Hiekkaan haudattu (2003)Esirippu aukeaa (2005)Sarjan neljättä osaa Time to Smell the Roses (2007) ei ole julkaistu suomeksi.
Kysymyksessä on varmastikin Walhalla-niminen ravintola, joka sijaitsee Helsingin edustalla, Suomenlinnassa. Voitte ehkä löytää artikkelin Deutsche Bibliotheksinstitutin tietopalvelun kautta, osoite on: http://www.dbilink.de . Sieltä löytyy Zeitschriftendatenbank-niminen tietokanta, jonka käyttöä varten voi tilata oman käyttäjätunnuksen.
Paletti on julkaissut vuonna 1961
Pallelta "kirjasen" Sasu Sammakko
ja Mari Laurila on levyttänyt sen
vuonna 1970. Lieneekö kyseessä sama
runo? Mari Laurilan levy on ainakin
teoriassa Vantaan pääkirjaston
musiikkiosastolla, mutta "kirjasta"
en ole saanut paikallistetuksi.
Mikrofilmejä voi lukea ainoastaan kirjastossa siihen tarkoitetuilla laitteilla. Helmet-kirjastoista mikrofilmien lukumahdollisuus on ainoastaan Pasilan kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palvelut
Vantaan seutu -lehteä löytyy mikrofilmattuna Tikkurilan kirjaston kirjavarastosta ja Kansalliskirjastosta. Mikrofilmit ovat vain lukusalikäyttöön, mutta Kansalliskirjastossa mikrofilmattua aineistoa on mahdollista siirtää omalle muistitikulle. Tallentaminen on ilmaista, mutta siihen tosiaan tarvitsee oman muistitikun, tai tikun voi ostaa Kansalliskirjastosta.
Toinen mahdollisuus on ottaa mikrofilmilaitteen ruudulta kuvia omalla digikameralla, joskaan laatu ei lienee yleensä läheskään yhtä hyvää kuin muistitikulle tallennettu.
Kansalliskirjaston mikfofilmilaitteista löytyy tietoa osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/tyoskentely-kirjastossa#mi…. Osoitteesta https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/50431/lomake.html voi…
Veteraanijärjestöjen yhteiskeräys alkoi vuonna 2006, lukuja sotaveteraanien määristä ja jaetuista tuista vuosilta 2006-2017 löytyy Sotiemme Veteraanit -keräyksen sivuilta: https://veteraanit.fi/ukk/
Yle uutisoi veteraanijärjestöjen varallisuudesta syksyllä 2017. Järjestöt ovat tehneet selvityksen omaisuudestaan sen jälkeen kun niille kertynyt omaisuus ja sen jakaminen veteraanien elinaikana nousivat keskusteluun. Ylen jutusta selviää veteraanijärjestöjen varallisuus jäsentä kohti vuonna 2017: https://yle.fi/uutiset/3-9765826
Tässä valikoima:
Kallioniemi, Tuula: Järvihirviö
Kallioniemi, Tuula: Viimeinen juna
Hotakainen, Kari: Näytän hyvältä ilman paitaa
Leskinen, Leena: Eurotarinoita
Levola, Kari: Valheenpaljastuskone
Weis, Margaret: Mielen demonit
Perttula, Pirkko-Liisa: Kaipauksen kesä ja muita rakkausjuttuja
Mari Mörö: Vesipajatso
Rosa Liksom: Tyhjän tien paratiisit
Kevyt lomakupru ja muita novelleja
47 – eurooppalaisia nykynovelleja
Marttinen, Tittamari: Pantomiimileikki – novelleja
Vuorio, Maria: Syleily – seitsemän kertomusta
Martinheimo, Asko: Isojalkainen poika – kuusi tositapausta
Lähetimme kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle ja sieltä tulikin ehdotusten ryöppy, suurimmaksi osaksi nuortenkirjoja. Ensimmäiseksi lista aikuistenkirjoista, jotka eivät ole tekijänmukaisessa aakkosjärjestyksessä:
Franz Kafka: Muodonmuutos (novelli)
Italo Calvino: Halkaistu varakreivi
R.L. Stevenson: Jekyll ja Hyde ja muita kertomuksia
Audrey Niffenegger: Hänen varjonsa tarina
Alice Sebold: Oma taivas
Majgull Axelsson: Toista tietä
Chuck Palahniuk: Fight club
Philip K. Dick: Jumalan kahdeksan sormea
Lisa See: Pionin rakkaus
Mihaly Babits: Haikarakalifi
Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva
Eräs kollega tiesi kertoa että Richard Bachin teoksissa käsitellään aika paljon ”out of the body” –kokemuksia, jossa…
Mitään virallista, kaikkialla Suomessa käytettävää nimitystä appivanhemmille tai apeille keskenään ei näytä olevan, mutta joissakin Suomen murteissa on käytetty sanaa langokset. Samaa sanaa on käytetty myös monista muista kaukaisista tai avioliiton kautta tulleista sukulaisista.
Aiheesta on kirjoittanut Maija Länsimäki. Artikkeli löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta, ja se on julkaistu myös Helsingin Sanomissa 15.2. 2009:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=3015
Etsimästänne Rudyard Kiplingin runosta ei valitettavasti löydy suomennosta.
Unkarilaisen runoilijan László Nagyn runossa Uhri kuumalle tuulelle ”vaikeroivat leivoset, jumalan jojot, ylös alas lentelevät ilmassa”. (Uhri kuumalle tuulelle, suom. Hannu Launonen ja Béla Javorszky, 1978).
