Hei,Voisiko kyseessä olla "Literature Approaches to Fiction Poetry & Drama" (2.p. 2006)Yli 1600 sivuinen ja näyttäisi sisältävän noita listaamiasi tekstejä.
Kuulostaa ihan hyvältä. Vinyylilevyt pitää säilyttää pystyasennossa, ja kaapissa ne ovat suojassa pölyltä ja auringonvalolta. Ainoa mieleen tuleva ongelma on, jos kaappi on esimerkiksi lämpöpatterin tai ikkunan vieressä, jolloin levyt voisivat olla liian lämpimässä.
Kirjan Hän kirjoittajanimi on Anonyymi ja kirja on suomennettu 2 kertaa. Suomentajat ovat Saara Puranen (1971) ja Pasi Junila (1989). Pseudonyymin takana oli amerikkalainen kirjailija Borden Deal (1922-1985).
Lähteet ja lisätietoja:
Kirjan tiedot Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8416
Wikipedia: Borden Deal: https://en.wikipedia.org/wiki/Borden_Deal#cite_note-5
Missisippi Writers & Musicians: Borden Deal: https://www.mswritersandmusicians.com/mississippi-writers/borden-deal
Helmet-kirjastoista löytyy joitakin peruskoulun yläkoulun matematiikan kirjoja:
- Kuutio yksilölliseen opetukseen. % / Olli Latva, Sanna Hassinen, Jari-Pekka Makkonen, Aulis Tolvanen
- Kuutio. % / Olli Latva, Sanna Hassinen, Jari-Pekka Makkonen, Aulis Tolvanen
- Kolmio : matematiikan tietokirja / Olli Latva, Aulis Tolvanen, Tuulikki Tuomaala, Rita Järvinen, Jari-Pekka Makkonen
- Laskutaito. 8 / Teuvo Laurinolli, Raija Lindroos-Heinänen, Erkki Luoma-aho, Timo Sankilampi, Kirsi Talvitie, Outi
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smatematiikka%20peruskoulu%2…
Tässä kemian kirjoja:
- Avain. Kemia. 1 / Jarmo Happonen, Martti Heinonen, Helena Muilu, Kimmo Nyrhinen, Hanna Saarinen
- Aine ja energia. Kemia. 2 : Yksilölliseen oppimiseen…
Suomen yleisillä kirjastoilla eli kunnan- ja kaupunginkirjastoilla on tällä hetkellä 29 kirjastokimppaa. Kirjastot.fi-sivuston listalle on koottu kaikki kimpat: https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries/by-consortium
Kirjastokimpat ovat yleensä juurikin seudullisia eli tietyn alueen kirjastot tekevät yhteistyötä keskenään. Ajantasaista tietoa seutuyhteistyöstä löytyy parhaiten kirjastojen ja kirjastokimppojen omilta sivuilta.
Ahon teksti kyllä vahvasti johdattelee tulkitsemaan Matin lukutaidottomaksi. Matti tarvitsisi silmälasit, mutta ei ole sellaisia hankkinut, "kun ei ole löytänyt käypiä". Todellisin syy lienee kuitenkin hänen heikko lukutaitonsa, jonka hän kömpelösti yrittää verhota huononäköisyydeksi. Rovasti kuitenkin tietää, että "Matti oli huonolukuinen, hyvin huonolukuinen".
Moderni lukutaitoisuus, taito lukea ja kirjoittaa, oli 1800-luvun maalaisväestön keskuudessa hyvin harvinaista. Enemmistö ns. säätyläislukutaidon osaajistamme oli ruotsinkielisiä. Rahvaan eli sääty-yhteiskunnan alaluokkaisen väen "lukutaidoksi" riitti toisto- ja ulkoluku eli kirkollinen lukutaito. Henkilö saatettiin merkitä rippikirjoissa sisälukutaitoiseksi, vaikka…
Tästä kirjasta on useita painoksia. Tätä uusinta, vuoden 2020 painosta on hakupalvelu Finnan mukaan vain Laurea-ammattikorkeakoulun Hyvinkään ja Lohjan kirjastoissa sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjastossa. Alla linkki hakutulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Voit kysyä kirjaa kaukolainaan oman kirjastosi kautta. Alla linkki tietoihin Keravan kirjaston kaukopalvelusta:
https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/lai…
Kirja on verkon kautta ostettavissa, mutta ehkä kirjan uutuuden takia sitä ei näyttänyt ainakaan tällä hetkellä myytävän käytettynä.
Kyseessä on varmaankin Lotte Hammerin ja Søren Hammerin romaani Saastat (Bazar, 2011). Etsivä Konrad Simonsenista kertovasta dekkarisarjasta on suomennettu myös osat Kaikella on hintansa (Bazar, 2012) ja Yksinäisten sydänten kerho (Bazar, 2013).
Hei, Runo on suomennettu kokoelmaan Valkoisen miehen taakka (WSOY, 1976 ; valinnut ja suomentanut Antero Manninen). Kokoelmassa on alkukielinen ja suomalainen käännös rinnakkaistekstinä)Kysymäsäsi kohta kuuluu: "jos voit kun tappio tai voitto kohtaa, yhtä tyynnä alistua molempiin..."
Kyseessä voisi olla animaatiosarja Taruvaeltajat (Treasure Trekkers/Skattsökarna), jota on esitetty Yle TV2-kanavalla aamusarjana vuosina 2022-2024. Sarja on ollut myös Yle Areenassa, mutta ei tällä hetkellä katsottavissa.
Tätä Singerin mallia on valmistettu vuonna 1927 Skotlannissa.
Lähde: Singerin sarjanumeroluettelo:
https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Entisinä aikoina, joina synnyttäminen tapahtui lähes aina kotona, syntymäpaikaksi merkittiin enemmittä pohtimisitta kirkonkirjoihin äidin kotiseurakunnan nimi. Kun maaseudun äidit joissakin tapauksissa 1900-luvun alkupuolella synnyttivät läheisen kaupungin sairaalassa, merkittiin kaupunki lapsen syntymäpaikaksi, mutta edelleen seurakunnan nimeä käyttäen. Kaupunkiseurakunnan syntyneiden luetteloon ei lapsesta kuitenkaan tullut merkintää, mikä saattaa haitata vielä nykypäivänkin sukututkijaa, kun etsittyä henkilöä ei lainkaan löydy sen seurakunnan kirjoista, joka on merkitty hänen syntymäseurakunnakseen. Vähitellen monet papit alkoivatkin merkitä syntymäpaikaksi sen seurakunnan, jonka kirjoihin lapsi ensimmäisen kerran merkittiin.Vuonna 1945…
Solveig von Schoultzin runo Siesta, joka alkaa "Det är den sjuttonde juli" löytyy kokoelmasta Molnskuggan (1996) sekä myös kokoelmasta Den heliga oron: dikter i urval 1940-1996 (1997).Helmet:Molnskuggan Den heliga oron: dikter i urval 1940-1996
Pro luomu -sivuston kautta löytyy muutama luomuraparperia myyvä tila. Tämänhetkinen tilanne kannattaa kysyä heiltä. Talveksihan raparperin voi pakastaa.
https://proluomu.fi/luomumansikka-suoraan-tilalta/
Metsänhoitaja Hugo Richard Sandbergin kirja Hiihtourheilu Suomessa on tosiaan ensimmäinen Suomessa ilmestynyt hiihtoa käsittelevä kirja (omakustanne v. 1891).
Kirja löytyy useamman kirjaston kokoelmista, kun haet kirjastojen, museoiden ja arkistojen yhteisestä hakupalvleusta https://finna.fi/
Sandbergin kirjassa käydään läpi varsin tarkkaan erilaisia suksia ja niihin liittyviä suksisauvoja ja jalkasiteitä. Kirjassa on oma kokonainen kappale erilaisista suksikeleistä. Siinä kuvaillaan hyvinkin tarkasti erilaisia kelejä, joita mainitset.
Talvikelin vienohanki on lauhan ilman jälkeen tullut hanki. Vitihanki kuuluu kevään keleihin, silloin hangelle on satanut vitiä eli hienoa lunta.
Sipsu tarkoittaa talvenkeliä, jolloin…
Lyhenne ei tosiaan esiinny Kansallisarkiston lyhenneluettelossa. Sotien välisen ajan organisaatio esitellään seuraavassa teoksessa:
Kronlund, J. (toim.) (1988). Puolustusvoimien rauhan ajan historia: Suomen puolustuslaitos 1918-1939. WSOY.
Teoksessa ei KPR -lyhennettä esiinny. Tarkistin myös ensimmäisen varsinaisen painetun virallisen lyhenneluettelon sekä Sotamiehen taskukirjan vuodelta 1925, ja näissäkään ei ole KPR:ää:
(1929). Joukkoyhtymien, - osastojen, - muodostelmien jne. nimitysten lyhennykset. WSOY.
Tawast, T. (1924). Sotamiehen taskukirja 1925. Arvi A. Karisto.
Eksoottisetkin lyhenteet esiintyvät yleensä aikakauden sanoma- ja aikakauslehdissä, jotka ovat selailtavissa ja haettavissa Kansalliskirjaston digiarkistossa.…
Frans Lehdon "Äidin kyyneleet" -niminen runo on julkaistu lehdessä ”Joulun ilosanoma” (01.12.1918). Runo alkaa: ”Kun lapsuuden päiväni muistan”. ”Sanansaattaja”-lehdestä (01.03.1919) löytyy Rikhard Mäkisen sävellys tähän runoon.
Verkosta löysin esityksen laulusta nimellä ”Kun lapsuuden päiväni muistan”. Siinä sanat ovat suunnilleen samanlaiset kuin Mäkisen sävellyksessä, mutta melodia on erilainen. Esityksen tietojen mukaan laulu on peräisin ”Uusi veisu” -nimisestä laulukirjasta. Tästä laulukirjasta on useita painoksia, joissa kaikissa ei ole nuotteja mukana, mutta kollegani avulla tarkistin, että tämä sävelmä sisältyy ainakin nuottiin ”Uusi veisu : yksiääninen nuottipainos” (Evankelisluterilainen todistajaseura, 1984).…
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala kertovat teoksessaan Sukunimet (2000), että Rissala-nimi on muodostettu Oulun seudulla nimestä Rissanen, Rissasten asuinpaikan mukaan. Rissanen-nimestä on tietoja 1500-luvun puolivälistä ainakin Savosta mutta myös esim. Pielisjärveltä ja Oulujärveltä. Sittemmin nimi on ollut enimmäkseen käytössä Pohjois-Savossa. Kirjoittajat arvelevat, että nimi on samaa perua kuin nimi Riissanen, joka palautuu ortodoksiseen ristimänimeen Riissa eli Griša eli Grigorij.
Kristoffer Kolumbukseen suhtaudutaan tosiaan hyvin ristiriitaisesti. Monet pitävät häntä ennen kaikkea Amerikan alkuperäiskansojen kansanmurhaajana, ja kritisoivat Yhdysvalloissa lokakuun toisena lauantaina vietettävää Kolumbuksen päivää. Aiheesta uutisoi esim. Helsingin Sanomat 10.10.2017:
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005402561.html
